torstai 29. marraskuun 2018

Ihanan tavallinen torstai-ilta Marian bistrossa & superhyvä salaatti

HELLOU

ja superihanaa torstai-iltaa ♥ Tavallisen ihanaa sellaista. Koska kaikki tavallinenhan tässä elämässä on sitä elämän eliittiä. Myös marraskuun viimeinen torstai. Hei olenko ainoa, jonka mielestä marraskuu livahti ohi nopeasti? Marraskuun vikaa iltaa, kuten niin montaa muutakin arki-iltaa ilman ohjelmaa vietämme kellarissa. Siinä entisessä miesluolassa (ja sitä ennen autotallina toimineessa tilassa), joka on kuin varkain tämän viikon aikana muuttunut tyttöluolaksi. Joululeffoja ja saunan jälkeisiä lötköttelyjä sohvalla. Niistä on ollut pari iltaa tehty.

Tänä iltana kellari kutsui myös iltaruokailemaan. Tytöt olivat saaneet jo syötyä omat ruokansa, joten sytytin kynttilät ja nautin oman iltaruokani Marian bistron baaritiskillä. Tuossa on ihana istuskella. Tarvittaessa näkee telkkarinkin, kun kääntää tuolia 🙂 Tyttöluolassa (heh, voi olla että tästä käydään neuvotteluja ja nimeen tulee muutos tänä iltana, kun mies saapuu kotiin…) on varsin jouluinen meininki. Mies ja lapset koristelivat kuusen viikonloppuna punaisin ja kultaisin palloin. Joulutähti arkkupöydän päällä jaksaa ilahduttaa vieläkin, vaikka tuskin se hirmuisesti valoa tuolla kellarissa saa.

Hei, piti vinkkaamani parista jutusta, joiden avulla tämän iltainen salaattini nousi aivan sfääreihin. Siis uskomattoman hyviä lisiä salaatteihin molemmat. Ensinnäkin ihanan Kokkipottisen Hannelen uunissa paahdetut viinirypäleet. Uuh, oletteko koskaan maistaneet? Itse en ollut, mutta ei vitsit, että näihin tuli himo. Toisena uusimman Glorian Ruoka & Viini -lehden innoittamana uunissa paahdetut punaiset linssit. Linssit ja viinirypäleet paahtuivat samassa ajassa, joten sain kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Tai oikeastaan kolme, sillä viinirypäleiden paistumisen aikana valunut nektari toimi oivana salaatinkastikkeena!

SUPERHYVÄ LINSSISALAATTI

erilaisia salaatteja

230 gr punaisia linssejä
1 rkl oliiviöljyä
1 rkl vaahterasiirappia
1 tl juustokuminaa
1 tl chiliä
(ripaus suolaa)
fetajuustoa
ituja

viinirypäleterttu

Huuhtele punaiset linssit kylmässä vedessä ja valuta ylimääräinen vesi pois. Levitä leivinpaperin päälle uunipellille ja paista 200 asteessa viisi minuuttia. Sekoita oliiviöljy, vaahterasiirappi, juustokumina ja chili keskenään. Pyörittele linsseihin ja jatka paistamista vielä 15 minuuttia. Tässä vaiheessa myös pesty viinirypäleterttu pääsee pellille paahtumaan linssien kanssa. Revi sillä aikaa salaatti lautaselle. Kun linssit ovat paahtuneet, lisää niitä salaattipedille. Tarvittaessa lisää suolaa. Itse en lisännyt, sillä murustelin linssien päälle fetajuustoa. Lusikoi viinirypäleistä leivinpaperille valunut neste salaatinkastikkeeksi ja lisää idut koko komeuden päälle. Tarjoile paahdettujen viinirypäleiden kanssa.

Hämyinen kellari saa pian kolme joululeffan katsojaa. Heti, kun olen ensin vähän kuulustellut bilsaa ja espanjaa…Veikkaanpa, että ehditään katsomaan muutama leffa ennen kuin mies pitää hakea lentokentältä. Mikäli sinne asti koko porukalla jaksetaan valvoa. Tavallisen ihana torstai-ilta. Kaikin tavoin ♥ 

IHANAA ILTAA TOIVOTELLEN,

PS. kiitos ihanat kommenteistanne eiliseen postaukseen ♥ Palaan niihin vielä myöhemmin tänään, nyt netti tökkii taas vaihteeksi niin paljon, että menee hermot! 😀


maanantai 26. marraskuun 2018

Ruokareviirin laajentaminen: jouluiset sushit


Kaupallinen yhteistyö: K-Supermarket


 

