lauantai 19. joulukuun 2015

Joulun kukat

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA
HEISSULIVEI!

Jokos siellä on kirmattu joululomille? Täällä ollaan ihan lomatunnelmissa. Vaikka itsellä on vielä pari päivää töitä ennen pientä lomaa, niin lasten lomatunnelmat ovat käsinkosketeltavat 🙂 Isompi sai hyvän todistuksen ja pienempikin jäi joululomalle hyvillä mielillä. Lyhyen koulupäivän jälkeen käytiin perheen kera Escape Roomissa Finlaysonilla ja ei voi kuin suositella. Silloin blogin luokkaretkellä kävimme Helsingissä vastaavassa, joten tiesi vähän mitä odottaa. Vaikka huone oli toki erilainen. Lapset syttyivät suurella sydämellä tuohon touhuun!

Pian alkaa joulusiivoustohinat, mutta koska ei nyt yhtään jaksaisi sellaisia tohinoita, niin päätin ekaksi tulla kertoilemaan joulukukista. Mä olen hyvä keksimään muuta tekemistä siivoamisen sijaan 😉 Meillä joulukukat, yllätys yllätys, noudattaa joka vuosi sitä samaa värimaailmaa eli valkoista ja vihreää. Takkahuoneesta löytyy yksi aukeava amaryllis, joka on punainen.

Joulukukissa mennään vuosi toisensa jälkeen ihan perinteisillä kukilla. Mun suosikkikukkani taitaa olla valkoinen monilatvainen joulutähti. Näyttävä ja pitkäikäinen. Hyasintteja tulee toki ostettua, lähinnä tuoksun takia. Niistä ja amarylliksestä tein jälleen tuollaisen kukka-asetelman. Hiukkasen nyt taas näyttää siltä, että amaryllis ei jouluksi tuosta aukea. Auttaisikohan jos ottaisi sen lauantaisaunaan mukaan? 😀 Uusi tuttavuus mulle oli leikkotulilatva. Olkkarin pöydällä oleva kimppu. Antoivat kaupassa tuolle kolmen viikon kukintatakuun, joten aika varmalla pohjalla ollaan. Sypressi ei nyt varsinaisesti ole joulukukka, mutta joka joulu meiltä yksi pieni sypressi löytyy. Lukunurkkauksen tason päälle ostin liljakimpun. Niissä taas on se tilanne, että aukesivat turhan varhain. Jos nuo vastaavasti heittäisi takapihalle yöksi?

Meillä muuten tuoksuu joulu; nakkasin tuossa tunti sitten pari lanttulaatikkoa ja yhden perunalaatikon uuniin. Niiden jälkeen uuniin menee vajaa kolmen kilon kinkku. Mäti on laitettu jääkaappiin sulamaan ja rosolli ostettu sujuvasti kaupasta. Illalla herkutellaan. Mutta sitä ennen pitää saada koti tuoksumaan puhdistusaineelle. Sen jälkeen kuusi sisään ja valot tuikkimaan. Ihanaa ja tunnelmallista!

LEPPOISAA LAUANTAITA,
muistakaahan kaiken joulutohinan ohella myös nauttia 

alle


perjantai 18. joulukuun 2015

Fredagsmys ♥

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

HEIPPAHEI

ja hyvää iltaa! Menipäs vähän myöhäiselle myyssien postaus. Noh, tässä oli kaikenlaista muuttuvaa tekijää taas tänä iltana, mutta nyt mummu tönöttää tukevasti meidän sohvalla valvovan silmän alla 😉 Mies on vielä menossa ja lapsetkin veljen vaimon kanssa Mestaritonttua teatterissa katsomassa. Varsin rauhallista siis. Piti aloittamani joulusiivoukset vessoista tänä iltana, mutta taitaa siirtyä huomiselle. En laita pahakseni! Jotenkin on ollut sen verran haipakkaa, että yksi rauhallinen ilta tekee gutaa. Eilen illalla aloitin joulukortit ja tänään töissä askartelin ne loppuun. Silti osa sukulaisista sai ostetun kortin. Enkä ajatellut edes siitä huonoa omatuntoa tuntea. Ei aina veny kaikkeen 🙂

Äiskän (siis sen mummun eli mun äitin…te varmaan meette kohta ihan sekaisin, kun välillä on mummua ja sit taas äitiä :D) kanssa tuossa syötiin vähän juustoja, parmesankierteitä, briekarpalotähtiä ja rosmariinitikkuja. Voi namskis! Briekarpalotähdet nostaisin joulun pikkunaposteltavaehdokkaiden joukkoon. Torttutaikinaan piparimuotilla tähti ja sitten tuollaiseen pieneen muffinssivuokaan. Päälle siivu briejuustoa ja nokare karpalohilloa. Uunissa 225 asteessa noin kymmenisen minuuttia. Ihan taivaallisen hyvä makumaailma!

