torstai 25. lokakuun 2012

Aina ei voi onnistua; case makuuhuone

22

Hyvää (& kylmää) huomenta!

Niin kuin eilen jo vihjasin, niin ne pallovalot vihdoin saapuivat (nopea toimitus, itse vain jahkailin tilauksen kanssa); eivätkä olleet lainkaan suuritöiset ”kasata”. Iisipiisi ja viiden minuutin jälkeen pallovalot olivat jo paikoillaan makuuhuoneessa…

…mutta muhun ei kuulkaas kolahtanut. Ei yhtään. Pallovalot on ihanat, musta seinä on ihana, mutta tuo teksti.  Noiden kaikkien muiden makkarin tekstien kanssa oli vähän liikaa. Rauhatonta. Mä oon varmaan elänyt mun seiniin piirtelykauden joskus jo yliäyräiden, sillä nyt ei enää iske. Ei sitten yhtään. Ei tarroissa, eikä liitutaululla näin vallitsevana. Muiden kotona kyllä, mutta omassa kodissa nounou. 
Pari päivää sitten tein kokeen tuohon täyshimmeään mustaan maalipintaan liidulla ja lähti suitsaitsukkelaan pois, jättämättä ”liitutaulujälkiä”. Eilen sain postissa tuon liitutaulutussin ja sillä pariin otteeseen piirtelinkin; lähti kauniisti pois. Tätä viimeistä vedosta aloin tänään, vuorokausi myöhemmin, poistamaan niin ei. Ei sitten millään. Pääliosa tekstistä lähti pois, mutta tussi oli jotenkin imeytynyt tuohon levyyn (tai johonkin) maalikalvon läpi. Joten loppujen lopuksi meni hermo ja vetäisin tekstikohtiin mustaa maalia päälle. Nyt mulla on ihanan puhdas seinä. Ilman tekstejä. Mutta myös ilman pallovaloja, sillä pallovalot muuttivat…
Ja ai että, nyt oon tyytyväinen 🙂 Alunperin noita palloja itse asiassa suunnittelin juurikin noiden harmaiden verhojen kanssa. Pallovaloissa on omaan makuuni ehkä aavistuksen liian kellertävä sävy. Mutta toisaalta – tuohan tuo lämmin sävy kodikkuutta näinä pimeinä aikoina.
Makuuhuoneen mustalle seinälle laitoin tänään illalla ”kausivalot” – sellaisen valokranssin. Mutta voipi olla, että otan senkin pois ja mallaan seuraavaksi siihen allekkain paria mustavalkoista perhevalokuvaa valkoisissa kehyksissä. Joten jatkoa seuraa.
Mutta ennen makkaria kuvia olohuoneesta. Ehkä jo huomenna. Eilen oli niin ihana auringonpaiste (aika ajoin), joten kerrankin sai valoisia kuvia. Tummista verhoista huolimatta.
Sisustuksesta uhmaan. Meillä on 5-vuotiaalla kultakimpaleella alkanut tällä viikolla aivan tajuton uhma. Tähän asti ollaan päästy aika helpolla (verrattuna isosiskonsa 1,5-vuotiaana alkaneeseen uhmaan, joka jatkuu vieläkin), mitä nyt pientä omapäisyyttä on välillä ollut havaittavissa. Mutta on ollut erittäin helppo ja kiltti lapsi. Tällä viikolla ollaan paiskottu ovia, saatu puolen tunnin itkupotkuhuutoraivareita (siis monia), uhkailtu muuttaa mummulle (kun äiti on tyhmä, eikä ostanut toista Robinin uutta levyä talouteen), piilotettu äitin Maalaisunelmia (joulu)lehti…viety muka roskikseen, mutta eipä se siellä ollut, oltu enemmän tottelematta kuin toteltu (juostu maitokaupasta ulos parkkipaikalle, sillä aikaa kun mä olen vielä kassalla maksamassa). You name it, kaikkia on nähty. Sitten taas toisaalta toinen ääripääkin on koettu; hyvinä hetkinä halutaan olla sylissä, halitaan ja paijataan äitiä, itketään pahaa mieltä omasta käytöksestä ja loppujen lopuksi nukahdetaan kainaloon ♥ Voi kun pystyisi toista tunnemyrkyssä auttamaan. Ei se ole helppoa meille aikuisillekaan tuo lapsen uhma, mutta vain kuvitella saattaa, kuinka raskasta se on lapselle. Ja jos tunnemyrskyt ovat nyt 5-vuotiaana tätä tasoa, niin millaisia ne ovat sitten teini-ikäisinä…huh. Onneksi siihen on vielä aikaa! 🙂 

