Moikkamoi!
Hei tunnetteks te sen tuoksun ulkona? Sen ässällä alkavan ihanan vuodenajan tuoksun. Uih, ainakin näin sateen jälkeen se tuoksuu niiiiiin hyvälle. Mutta ilma on silti vielä lämmin. Kesäinen. Jotenkin näin ihanan kesän jälkeen sitä on jo valmis luonnon uudelleen muokkautumiseen ja kaikkeen siihen ihanaan syksyyn liittyvään. Kynttilöineen, kutomisvimmoineen ja pimeine iltoineen. I’m ready girls, bring it on! Mutta sitä ennen eletään ensin tämä pitkä kuuma kesä loppuun!
Istuskelin tuossa pitkään saunan terassilla saunomisen jälkeen ja katselin järven rannassa olevaa riippakoivua; mähän olen aina dissannut koivumaisemaa ja ollut sitä mieltä, että mänty ja kaikki muut kitukasvuiset havupuut ovat niitä oikeita tunnelmanluojia. Mutta kyllähän se niin on, että koivu on puuna ihan älyttömän kaunis. Toukokuun kirkkaan vihreistä lehdistä elokuun sammuneen vihreiden lehtien kautta syksyn ruskan värisiin lehtiin. Tykkään!
Ja ehkä kauneinta koivussa on tuohi; tuohessa taitaa muuten olla kaikki mun lempparivärit. Valkoista, mustaa, harmaata, koivun väriä ja jopa sitä ihanaa sinertävää jäkälän harmaata. Joka ehkä taittaa hyvällä lykyllä myös vihertävään. Tuohi on muutenkin mulle rakas ja erittäin hyödyllinen osa puuta; vaikka kuinka olisi kuivaa koivuklapia niin ilman tuohta ei tämä tyttö saa saunaa syttymään. Kysykää vaikka keltä ;D
Eilen illalla postailinkin Instagramiin mun iltalukemisista ja aukeamasta, joka jossain sisustuslehdessä (olikohan Avotakka…) kiinnitti huomion. Siinä oli naamioitu kukkamaljakko tuohella. Joten tänään olin varsinainen copycat ja tein saman juomalasille. Ja aikasta kivalle näyttää. Tuohi, koiranputkien vihreä ja valkoiset kukat natsaavat hyvin yhteen!
Kiitos kaunis kommenteistanne ihanaiset, palailen niihin taas sopivassa saumassa ♥ Me lähdetään nyt kokeilemaan kalaonneamme. Eilen illalla nostettiin mökkijärvestä pikkuinen hauki. Tänä iltana on tavoite saada kuha…vielä kun oppisi valmistamaan muutakin kuin kaupan kalatiskin kirjolohifilettä 😉
Maanantaiterkkusin,
Näyttääpäs kauniilta! Juuri jostain toisesta blogista bongasin muistaakseni Granitista ostetun ”tuohella päällystetyn näköisen” purkin, meni heti ostoslistalle 🙂
Kiitos kaunis 🙂 Oijoi, mä en olekaan Granitiin asti vielä ehtinyt. Tuohella päällystetty purkki kuulostaa juuri siltä, mikä meiltä täältä mökiltä puuttuu. Kiitti vinkistä 🙂
Sitä s… sanaa ei saa vielä sanoa ! Vaan kyllä sen tuoksun tosiaan iltaisin tuntee. No, toisaalta ihanaa on taas alkaa poltella illan hämyssä kynttilöitä 🙂 Toivottavasti kala onni oli matkassa !
Meillä kuha on kesän suurin herkku, mies tekee sen ruodottomiksi fileiksi , palottelee ja sit pyörittelee ne ruisjauhoissa johon lisätty suolaa. Pannulle voihin paistumaan ja maistuu taivaalliselle !!!