HEIPPAHEI IHANAT

ja mitä mainiointa maanantai-iltapäivää! Jälleen on uusi viikko edessä ja tiedättekös, mitä se tarkoittaa? Jep, kohti joulua mennään kiireen vilkkaa. Joulu on näkynyt blogissani jo tovin. Onhan se ihan luonnollista, että tuo vuoden suosikkijuhlani näkyy täällä, sillä sitä se tekee meillä kotonakin. Valoja on viritetty sinne tänne tuomaan tunnelmaa, kuusi on kannettu sisään ja joulun kohokohdalle eli ruokailulle on annettu ajatus jos toinenkin. Kaupallisen yhteistyön myötä K-Supermarketin kanssa pääsin luvan kanssa sekoittamaan pakkaa jouluruokien suhteen. Kyseenalaistamaankin niitä tuttuja ja turvallisia reseptejä ja seikkailemaan hetkeksi keittiössä niin, että perinteinen lipeäkala löytyi jostain aivan muualta kuin siitä perinteisestä keitosta.ID

Instagramin puolella taannoin kyselinkin teiltä, että mitä mieltä te olette; taipuuko lipeäkala tai kinkku myös susheihin. Suurin osa oli sitä mieltä, että tottakai. Sushithan ovat hyvänkokoisia suupaloja jääkapista naposteltavaksi jouluyönä. Itseäni vähän jännitti lipeäkalan muuttaminen johonkin muuhun muotoon kuin keittoon. Sillä lipeäkala on ollut tavallaan se pyhä ruoka jouluissamme, se johon ei kosketa.

Muistan jo pikkutyttönä Kissanmaan mummulaan joulun alla mennessämme sen aika kammoksuttavan tuoksun, joka kellarista kiiri nenään jo heti ulko-ovella. Pappa oli siellä laittanut turskat likoamaan lipeäliuokseen. Koska kyseinen operaatio ei saanut minua vakuuttumaan mummun joulupöydässä tarjoaman lipeäkalakeiton herkullisuudesta, niin välttelin keittoa aina rippikouluikään saakka.

Kunnes maistoin sitä ensimmäisen kerran. En ole tainnut maistaa mitään parempaa. Suussa sulava kala, täyteläinen maitoliemi sekä kunnon tujaus maustepippuria myllystä. Jossain vaiheessa lipeäkalakeiton valmistus siirtyi äidilleni, mutta onneksi äiti osti lipeäkalat valmiiksi liotettuina. Tuossa taannoin vietimme oman perheen kesken joulua pohjoisessa ja olin varannut lipeäkalakeiton ainekset mukaan. Linjat kävivät kuumina tänne etelään, kun äiti neuvoi minua, että miten saan lipeäkalakeitosta juuri sellaista, millaista sen kuuluu meidän suvun naisten valmistaessa ollakin. Onnistuin ja nyt syömme lipeäkalakeittoa aina aaton aattona.

Se ei kuitenkaan poissulje sitä, etteikö lipeäkalaa voisi tarjota muullakin tavalla jouluna. Monena vuonna olen ajatellut jättää perinteiset laatikot tekemättä ja keskittyä jouluisiin salaatteihin sekä kaloihin. Saas nähdä olisiko tänä vuonna jo aika muuttaa tuo suunnitelmani teoiksi. Joulupöydässä voisi näkyä esimerkiksi jouluiset sushit. Kokeilin sushien tekemistä kahdella eri täytteellä.

Lipeäkalatäytteessä maistuu vienosti lipeäkala sekä raikas piparjuurituorejuusto yhdistettynä maustepippuriin. Joulukinkkua olen yleensä syönyt vain siinä vaiheessa, kun kinkku tulee uunista. Muuten mies on saanut tuhota koko kuuden kilon kinkun 🙂 Nyt keksin myös kinkulle jatkojalostusmahdollisuuden, nimittäin se pääsi susheihin raikkaan omenan sekä sinappituorejuuston kanssa.

