Hih, tästä alkaa jo tulla tapa; nimittäin ruokatunnilla tapahtuvasta postailusta. Aika kätevää, kun illalla käsittelee kuvat kotona valmiiksi ja liittää tänne. Sitten seuraavan päivän ruokatunnilla tuottaa postauksen tekstin. Tai no, näinä parina päivänä tämä on toiminut, kun olen yksin toimistolla. Huh. Tekee vähän tiukkaa tälläiselle yltiösosiaaliselle ihmiselle, mutta onneksi asiakkaat soittelevat tasaisin väliajoin, ettei kieli ihan pääse kuivumaan kiinni kitalakeen 🙂 

 …ja postaus jatkuu nyt sitten kahvitunnilla. Meillä ruokatunti ei ole rauhoitettu vaan silloin yleensä alkaa näemmä puhelin soimaan. Hyvä niin! Mutta palatakseni siis postauksen aiheeseen. Tuolla Instagramissa ja FB:ssä oli nähtävissä sneak peek home officen muutoksesta kohti enemmän olohuoneeseen sopivaa sisustusta. Kaikkihan lähtee siitä, että siivoaa nurkat ja paperipinot sekä pyyhkii pölyt. Kokeilkaas, se oikeesti toimii 😀 Tuo työpöydän lasikansi on kerrassaan kaunis, mutta ihan hirmuinen pölymagneetti. Muun muassa täältä löytyy kuvia työpisteestä ennen. Tässä lista muutoksista:

– seinäkello ja magneettitaulu muuttivat koululaisen huoneeseen

– uusi valaisin löytyi rautakaupasta ja vanha menee mökille miehen yöpöydälle

– pöydän sivulokeroissa olleet laatikot tyhjentyivät kaiken maailman keittiö-, kylppäri- ja huonekaluesitteistä. Vuodelta kivi. Nehän saa nykyään netistä. Maalisävykartat on ainoa, joita säilön.

– varastossa vuoden päivät maannut Keep Calm-taulu pääsi takaisin esille. 

Ollakin, että on niin jo menneen vuoden lumia 😉

Kuten muuallakin myös tässä home officessa pätee pareittain sääntö; liljat saavat parin olohuoneen liljoista, Keep Calm -taulu olohuoneen saman sarjan taulusta ja taulun vaaleansininen ei ole yksin; myös olohuoneen sohvalla on vaaleansinistä. Lisäksi kauneutta ja harmoniaa rikkoo täälläkin rosoinen betoniruukku. Kontrastit tuovat sisustukseen mun mielestä kivaa jännitettä. Vielä tuo tila tulee muuttumaan seinähyllyn osalta, se saa lähteä heti, kun keksin mitä tilalle. Tätä nykyä kotona tulee harvoin tehtyä töitä, mutta bloggaamiseen tuo paikka ainakin tarjoaa kivat puitteet. Ehkä tarvittaessa niihin oikeisiinkin töihin 🙂

Mitäs mieltä olette? Onko parempi kuin ennen?

Nyt vielä pari tehokasta työtuntia ja sitten autonnokka kohti möksää.

Jo sitä paikkaa on ollut ikäväkin ♥

toivottelee,

PS. hihii, olettekos huomanneet tuossa oikeassa palkissa, että mun esittely on kokonaan hävinnyt ja olen saanut tänne uuden kirjoittajakollegan ”Indiedays Support”-nimisen kaverin? Terkkuja vaan sinne 🙂 Ehkä jossain vaiheessa saadaan tuo mun esittely tuohon takaisin…tehdään vaan ensin pieniä muutoksia tänne. Niistä myöhemmin lisää.

PPS. piti jo aiemmin toivotella uudet lukijat, fb-tykkääjät ja Instagram-seuraajat sydämellisesti tervetuloa mukaan, joten toivottavasti viihdytte! 