Me päätettiin tuossa miehen ja lasten kanssa tehdä huomenna joulusiivot ja ottaa kuusi sisään. Koristella se ja laitella tontut esille. Ja hei voin sanoa, että meillä ei ikinä oteta kuusta näin aikaisin sisään. Mutta nyt kun mummu menee su-iltana sairaalaan ma-aamun leikkausta varten, niin ajateltiin tehdä hälle joulu ennen operatzionea. Laitetaan pieni kinkkurulla uuniin ja kai mä muutaman laatikonkin teen valmiiksi. Vietellään siis huomen illalla joulua pienellä porukalla jo etukäteen. Lahjoja ei jaeta, sillä niitä ei ole vielä juurikaan hommattu 😉

Nyt keittiö siivoten ja sitten mummun kanssa sohvalle telkkarin ääreen. Kiitos ihanat kommenteistanne tuohon edelliseen postaukseen, ne lämmittivät mieltä ♥ Palaan kommentteihin ajan kanssa viikonloppuna. Tässä on nyt vähän tätä väliaikaista säätöä ja sen myötä asioiden priorisointia. Kyllä te ymmärrätte, eiks niin? 🙂

TUNNELMALLISTA PERJANTAI-ILTAA,

alle


keskiviikko 16. joulukuun 2015

Viiden vuoden joulukirous

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAHEIPPATIHEI IHANAISET!

Huomasitteko muuten, että tänään tuo aurinko paistoi niin ”kivasti”, että lumet sulivat autotielle? Kerrassaan maaliskuista, etten sanoisi 😉 Mä olen tässä vähän pohtinut käsitettä nimeltä joulumieli. Itse toitotin sellaisen puuttuvan jo marraskuussa. Daah, vähänkö oli liian aikaista ehkä huudella kadonneen joulumielen perään. Joulua lähemmäspäin mentäessä se joulumieli on palannut. Joka ikinen joulu.

Ollakin, että päällämme on nyt viiden vuoden joulukirous. Ei ole vissiin ollut täällä sen kummemmin puhetta, mutta meillähän viisi viime joulua/joulunalusaikaa on olleet melkoisen raskaita. Tapahtumarikkaita. Viisi vuotta sitten joulun alla äitini sai melanoomadiagnoosin (nyt jo puhtaat paperit siitä), neljä vuotta sitten iskä sai jonkin sortin kohtauksen jouluna ja vietti loppujoulun sairaalassa. Kolme vuotta sitten iskä oli sairastellut pitkin syksyä ja ennen joulua tehtiin päätös jalan amputaatiosta (nuoruusiän diabeteskomplikaatio) ja välipäivinä leikattiin. Kaksi vuotta sittenhän isä kuoli joulun alla 19.12. Viime jouluna pakkaa sekoitti miehen jääkiekkouran ja -harrastuksen loppuunajamat lonkat, jotka uusittiin kokonaan joulun alla isossa operaatiossa. Ja nyt ollaan taas tilanteessa, että joulun sekametelisoppaa hämmennetään oikein kunnolla.

Mutta arvatkaas mitä? Kaikki nämä tapahtumat ovat opettaneet sen, että ei siihen joulumieleenkään tarvita kuuta taivaalta. Se joulumieli voi tulla ja mennä. Se voi hetkellisesti tulla esimerkiksi hyasintin ohi kävellessään ja joulun tuoksuttaessaan.  Se voi tulla yhtäkkiä aattoiltana suuren surun keskellä yrittäessään lukea joululahjakirjaa ja yrittäessään saada nieltyä joulusuklaata. Se voi olla vähän kadoksissa, mutta ihan varmasti tulee sieltä. Jos ei sitä väenvängällä etsi. Mulle se joulumieli on lämmin tunne tuolla sydämessä. Siihen liittyy myös tavallaan haikeuttakin. Ja paljon muistoja. Yhtäkaikki, se saa hymyn huulille ja se on se, joka saa jaksamaan vaikeinakin jouluina. Siitä huolimatta ajattelin esittää toiveen jonnekin, jollekin…jos ensi jouluna otettaisiin ihan rauhassa ja vietettäisiin kerrankin normaalijoulu? 🙂