JOULUISET SUSHIT

SUSHIRIISI
4 dl sushiriisiä
5 dl vettä

Sushiviinietikka
7 rkl riisiviinietikkaa
4 rkl sokeria
1 tl suolaa

1. Huuhtele riisiä kylmällä vedellä, kunnes vesi on kirkasta
2. Laita riisi kylmään veteen kattilaan ja kiehauta nopeasti
3. Anna kiehua miedolla lämmöllä kannen alla 20 minuuttia ja sen jälkeen anna tekeytyä kattilassa 20 minuuttia.
Huom! Älä missään vaiheessa nosta kattilan kantta
4. Sekoita sushiviinietikan ainekset keskenään ja kaada kattilaan
5. Sekoita nopeasti haarukalla sekaisin
6. Kaada riisit laakeaan astiaan tai esimerkiksi leivinpaperin päälle jäähtymään
7. Kun riisit jäähtyvät, valmistele täytteet

JOULUISET KALASUSHIT
300 g Pirkka Lipeäkalaa (uunissa valmistettuna pakkauksen ohjeen mukaan)
kurkkua suikaloituna
tuoretta ruohosipulia
n. 50 g piparjuurituorejuustoa + 2 tl maustepippuria sekoitettuna

JOULUISET KINKKUSUSHIT
joulukinkkua
1 omena
50 g maustamatonta tuorejuustoa + 1 rkl makeaa sinappia sekoitettuna

Lisäksi
bambumatto
5 merilevälevyä

Tarjoiluun
Pirkka Japanilaista soijakastiketta
Pirkka Sushi-inkivääriä
wasabia

8. aseta merilevälevy bambumatolle / tai mikäli teet californiamakeja niin laita bambumaton päälle tuorekelmu
9. painele sormin ohuelti riisiä 2/3 matosta (aloittaen alhaalta) / tai tuorekelmun päälle ensin levälevy ja sitten riisi
10. sivele riisin puoleen väliin tuorejuustoseosta ja lisää muut täytteet
11. kääri levärulla tiukaksi bambumaton avulla
12. laita rullat tekeytymään jääkaappiin ja leikkaa niistä annospaloja vasta juuri ennen tarjoilua
13. koristele halutessasi majoneesilla, karpaloilla, seesaminsiemenillä ja ruohosipulilla
14. tarjoile soija-wasabiseoksen sekä inkiväärin kanssa.

Olen sitä mieltä, että seikkailu keittiössä kannattaa aina. Myös jouluna. Helposti sitä kangistuu kaavoihin, mutta suosittelen ruokareviirin laajentamista. Itse olen hakenut inspiraatiota ruokareviirin laajentamiseen K-Ruoka -sovelluksesta, josta löytyy reviirin laajentamiseen kattavasti materiaalia. Ihan ympärivuotiseen ruokareviirin laajentamiseen, mutta myös näin joulun aikaan tehtävään ruokareviirin laajentamiseen. Sovelluksen lisäksi reseptejä löytyy kattavasti myös K-Supermarketin ruokareviiri -sivustolta.

Se nähdäänkö meillä tänä vuonna pelkästään suunnittelemani kalavoittoinen pöytä jää nähtäväksi. Kuitenkin koen, että lapset ovat nyt siinä iässä, että voisivat jopa innostua perinteisistä laatikoistakin. Muistakin kuin perunalaatikoista. Sitä paitsi, en ole ihan varma voinko elää joulua ilman suosikkiani; imellettyä lanttulaatikkoa. Mutta parastahan ruoanlaitossa on uusien kokeilujen lisäksi se, että osaa yhdistää niihin jotain vanhaa. Jotain, joka saa kielen päälle makumuistoja lapsuudesta ♥ Olkoon se lipeäkala sitten keiton muodossa tai sushissa.

MAANANTAITERKUIN,

 


lauantai 24. marraskuun 2018

Kolmen aineksen piparkakkukupit

HEIPSUNHEI

ja hei toivottavasti siellä, missä ikinä olettekin, paistaa myös aurinko ja pikkupakkanen on tehnyt luonnon kauniiksi ♥ Nopeasti ennen lauantaipuuhia tulin jakamaan teille reseptin helpostakin helppoihin joulunajan leivonnaisiin. Muistaakseni olen joku vuosi ennenkin tehnyt vastaavanlaisia piparkakkukuppeja, mutta enpäs löytänyt enää täältä blogista, että millä ne silloin täytin. Jos en väärin muista niin vaniljajädellä, johon olin murskannut pipareita. Tällä kertaa täytteeksi pääsi luumu-kanelirahka. Simppeliä, mutta ah niin syntisen hyvää 🙂

PIPARKAKKUKUPIT
6 isoa tai 12 pientä

250 g piparitaikinaa
2 dl kuohukermaa
1 luumu-kanelirahkapurkki

– kauli piparitaikina levyksi ja ota siitä lasilla pyöreitä muotteja
– kaulitse piparipyörylöitä isommaksi ja asettele voideltuun muffinsivuokaan (pohjaan ja reunalle)
– paista 200 asteessa, kunnes piparkakkukupit ovat kauniin ruskeita
– vaahdota kerma ja lisää siihen rahkapurkki
– lusikoi jäähtyneisiin piparikuppeihin
– koristele kanelilla ja tähtianiksella

Itse tein kuusi isoa piparkakkukuppia, mutta suosittelen tekemään pieniä. Nimittäin yksi pieni herkku riittää helposti tainnuttamaan jouluisen makeannälän 🙂 Näistä saisi helposti näyttävän jälkkärin esimerkiksi jouluaaton ruokapöytään. Pohjanhan voi tehdä piparinmuotoiseksi muottia käyttämällä!