PPPS. se farkun nappi ei enää ihistä! Pari kevyttä päivää ruokailun suhteen sekä yksi reilun tunnin juoksulenkki auttoivat. Vähällä päästiin!

PPPPS. arvaattekos, mihin sisustuskärpäsen puremana seuraavaksi suuntaan? Juu, se näkyy yhdessä kuvassa. Nimittäin takkahuoneeseen. Valkoista maalia seiniin, mustaa kalusteisiin ja se 

Ikean Gåser -matto takaisin lattialle. 

Sain sekä ihanalta Esmeraldalta että ihanalta IMAGElta ihan supersiistin haasteen. Tai haaste oli siisti ja vielä superimpi oli tuo ohjelma, jolla tämä tehtiin. Chip it -ohjelma löytyy täältä. Kantsii käydä kokeilemassa. Mitään suuren suuria yllätyksiähän meidän kodin väripaleteista ei saatu aikaan; sitä mustaa, valkoista ja harmaata. Joista viimeistä enenevissä määrin näin syksyä kohden mentäessä. Eteisessä ja makuuhuoneessa on ripaus puunsävyjä (no löytyyhän niitä toki olkkaristakin, mutta ohjelma ei ihan niitä tunnistanut 😉 valkoisen, mustan ja harmaan lisäksi.

Väri-iloitteluksi kodissamme luetaan leikkokukat, joista tulee ripaus vihreää. En osaa olla kotona ilman leikkokukkia. Muistan jo opiskeluaikoinani kuluttaneeni opintotukia paikallisessa kukkakaupassa. Pieni opiskelijaboksi heräsi tuoreiden kukkien kautta eloon! Lisäksi välillä tulee niitä hetkiä, että kotiin eksyy ripaus pinkkiä (muuallekin kuin lastenhuoneisiin). Keltainen värinä on ollut jo hetken aikaa ruokatilassa (harmillisesti chippeihin en saanut oikeaa keltaista) tuossa sympaattisessa jakkarassa. Tosin ajattelin sutaista sen taas mustaksi/harmaaksi näin syksyn tullen. Paras tehosteväri tulee kynttilänvalosta; lämmin keltainen, joka saa ympärillään olevat värit hehkumaan tunnelmaa.

Tämän superkivan haasteen annan eteenpäin

(yritin vähän tehdä salapoliisityötä, että kenellä tämä ei vielä olisi, mutta

 sorry, jos tulee tuplana…):

Olkaahan hyvät arvon leidit 🙂

Nyt takaisin töiden pariin,

joten so long! Palailen jälleen kommentiboksiin illalla. 

Ja hei, FB:n puolella eilen vilauttelinkin työpisteen uutta ilmettä siellä kotona olkkarin nurkassa. Toivotaan, että tänä iltana olisi tarpeeksi valoa, jotta saataisiin huomiselle taas sisustuspostausta. Jos ei niin sitten tulee lehtikaalisipsien ohjetta. Tai sitten jotain ihan muuta 🙂

täällä sitä edelleen kyläillään – omassa kodissa nimittäin 🙂 Eihän tämä nyt enää tunnu siltä, että ollaan kyläilemässä, mutta alkuun tuntui. Vahvasti. Nyt koti alkaa tuntumaan kodilta (kiitos siivouksen ja tuoreiden kukkien) ja tutut vanhat nurkat kovin rakkaalta. Sohvannurkassa odottaa syysiltoja cozy corner ja jääkaappi on täynnä kotitekoista mustikkahilloa. Kynttilänjalat ja kynttilät odottavat osittain vielä kaapissa, mutta kyllä me jo eilen illalla kynttilöitä ja takkaa poltettiin. Illat alkavat olla aika pimeitä ja ”elokuisia”. 