Torstai on toivoa täynnä – myös uhmankin suhteen 🙂

Talvisin torstaiterkkusin,


,joka alkaa seuraavaksi pohtimaan, että miten pääsisi töissä käymään, 
kun on autossa vielä kesärenkaat alla…
mies tulee kyllä tänään kotiin työreissusta juuri 
niin sopivasti renkaidenvaihtotalkoisiin 😉


tiistai 23. lokakuun 2012

Annoin pikkusormen…

16
…ja se vei koko käden!
Nimittäin nuo harmaat Ikean Vivan-verhot, joita meillä nyt on kuulkaas joka huoneessa (paitsi tyttöjen huoneissa)! Tai olkkarissa on paria silittämätöntä verhoa vailla, mutta en malttanut odottaa siihen asti, kun saan ne silitettyä 🙂 Tässä teille esimakua. Tykkään! Koko olohuone tulee kotoisemmaksi. Mullahan on ollut ongelmana tuo olohuoneen ”hallimaisuus”. Ei sillä, että pystyraita madaltaisi, mutta jotenkin kotoisammaksi uskon olkkarin tulevan, kun silitän nuo kaksi muutakin verhoa. Keväällä sitten taas vaalennellaan. 
Tehtiin Julian kanssa täsmäisku (aikaa meni max 20 mins) Ikeaan ja mukaan tarttui verhojen lisäksi joulupapereita ja pari kuusta. Ekaluokkalainen oli mietteliäänä autossa kotimatkalla ja tiedusteli, että lähetetäänkö me noi paperit joulupukille Lappiin ja se pakkaa meidän lahjat sitten niihin… 😀 
Se tälle päivälle lupaamani Biksukuntoon-postaus tulee ensi sunnuntaina; silloin taitaakin olla jopa neljän viikon liikunnat analyysin alla! Ja myös ruokailusta hieman lisätietoa, sillä siitä olen saanut sähköpostia 🙂
Nyt laittamaan lihapullat uuniin, perunamuusit ja kastikkeet tulille…
I ♥ Ikea!
Ja sitten silittämään nuo loput verhot ja fiksaamaan verhotangot kunnolla.
Tiistaiterkuin,
PS. kiitos kaunis jälleen kommenteistanne ed.postauksiin; 
palailen niihin illemmalla ajan kanssa ♥

sunnuntai 21. lokakuun 2012

Toivepostaus: Meidän sohvat

22

Moikkamoimoi!

Ihan ensiksi täytyy pahoitella, että olen tosi huono katsomaan tuota gmailia…sinnehän oli tullut vaikka mitä postia. Kiitos niistä 🙂 Kolme viestiä liittyi meidän olohuoneen sohviin ja yhdessä toivottiin postausta asian tiimoilta. No, tässä tulee samalla vastauksia myös teille muillekin, jotka sohvista olette kyselleet. Niin täällä blogin puolella kuin sähköpostitsekin. Eli meidän sohvat on Ikean Kivik-sohvat. Ne ovat nyt jotakuinkin kaksi vuotta vanhat ja edelleen pidän niistä hirmuisesti.

Kuinka valkoiset sohvat säilyvät valkoisina lapsiperheessä?

Tiukalla kurilla siitä, että ruokapöydästä poistuttaessa käydään käsi-/nassupesulla  ja sillä, että sohvilla ei syödä 😉 Ei vaiskaan; meillähän ei siis juuri vietetä aikaa näillä sohvilla. Televisio on takkahuoneessa niin siellä istutaan illat pitkät. Mutta kyllä sohvissa on jo tahroja ja yhden tyynyn olen tämän takia kääntänyt ”väärinpäin” (ks. kysymys alla).

Pystyykö istuin/selkätyynyjä kääntämään toisin päin?