Tänään jatketaan piparkakkujen huumaavassa tuoksussa, sillä tytsyt leipovat illalla serkkujensa kanssa piparkakkutalot. Sen verran tosin taidan oikaista, että ostan valmiit rakennuskappaleet kaupasta, jotka vain liimataan yhteen. Paistetaan niihin sitten vähän pihamaata ja kuusia piparitaikinasta, jotta saadaan sitä jouluista tuoksua! Mutta ennen piparkakkutalotalkoita vähän sushia ja superparkkia. Toivottavasti myös ulkoiluakin. Muistetaan nauttia 

LEPPOISAA LAUANTAITA TOIVOTELLEN,

 


perjantai 23. marraskuun 2018

Jouluinen mocktail

*postaus sisältää yhden saadun tuotteen

HEI HUOMENTA IHANAT!

Blogitehtaalla on tehty taas töitä urakalla ja postauksia odottelee jonossa julkaisua. Postausideoita sikiää kuin sieniä sateella. Mikä siinä onkaan, että tämä joulunodotus on saanut työn tuottavuuden kasvamaan…olisikohan mahdollista aloittaa joulunodotus ensi vuonna vaikka jo elokuussa tai ihan viimeistään syyskuussa, kun hetkellisesti tuntuu että pimeys vie kaikki mehut? ;D

Koska on perjantai, niin sopii drinksutella heti aamusta, eikö? En ole juurikaan ollut aiemmin mocktailejen ystävä. Enkä kyllä liiemmin cocktailienkaan, sillä tuntuu että aika monet niistä ovat olleet sen verran makeita, että ovat tökänneet samantien. Tallinnassa ihanat sielunsiskot tutustuttivat mut omenamojitojen maailmaan. Ihanan hapan, olematta liian makea. Tykästyin heti. Poissa oli se ysäreiden sininen enkeli -efekti. Päätin alkaa ottamaan selvää eri cocktaileista. Drinksuista, joita voisi tehdä ihan kotioloissakin. Cocktailien suhteen meillä ei olla vielä kovin edistytty, ellei satunnaisis GT:tä oteta huomioon (eikä sekään ole kyllä edes cocktail), mutta mocktailien maailmaan olen pikkuhiljaa päässyt sisään.

Selasin tuossa Virpi Mikkosen Joulukirjaa ja siellä näin jouluisen mocktail-reseptin.  Sen myötä tajusin, että mocktaileihin voi totta tosiaan käyttää hedelmiä ja muita aineksia soseuttamalla ne. Ei tarvitse aina mehustaa omppua tai inkivääriä ennen mocktailia. Se, että jätin omenat hieman rouheaksi toi itse asiassa mocktailiin kivaa rakennetta. Kuten myös granaattiomenan siemenet. Alkuperäinen resepti siis tuosta Joulukirjasta. Hiukka sitä tuunasin oman maun mukaan. Kuten tapanani on 🙂

Jouluinen mocktail
2:lle

2 pientä omenaa tai 1 iso omena
2 cm pätkä inkivääriä
2 tl Ceyloninkanelia*
luomukookossokeria makeutukseen
kivennäisvettä
1/4 granaattiomena
jäämurskaa

-pese ja kuori omena sekä inkivääri
-sekoita omenat, inkiväärit, kaneli ja hunaja sauvasekoittimella sekaisin
-jaa kahteen lasiin ja kaada päälle kivennäisvettä
-lisää jäämurska ja granaattiomenan siemenet

ID

Tekisi mieleni kokeilla kivennäisveden tilalla kuohuviiniä. Veikkaan, että se sopisi tähän drinksuun oikein hyvin. Pohjalle vielä luraus kanelin makuista kultahippujuomaa (sitä sellaista likööriä, jossa kultahippuja), niin jouluinen fiilis ja maku nousisi sfääreihin. Ah, ehkä viikonloppuna kokeilen 🙂

