torstai 09. lokakuun 2014

Kinuskin ja puolukan suloisen kirpeä liitto

22

0IMG_4243 0IMG_43270IMG_42670IMG_43240IMG_4251
0IMG_4271 0IMG_4322 0IMG_4330

 

HEI HUOMENTA IHANAISET!

Superisti kiitoksia eilisistä vinkeistä arjessa porskuttamiseen. Palaan niihin ajan kanssa tänään myöhemmin. Eilen illalla vähän jälleen näitä ruuhkavuosiasioita pohtiessani tulin tulokseen, että sen takia meidät kiireiset pistetään nyt kamppailemaan aikaa vastaan, että sitten eläkkeellä osaamme nauttia joutenolosta. Tiedättekö, kun eläkeläisillä riittää se yksi tekeminen päivässä ja sitten on kalenteri täynnä 😀

Pian luvassa parituntinen hyvässä seurassa, mutta sitä ennen asiaa puolukoista. Ja kinuskista. Pari vuotta sitten täällä taisinkin esitellä tämän maailman helpoimman kinuskipuolukkapiirakan ohjeen, mutta laitetaan se uudelleen. Sillä tiedän, että monella teistä on pakkanen yhtä täynnä puolukkaa kuin meillä 🙂 Tämän helpommaksihan ei minkään piirakan teko voi mennä. Ja uskallan väittää, että tämä on myös nopea kahvipöydän herkku, joka maistuu monelle. Pois lukien meidän lapset, jotka nyrpistävät puolukalle. Makean ja kirpeän liitto on jälleen se, joka tässä reseptissä jysähtää. Puolukkapiirakka, puolukkarahka, puolukkasurvos ja vispipuuro. Mitä muuta te teette puolukasta? Meillä tosiaan on vielä viimevuotisetkin puolukat tuolla pakkasessa. Oletteko keittäneet koskaan puolukkamehua?

Toin mökiltä kotiin tuon vanhan pullon sekä kesähuoneen nurkasta löytämäni leikkuulaudan. Molemmat siis entisten omistajien vanhoja. Tuo leikkuulauta on ihanan patinoitunut, uskoisin että se on nähnyt monet railakkaat juhlat tunnelmallisessa kesähuoneessa. Mulla taitaa olla tietynlainen leikkuulautafetissi. En käytä niitä yleensä leikkuulautoina vaan tarjoiluastiana. Tai sitten alustana kukille, kynttilöille yms. Tuo calluna on pystyynkuollessaankin ihan kaunis, ollakin että kun sitä vähän töytäisee, niin varistaa ihan hirmuisesti 😉

Hei, kiinnostaisko teitä kauneusjutut? Hypätään vähän mun osaamisalueen ulkopuolelle, mutta sillain maalaisjärjellä ja oman kokemuksen kautta kerrottuna? Tässä on tämä vuosi taisteltu ihon kanssa ja kokemuksen ja erehdyksen kautta vihdosta viimein alettu löytämään se oikea kombo niin ihonhoitoon kuin meikkijuttuihinkin. Ai niin, ja jos tänään pääsen postiin (autottoman elämä on vaikeaa…), niin viikonloppuna luvassa arvontaa.

VIETTÄKÄÄHÄN OIKEIN IHANA TORSTAI!

alle


perjantai 03. lokakuun 2014

Pizzaperjantain tunnelmia…

8

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA…aka Fredagsmys 🙂

Heippahei ihanat!

Sanomattakin selvää; viikon ehdottomasti paras hetki on just nyt ja tässä. Saatiin ruoka-aikaan kylään mummu tien toiselta puolelta ja hetken päästä perässä seurasi veljen vaimo kera parin pikkuisen. Ihan parasta tämä kommuuniasuminen <3 Pizzaakin tuli tehtyä reilusti, joten sitä olisi riittänyt vielä muutamalle naapurille 😀 Täällä meillä valmistaudutaan koko perheen voimin linnoutumaan takkahuoneeseen telkkarin ääreen; Vain Elämää iskee meihin kaikkiin aina 7-vuotiaasta tuohon vähän yli nelikymppiseenkin. Mahat on täynnä pizzaa ja takassa rätisee tuli. Työvaatteet ovat vaihtuneet kotivaatteisiin ja iloinen pulputus on vallannut talon. Mieli on levollinen ja ehkä vähän odottavallakin kannalla. Huomenna iltapäivästä ajellaan mökille saunomaan ja yöksi. Seuraavana viikonloppuna olisi tarkoitus laitella mökki talviteloille. Voi kurjuus, vähän haikea olo, mutta toisaalta nautin ihan suunnattomasti näistä syysilloista kotosallakin.

Mun blogin suosituimpia tekstejä on parin vuoden takainen postaus (klik), jossa hehkutin löytäneeni sen just oikeanlaisen pizzapohjan. Ohuen, johon tulee ilmakuplia. Ohje on Sikke Sumarin kirjasta Ruokaa Rakkaudella ja yleensä puolitan sen. Siltikin tästä riittää taikinaa pakkaseen astikin.