Pystyy! Istuintyynyissä on kaksi erilaista puolta tosin; toinen on pehmeämpi puoli ja toinen on kovempi puoli. Alunperin silmää miellytti enemmän se puoli, jossa istuintyynyt kaartuvat nätisti. Tämä on siis se kovempi puoli, mutta estetiikka meni mukavuuden edelle. Toisessa sohvassa olemme joutuneet suklaatahran takia kääntämään toisen istuin tyynyn. Alla olevasta kuvasta näkyy hyvin tuo sohvatyynyjen erilaisuus:

Oletko pessyt tyynyjen/rungon päällyskangasta; kutistuiko pesussa?

En ole vielä pessyt verhoilukankaita pesukoneessa, sillä tahroja ei ole niin paljon, että ne häiritsisivät. Pikkuisen pelkään, että kankaat rypistyvät pesussa. Tosin on nuo kankaat nyt jo hieman rytistyneet verrattuna siihen, mitä alussa olivat (ks kuva esim tämän postauksen lopusta (klikklik))

Lähtevätkö istuintyynyt luisumaan niillä istuttaessa?

Eivät lähde, vaan pysyvät hyvin paikallaan. Tosin en tiedä, mikä tilanne olisi, jos sohvilla istuttaisiin päivittäin. Mutta tuossa mun lukemis-/kutomisnurkkauksessa tulee liki päivittäin istuttua eikä sen istuintyyny ainakaan luisu pois alta 😀


Sellaisia sunnuntain keskipäivään; kysykää ihmeessä lisää, jos joku asia vielä mietityttää! 🙂 Me heitetään nyt prinsessamekot päälle ja lähdetään kahden pikkuprinsessan synttäreille. Kiitos kommenteistanne jälleen, palailen vastailemaan ed.postauksen kommenteihin (ja niihin loppuihin sähköposteihin) juhlien jälkeen!

Suloisin sunnuntaiterkuin,


keskiviikko 17. lokakuun 2012

(double) Sneak peek

12

Iiks, 

oon ihan innoissani!
Tartunapohjamaali x 1 & Täyshimmeä pesunkestävä sisustusmaali x 2 ja mulla on niin siisti (siis sileä ja samalla niin cool) ja rouhee makkarin kaapinseinä, että ei muusta väliä. Suutarin lapsella ei ole kenkiä; koko tähän maalausprojektiin kului aikaa kolme tuntia. Suositeltavaahan olisi, että pari tuntia odotettaisiin maalauskertojen välillä, mutta mä en vain jaksanut odottaa, kun maalipinta tuntui käteen kuivalta. 
Mutta siis se, että toimiiko täyshimmeä pesunkestävä sisustusmaali liitutaulumaalin tavoin on nyt kokeilussa. Ainakin peittävyys oli parempi kuin liitutaulumaalilla eikä maali ollut kiiltokirjava kuten liitutaulumaali.
En stailannut tähän hätään kuvia varten mitenkään (yleensä kyllä suoristelen sohvalla olevat tyynyt ja heitän pikkuisemman unirätin pois kuvista ;), mutta odotellaan niitä kunnon sisustuskuvia siihen asti, että Seitashopin lähetykseni (ne valopallot, vihdosta viimein) sekä valkoinen liitutaulutussi kotiutuvat, jookos?! 🙂 
Oletkos muuten käynyt katsomassa jo sneak peekiä Indiedays Inspirationista? Klikkaamalla alla olevaa kuvaa pääset tilaamaan tunnarit tuonne beta-versioon Inspirationista ja katsastamaan uutta blogimaailmaa:
”Yksi sivusto, 300 blogia, tuhat ideaa. Suomen suosituin blogiportaali Indiedays uusiutuu lokakuun aikana. Uuden Indiedays Inspiration -palvelusta lukija löytää samalta sivulta 300 laadukasta yhteisöön kutsuttua blogia.
Indiedaysin sisältö laajenee nyt ruokaan, sisustukseen ja lifestylen uusiin aiheisiin. Indiedaysin omien blogien lisäksi portaali näyttää 300 blogin uudet postaukset värikkäänä kuvavirtana. Näin lukija voi helposti bongata häntä kiinnostavat jutut ja löytää uusia inspiroivia blogeja.
Indiedays on kesän aikana tutustunut tuhansiin blogeihin ja valinnut yhteisöön mukaan ne, joiden bloggaajat jakavat lukijansa kanssa inspiroivat juttunsa ja laadukkaat valokuvat. Avautuvalta sivustolta löytyy jatkuvasti uutta luettavaa ja ideoita pukeutumiseen, ruoanlaittoon, sisustamiseen ja oman elämän piristämiseen vaikkapa uudella meikillä tai kampauksella.”