Joten älkää ystävät hyvät stressatko, jos joulumieltä ei kuulu. Madaltakaa vähän rimaa sen suhteen ja iloitkaa niistä ihan pienistä jutuista. Joulu ei tule joulusiivoamalla tai euroja tavaratalojen kassaan kiikuttamalla. Näinä vuosina on oppinut, että siihen joulumieleen ei todellakaan tarvita muuta kuin avoimet aistit ja iloinen mieli. Tänään mennään Aleksanterin kirkkoon koululaisten joulujuhlaan. Siellä jos missä sen joulumielen tuntee. Illalla olisi tarkoitus vihdosta viimein askarrella joulukortit. Onhan tässä aikaa…

ILOISIN KESKIVIIKKOTERKUIN,

allePS. kuvituksena parin viikon takaiset Tivolin joulutunnelmat!


tiistai 15. joulukuun 2015

Deliciously Maria

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

…eiku deliciously Ella 😉

MOIKKAMOI!

Vapaapäivä ja valtakunnassa kaikki hyvin. Aamusta sujahdin kampaaja-Kristan taidokkaisiin käsiin. Vähän raidoitettiin tyvikasvua, mutta muuten jatkettiin samoilla kuin tähän asti. Eli lievää kasvatusvaihetta eletään ja blondina mennään. Katsotaan ehtisikö sitä jossain välissä kuvailla blogiin hiuskuontaloa. Haaveissa olisi taas polkka. Kunnes toisin todistetaan (lue: kunnes menee hermot kasvattamiseen :D).

Tilailin itselleni niitä joululahjakirjoja ja yksi kirjoista oli suurta suosiota niittänyt Deliciously Ella. Luin sen kannesta kanteen ja heti oli pakko päästä kokeilemaan yhtä reseptiä. Raakabrowniet, joihin tulee vain kolme ainesosaa kuulostaa liian hyviltä ollakseen totta. Alkuperäiseen ohjeeseen tuli vain taatelia, pähkinää ja raakakaakaojauhetta. Muokkasin kuitenkin reseptiä vähän itselleni paremmin sopivaksi ja jouluisemmaksi. Hiffasin, että näistähän saisi kivan syötävän lahjan. Kääräisee vain leivinpaperiin ja laittaa kauniin nauhan ympärille.

JOULUISET RAAKABROWNIET

400 g pehmeitä taateleita
0,5 dl auringonkukansiemeniä
1 dl cashewpähkinöitä
ripaus merisuolaa
2 tl kanelia
1 rkl appelsiininmehua
2 rkl raakakaakaojauhetta

-hurauta pähkinät ja siemenet blenderissä (jätä sattumia)
-lisää taatelit ja muut aineet ja sekoita kunnes käsiteltävä massa
-vuoraa vuoka leivinpaperilla ja painele massa sen pohjalle
-anna tekeytyä pakkasessa tunti ja pienistele
-säilytä jääkaapissa

****************************

Voin sanoa, että allekirjoittaneella jää suklaakonvehdit syömättä, jos näitä on tarjolla! Aivan  t a j u t t o m a n  hyviä. Vie kielen kuulkaas mennessään. Muu perhe tykkäsi myös. Mikä ei ole itsestäänselvyys mun raakaleipomusten kanssa 🙂 Teille, jotka ette ole päässeet vielä raakaleipomusten makuun, niin näistä kantsii aloittaa. Juteltiin tuossa muuten kampaajankin kanssa siitä, että tavallaan sitä odottaa vuodenvaihdetta ja uutta elämää. Terveellistä ruokaa. Kunnes pohdittiin, että miksi se on näin. Eihän sitä tarvitse kinkkua ja laatikoita kaksin käsin vetää kohti ääntä. Luin tuossa yksi päivä kauhujuttuja siitä, kuinka kortisoni lihottaa ihan alta aikayksikön. Mulla on käynyt vähän päinvastoin; ruokahalua ei ole ollut ja on pitänyt patistaa itsensä syömään. Onneksi kuuri loppuu huomenna. Joten joulun pyhinä annan vielä piut paut millekään tiukemmille ruokavaliolle ja Tapsanpäivän iltana aletaan himmaileen herkkujen kanssa. Pehmeä lasku kohti uutta vuotta!