Mutta nyt drinksuttelut sikseen ja herättelemään pikkusia. Toinen heistä lähtee tänään töihin kanssani. Ota lapsi mukaan töihin -päivän aikana hän saa serkkujensa kanssa tutustua puolen päivän ajan työn tekemiseen. Leppoisasti. Aamukahville on tehtävälistalla joulutorttujen paistamista, mutta ehkä ehditään tuotantoon myös etikettaamaan muutama maalipurkki aamupäivän kuluessa. Perjantain kunniaksi lounaaksi nautitaan pitsaa, mites muutenkaan 

PIRTSAKKAA PERJANTAITA TOIVOTELLEN,

*Ceyloninkaneli saatu: Life


tiistai 20. marraskuun 2018

Samettiset kanelifudget

MMM…

mmmoikka ja hei ihanaa tiistaita! Eilinen tuli väännettyä exceleitä, tänään vuorossa taas kirjoituspuuhia. Huominen kuvaillaan. Saa olla jälleen kiitollinen vaihtelevasta viikko-ohjelmasta. Tuossa viikonloppuna, kun mies vastaili 33 kysymykseen musta, niin teki mieli itse vastata tuohon ”Millaiseen työhön et minua laittaisi?” -kysymykseen, että itse en itseäni laittaisi 08-16.00 monotoniseen työhön. Vaan musta tuntuu, että työn vaihtelevuus on just se, joka itselläni näyttelee suurta osaa työn mielekkyyden kannalta. Sopivasti aivotyöskentelyä, ripaus luovuutta, hurjasti haasteita ja osaltaan omaehtoinen aikataulu. Ne on ne jutut, mistä tykkään näissä töissäni. Jotka ovat kuitenkin kaksi ihan ääripäätä, mutta jotka kuitenkin tasapainottaa toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Elämän balanssista aasinsiltana herkutteluun. Joka sekin on syytä pitää balanssissa. Kuukausi sitten valmistin aikamoisen määrän herkkuja pakkaseen. Pakkaslaatikkomme herkkuosastolla alkoi kuitenkin tuntumaan siltä, että käsi koskettaa tuota pikaa pussin pohjaa, joten oli pakko korjata tilanne asap ja tehdä sinne pakkaseen uusia herkkuja. Jos sokerisista makeisista puhutaan, niin fudge on yksi niistä herkuista, joista en yleensä kieltäydy. Sokerittomasti (lisätty valkoinen sokeri kuuluu tähän) kun arjessa pyrin elämään, niin arkiherkuiksi valmistin fudgeja, joissa sokeria ei ole. Mutta rasvaa kylläkin eli ei näitäkään sovi napsia ihan mielin määrin. Yksi pala kahvin kanssa tyrehdyttää kyllä oikein hyvin makeannälän.

KANELIFUDGE

1 dl maapähkinävoita (mä käytin Urtekramin crunchya)
2 dl kookoshiutaleita
0,5 dl sulatettua kookosöljyä
1 banaani
2 tl ceylonin kanelia
ripaus sormisuolaa

-sekoita aineita blenderissä niin kauan, että saat koostumuksesta kuohkeaa ja vaahtomaista
-vuoraa leipävuoka (suorakaiteen muotoinen) leivinpaperilla ja lusikoi massa sen pohjalle
-laita pakkaseen noin puoleksi tunniksi ja leikkaa veitsellä paloiki
-ripottele päälle kanelia

Huom! Säilytä pakkasessa.

Saan hirmuisesti kyselyitä tuosta meidän blenderistä. Se on Wilfa ja on ajanut asiansa oikein hyvin. Tosin, nyt vihdosta viimein olen alkanut kaipaamaan hiljempaa ja tehokkaampaa laitetta. Esimerkiksi kookoshiutaleita ei jauhanut niin hienoksi, kuin mitä olisin halunnut. Lisäksi ääni on niin kova, että smoothien teon muun perheen vielä nukkuessa saa unohtaa. Tänään tosin tehosekoittimen ääni on ollut pientä; meillä on jyrätty etupihan kiveyksen pohjat sellaisella lätkällä. Tiedättekö sillä, joka tärisyttää koko talon ja saa tärykalvot soimaan?

Jep, onneksi nyt on hetken hiljaista, niin kuulee omat ajatuksensakin. Veikkaanpa, että kun jatkavat taas töitään ja jos omat työni sallivat, niin meillä on edessä koiran kanssa piiitkä iltapäivälenkki. Toinen raasu kun ei tunnu melulta löytävän mieluisaa nukkumapaikkaakaan 

ILOISIN TIISTAITERKUIN,