Itse ainakin olen löytänyt ihan hirmuisesti uusia mielenkiintoisia blogeja Inspirationin kautta. Voisi jopa sanoa, että olen koukussa Inspirationin blogivirtaan; liki yhtä koukussa kuin Facebookiin! Mikä mainio tapa seurata blogeja ja vielä niin tyylikkäässä ympäristössä. Tuo Inspirationin ulkoasu iskee ainakin muhun ihan täysillä!  @ Maria’s löytyy aihealueiden sisustus ja ruoka alta.  Mutta postauksia tulee jatkossakin sieltä sun täältä, välillä myös kuntoilusta, lapsiperhearjesta ja yrittäjyydestäkin. 
Keskiviikkoterkuin 
jo toistamiseen 🙂,

maanantai 15. lokakuun 2012

Paint it black or not (part IV)?

32


Huomenta ihanaiset!

Niin se taas alkoi uusi viikko ja uudet kujeet; meillä esikoisen eilen päivällä noussut kuume sai uuden seuralaisen eilen illalla; Yrjö-herra tuli pitkästä aikaa vierailemaan. Ja nyt on kuume tipotiessään. Saas nähdä onnistuimmeko Yrtsin viime yönä karkoittamaan vai ajatteliko se taas käydä meidät kaikki läpi. Eli jos musta ei pariin päivään nyt viikolla kuulu mitään, niin tiedätte miksi 😉 
Kuten silloin jokin aika takaperin kerroinkin, niin tekisi jälleen mieli heiluttaa telaa…sellaista liitutaulumaaliin kastettua 🙂 Viime syksynähän mä maalasin tuon eteisen ja ruokatilan erottavan seinän mustaksi, mutta sittemmin se valkaistui. Ja saa valkoisena pysyäkin.
Mutta nyt olen kuukauden päivät pohtinut makkarin tummennuksen myötä, että pitäisikö vaatekaapin olkkariin näkyvä sivu maalata liitutaulumaalilla (alle tartuntapohjamaali, että pintamaali tarttuu alustaan). Se on sivu, joka näkyy olkkarista ja ruokatilasta katsottuna heti makkarista ensimmäisenä. Ennen yöpöytien käsittelyä ja verhojen vaihtoa, olisi ollut liian raskas, mutta musta tuntuu, että nyt voisi olla ihan hyvä… 
Tuo tuoli on muuten ihan pommi; ei siinä juuri enää istua uskalla, kun heiluu ja keinuu, mutta mies laittaa siihen aina seuraavan päivän vaatteensa 🙂 Tuolin sain työtuoliksi, kun muutin pois kotoa 1995 erään omakotitalon yläkertaan pikkuruiseen opiskelijaboksiin vieraalle paikkakunnalle. Siitä lähtien se on kulkenut mukana; välillä kanahäkkivarastossa kerrostalon vintillä, välillä ulkona parvekkeella ja nyt meidän makuuhuoneessa. Arvokashan se ei ole, mutta tunnearvoa sillä on paljon.
Mulla oli seinä(teksti)tarravaihe pari vuotta takaperin eikä se oikeastaan ole vieläkään palannut; mutta tuohon liitutauluseinäänhän voisi kirjoittaa esimerkiksi muistutuksen siitä, että joka ilta pitää pystyä käydä nukkumaan levollisin mielin. Ei selkä selkää vasten vaan sydän sydäntä vasten ♡

Mitä mieltä olette; white or black ?


Pitkään olen haaveillut valkoisista pallovaloista; onko ne Seitashopin valot valmiit vai joutuuko nekin kokoamaan? Mä niin haluaisin ”avaimet käteen”-valot enkä mitään kokoomasarjaa. Pallovalot sopisivat loistavasti tuohon tuolin taakse nurkkaan. Mustasta alustastaan erottautuisivat kivasti!

Nyt kahvinkeittopuuhiin; viime yönä valvotut tunnit painavat silmissä, 
mutta eiköhän ne viimeistään päikkäreillä kuittaannu 🙂
Maanantaiterkuin,

« Vanhemmat
Uudemmat »