Kyllä se vaan niin on, että kroppa kiittää terveellistä ruokavaliota. Mieli on virkeämpi ja jaksaa paremmin. Ensi vuoteen lähden kera hyvinvointihaasteen ja Ellan sekä Gwyenthin oppien! Nyt kotia siivoten ja sitten äipän kanssa joulukukkaostoksille. Mietityttää vain, että miten ihmeessä mä saan ne säilymään tämän reilun viikon hengissä ? 😉

AURINKOISIN TIISTAITERKUIN,

alle

PS. joulukorttimateriaaleja kaapista etsiessäni törmäsin viime vuonna tekemiini massatähtiin ja -sydämiin! Täältä löytyy tarkemmat speksit tähdille ja niistä tekemälleni jouluiselle taululle.


maanantai 14. joulukuun 2015

Dear Santa… & arvontojen voittajia

ILTAA IHANAT!

Voi viutsivautsi, tämä joulunalusaika on sitten mahtavaa! Juurikin kotiuduttiin partiolaisten joulujuhlasta. Aivan ihanaa, sai laulaa taas petteripunakuonoa sun muita joululauluja. Eka joulujuhla on siis takana, mutta jotain muutakin on tehty tänään ekaa kertaa tänä vuonna. Sain katsokaas tänään ostettua ekat joululahjat, jos niitä itselle tilattuja kirjoja ei lasketa. Jo oli aikakin! 😉 Mies tuossa viikonloppuna kyseli joululahjatoiveita ja ääsh. Ehdotin, että jos ei tänä vuonna osteta mitään toisillemme. Lähdetään kuitenkin reissuun taas helmikuulla, joten olkoon se yhteinen lahjamme. Mutta. Kokosin kuitenkin allaolevan kollaasin, sillä tuon mieheni tuntien hän ryntää joka tapauksessa kaupoille päivää ennen h-hetkeä. Kyselee viime hetken vinkkejä. Mitään en pyydä ja yleensä paljon saan.

cats

Tuoksukynttilöitä ei voi ikinä olla liikaa. Olen niiden suurkuluttaja. Lisäksi vanhat nahkahanskani jouti roskikseen, sillä parista sormenpäästä oli nahka kulunut huiki. Autolla-ajo näinä pakkasaamuina on vähän kylmää ilman hanskoja. All time favorite hajuveteni Cerruti 1881 on pääsyt taas loppumaan. Mehulingosta ollaan puhuttu pitkään, joten ehkä sellainen yhteiseksi ostetaan. Olympyksen kameralaukku ”black like my dress” ja kaulanauha ”be my rockstar” olisivat ehkä ne mieluisimmat. Ihanat ja kerrankin hei tyylikäs laukku, jossa kantaa kameraa! Ilman uutta pyjamaa ei tule joulua (suklaa, pyjama ja kirja…you know ;). Mustat UGGit lämmittäisivät tammi-helmikuun pakkasilla ja voi jösses, tämä harakka ihastui noihin Michael Korsin tennareihin Stockalla taannoin. Pitäähän sitä vähän blingblingiä olla! Keräilen tarjottimia (jos ette ole vielä huomanneet) ja tuollainen Vitran kaksitasoinen Rotary-tarjotin olisi ihan älyttömän kätsy! Marimekon Fokusta olen sillä silmällä jo muutamaan otteeseen katsonut, mutta en ole raaskinut ostaa.

Tehän tiedätte, että paras joululahjani tänä vuonna on se, että saadaan äiskä kuntoon. Leikkaus on tasan viikon päästä maanantaina, jaiks! Aina kun aivoihin kosketaan, niin onhan siinä omat riskinsä. Materia väistyy kyllä niiden elämän tosiasioiden tieltä. Mutta, koska luotan ja toivon, että kaikki menee hyvin niin annan täten sijaa myös näille turhamaisille, himppusen materialistisille, joululahjoille 

OIKEIN IHANAA ILTAA & ALKANUTTA VIIKKOA!

alle

PS. Oral-B arvonnassa voitti Satulinna-blogin Tuija ja Tee-se-itse -himmelipaketin Helena Saarinen. Onnea hurjasti ihanat, lähetän teille sähköpostia vielä tänään/viimeistään huomen aamulla 🙂