Kuvissa samoja vanhoja kuvakulmia, joita täällä on nähty ah niin monasti aiemminkin. Huomaattekos, että meillä ei sisustus juurikaan muutu. Mitä sitä turhaa muuttamaan itselleen hyväksi kokemiaan ratkaisuja. Tyynynpäällisiä ja vilttejä tulee aika silloin tällöin ostettua, mutta pääosin mennään samoilla tekstiileilläkin vuodesta toiseen. Verhot vaihdoin silloin viime syksynä ensimmäisen kerran harmaisiin. Saas nähdä, miten tulevana syksynä käy…

Tämä syksy tuleekin olemaan vähän erilainen kuin viime syksy; viime syksynähän kotoilin neljä kuukautta ekaluokkalaisen kanssa. Muistelen, että perjantai menetti osin silloin merkityksensä. Nyt odotan työviikkoja ja sitä tunnetta, kun perjantaina kaartaa autolla kotiin, tyhjää kauppakassit, vaihtaa kotivaatteet ja alkaa valmistelemaan perjantai-illan herkkuruokia. Tänä perjantaina odotan eniten sitä, että mies palautuu golfkentältä ja päästään takaisin mökille. Tullaan sitten taas parin yön päästä kyläilemaan kotiin.

Ja hei, olettekos huomanneet, että kesä tulee takaisin? Uuuh. Viimeinen viikonloppu aikaa syventää rusketusrajoja ja uida niin, että merenneidon pyrstö alkaa kasvamaan takalistosta 😉

Hei tunnetteks te sen tuoksun ulkona? Sen ässällä alkavan ihanan vuodenajan tuoksun. Uih, ainakin näin sateen jälkeen se tuoksuu niiiiiin hyvälle. Mutta ilma on silti vielä lämmin. Kesäinen. Jotenkin näin ihanan kesän jälkeen sitä on jo valmis luonnon uudelleen muokkautumiseen ja kaikkeen siihen ihanaan syksyyn liittyvään. Kynttilöineen, kutomisvimmoineen ja pimeine iltoineen. I’m ready girls, bring it on! Mutta sitä ennen eletään ensin tämä pitkä kuuma kesä loppuun!

Istuskelin tuossa pitkään saunan terassilla saunomisen jälkeen ja katselin järven rannassa olevaa riippakoivua; mähän olen aina dissannut koivumaisemaa ja ollut sitä mieltä, että mänty ja kaikki muut kitukasvuiset havupuut ovat niitä oikeita tunnelmanluojia. Mutta kyllähän se niin on, että koivu on puuna ihan älyttömän kaunis. Toukokuun kirkkaan vihreistä lehdistä elokuun sammuneen vihreiden lehtien kautta syksyn ruskan värisiin lehtiin. Tykkään!  

Ja ehkä kauneinta koivussa on tuohi; tuohessa taitaa muuten olla kaikki mun lempparivärit. Valkoista, mustaa, harmaata, koivun väriä ja jopa sitä ihanaa sinertävää jäkälän harmaata. Joka ehkä taittaa hyvällä lykyllä myös vihertävään. Tuohi on muutenkin mulle rakas ja erittäin hyödyllinen osa puuta; vaikka kuinka olisi kuivaa koivuklapia niin ilman tuohta ei tämä tyttö saa saunaa syttymään. Kysykää vaikka keltä ;D

Eilen illalla postailinkin Instagramiin mun iltalukemisista ja aukeamasta, joka jossain sisustuslehdessä (olikohan Avotakka…) kiinnitti huomion. Siinä oli naamioitu kukkamaljakko tuohella. Joten tänään olin varsinainen copycat ja tein saman juomalasille. Ja aikasta kivalle näyttää. Tuohi, koiranputkien vihreä ja valkoiset kukat natsaavat hyvin yhteen! 

Kiitos kaunis kommenteistanne ihanaiset, palailen niihin taas sopivassa saumassa ♥ Me lähdetään nyt kokeilemaan kalaonneamme. Eilen illalla nostettiin mökkijärvestä pikkuinen hauki. Tänä iltana on tavoite saada kuha…vielä kun oppisi valmistamaan muutakin kuin kaupan kalatiskin kirjolohifilettä 😉