Juu ei sanota sitä ääneen 😉 Kalaonni oli matkassa enemmän kuin toivottiin; ensin tuli ihan mukavankokoinen hauki. Meillähän ei ole haavia vaan poimitaan nuo kalat sitten ämpärillä järvestä. Noh, se hauki möllötteli siellä ämpärissä ja tunsin virvelissä, että on taas kala kiinni. Mies otti virvelin ja kelasi tuumaten ”joku pikkukala voi olla”…kunnes ”pikkukala” alkoi rimpuilla vastaan. Niin hyvänkokoinen kuha nostettiin pinnalle. Rimpuili ihan kamalasti ja siima kerkesi katkeamaan ennen kuin ehdimme toimia. Olisi pitänyt vissiin väsyttää kuha vedessä ennen ylös nostamista. Mutta harmittaa. Siellä se kuha nyt on järvessä meidän hienon kuvan kanssa. Tänä iltana uusi yritys. Käydään ostamassa haavi sitä ennen 🙂
Itse viipyilin tuolla samaisella aukeamalla ja kokeilinkin, mutta mun tuohi oli liian kuivaa, joten täytyy odotella, jos tuoreempaa tuohta sattuis kohdalle. Kauniilta näyttää!
Kiitos Hanna 🙂 Mä kokeilin myös parilla tuohella ensin, kunnes halkopinosta löysin juuri sopivan ohuen ja tuoreen tuohenpalan. Ei napsahtanut poikki vaan meni ihan kauniisti rullalle 🙂
Kauniisti kopioitu ja ihanat kuvat. S juttua olen minäkin jo haistellut ilmassa… Ei sanota ääneen ihan vielä. Kalaonnea toivotellen!
Kiitos Tarja 🙂 Se S-juttu on kyllä niin läsnä tänäkin aamuna; järvenpintaan tihuttaa pientä sadetta ja aurinkoa ei ole näkyvissä. Pian saappaat jalkaan ja noukkimaan loput mustikat. Taitavat vaan olla ihan liiskaantuneina loppupeleissä noukkurissa, kun ovat märkiä 🙂
Todella ihana idea, kiitos tästä! Minusta tuohi on todella kaunista, rakastan myös sen tuntua ja tuoksua. Ja minusta ehdottomasti koivu on kaunein puu, männyt ja kuuset ahdistavan karuja! 😀 Minäkin vähän odottelen syksyä ja pimeneviä iltoja. Jotkut tosin ovat olleet vähän liian aikaisessa, nimittäin muistelen, että jo juhannuksen tienoilla HongKong mainosti pallokrysanteemeja, siis varmoja syksyn merkkejä!
Kiitos Kaati ja olehan hyvä (ja kiitos Avotakalle vinkistä :))! Mä rakastan karua saaristo/lappimaisemaa karuine puineen, mutta näin möksällä nuo koivut tuovat sitä lämpöä ja kotoisuutta 🙂 Oho, mä vasta mietin yks päivä, että koskahan pallokrysanteemit tulee myyntiin…Honkkari on ollut jo s-mäisissä tunnelmissa way too early 😀
Ihanan tunnelmallisia kuvia! Kiva vinkki! Täällä tuohta on käytetty vaan takan tai saunanpesän syttyttämiseen : )Ei sanota vielä sitä s-sanaa, eihän?
Kiitos kaunis Tiina 🙂 Tuohi on kaunis, mutta myös erittäin hyödyllinen osa luontoa 🙂 Juu, ei sanota sitä vielä ääneen. Lomaakin on vielä viikko jäljellä 🙂
Oi kuinka hauska sattuma: juuri viikonloppuna tanskalaiset sukulaisemme vierailivat mökillä ja toivat tuliaiseksi saman tyylisen tuoheen käärityn kimpun!
-Paula
Eikä?! Ihana sattuma 🙂 Kaunis tuliainen tanskalaisilta sukulaisiltanne!
Heh, mä kokeilin tuota samaa pari viikkoa sitten. Tuolta mun blogista voit käydä kurkkaamassa, jos kiinnostaa. Meidän tuohet oli vain kovin lyhyitä, jouduin kokoomaan maljan ympäryksen palasista. Kiva idea!:) Ja Saa kurkistaa-blogissa on niitä tuohimaljakoita Granitista..Mukavaa loman jatkoa!:)
http://mansikkatilanmailla.blogspot.fi/2013/07/ilmaista-iloa-luonnonkukista.html
Oih, täytyykin tulla katsastamaan blogisi 🙂 Ja hei, kiitos vinkistä – käyn tuolla Saa Kurkistaa blogissa tsiikamassa Granitin maljakot!
Kiitos ja ihania elokuisia päiviä 🙂
[…] tarkistan tuon puhelimen ennen nukkumaanmenoa 😀 Viime kesänä askartelemani tuohimaljakko (klik) is alive and kicking. Sopii tänne möksälle oikein hyvin. Te, jotka olette vasta nyt hypänneet […]