Pizzan pohjataikina
1 kg vehnäjauhoja
5 dl kädenlämpöistä vettä
5-8 gr hiivaa (juu, eli sellainen pikkuinen nirhama kulmasta 🙂
0,250 dl oliiviöljyä
10 gr suolaa
Sekoita pienessä kupissa suolasta, öljystä, hiivasta ja parista ruokalusikallisesta lämpimää vettä juokseva seos. Kaada seos ja loput vedet venhäjauhojen sekaan ja sekoita ensin puuhaarukalla ja sitten käsin, kunnes taikina ei enää tartu sormiin. Kaada taikina sitten leivinpöydälle ja vaivaa siitä joustava.
Anna taikinan kehkeytyä jääkaapissa 8-9 tuntia (tai huoneenlämmössä pari tuntia). Kaulitse pallerot ohuiksi ympyröiksi  (mulla täytti koko pellin) ja (tässä välissä niitä voi heitellä ilmaan niin kuin elokuvissa…onnistui hyvin tällä reseptillä) laita mieleisesi täytteet. Alkuperäisessä ohjeessa ei ollut paistoaikaa/uunin lämpötilaa, joten mä tein vähän kokeiluita. Ensimmäisen pitsan paistoin 250 asteessa uunin keskiosassa -> juusto ruskistui, mutta pohja ei paistunut haluamallani tavalla. Kaksi seuraavaan laitoin noin viideksi minuutiksi uunin alatasolle ja sitten nostin keskitasolle vajaaksi viideksi minuutiksi. Pohjaan tuli just niitä sellaisia ilmakuplia, joita toivoinkin.
**********************************************************
Viime kerralla kohotin taikinaa reilun tunnin, mutta tänään soitin äidille töistä ja hän teki mulle taikinan puolilta päivin valmiiksi <3 I know, I’m one lucky girl 🙂 Kaupan kautta tullessani nappasin vain päällisaineet mukaan. Aikuisten pizzoihin laitoin tomaattipyreen lisäksi rapeaksi paistettua pekonia, punasipulia, ananasta, mozzarellaa, rucolaa ja sitä tajuttoman hyvää bbq-kastiketta (ohje täällä). Lapsille uppoaa perinteinen kinkkuananaspizza, josta tosin toinen nyppii ananaksetkin pois. Ei haittaa, pääasia että kaikki saavat syötyä ja ovat onnellisia.
Nyt siivoan vielä pikaisesti keittiön ja virittelen ansat niille banaanikärpäsille (kiitti ihanat vinkeistä!).
Tunnelmallista perjantai-iltaa,
muistakaahan nauttia!!!
alle
 PS.anteeksi kuvatulvasta 😉 Testasin samalla tuon Olympuksen säätöjä!
PPS. jos ihmettelette, mitkä nuo pinkit laput tuossa yhdessä kuvassa on, niin ne on paikkalaput – lapset teki plaseerauksen 😉

maanantai 29. syyskuun 2014

Syysiltojen lämmittävä soppa

9

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAgulassikeitto OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hei vaan, taas 🙂

Se on semmoinen juttu, että silloin kun tekstiä virtaa ja intoa piisaa, niin blogipostauksiakin näemmä tupsahtelee kuin sieniä sateella. Joku voisi antaa neuvon, että tallenna arkistoon ja odota seuraavaan päivään julkaisun kanssa. Mut kun en malta, joten sorry for the text overload for today 🙂 Niin innoissani olen, että pystyin kokeilevassa keittiössäni perjantai-iltana imitoimaan gulassisopan autenttisen maun. Etsin netistä reseptejä, helppoja sellaisia ja yhdistelin tähän kokeiluversiooni ainesosia monesta eri reseptistä. Mitään sianpotkaa en tähän tarpeeseen lähtenyt ostamaan, vaikka sanotaan, että gulassikeitto suurustuu sillä paremmin. Käytin ihan perinteistä nautasikajauhelihaa sekä makua tuomaan salamimakkaraa. Lisäksi unkarilaisen keittiön vakiovihannesta eli paprikaa. Sipulia, valkosipulia, tomaattia ja haudutus. That’s it. Päälle ruokalusikallinen valkosipulilla maustettua creme fraichea ja pannun kautta ruskistettuja leipiä kylkeen. Vei ihan kielen mennessään. Tätä söimme pari päivää. Siis miehen kanssa, lapset eivät ihan kovin vielä unkarilaisesta keittiöstä innostuneet. Unkarilaisessa keittiössä pidän siitä, että ruoat oikeasti maistuvat siltä, että ne on maustettu. Ei mitään pliisuja makuja tai liian tulisia mausteita, jotka peittävät allensa ruoan eri vivahteet. Niin, se kehittelemäni resepti, se menisi näin:

Marian gulassikeitto

2 sipulia
1  solo valkosipulin kynsi
2 rkl tomaattipyreetä
3 tomaattia
3 paprikaa
400 gr sikanautajauhelihaa
noin 15 cm pötkö salamia
4 laakerinlehteä
0,5 rkl oreganoa
1,5 rkl paprikajauhetta
2 lihaliemikuutiota
mustapippuria myllystä
suolaa maun mukaan
vettä

– pilko sipulit ja kuullota niitä voissa hetki
– lisää murskattu valkosipulin kynsi, jauheliha ja lihaliemikuutiot -> ruskista
– lisää tomaattipyree, pilkotut tomaatit, paprikat ja salamit
– lisää loput mausteet ja vettä sen verran, että em. aineet peittyvät reilusti
– kiehuta noin 30 minuuttia; kunnes paprikat ovat pehmenneet ja keitto sakeutunut
– tarkista suola ja lisää tarvittaessa
– tarjoile valkosipulimurskalla maustetulla creme fraichella maustettuna

************************************

Kyllä meillä mies yleensä kehuu kaikkia ruokiani, mutta tämä sai oikein erityiset kehut. Raukka lienee ollut erittäin nälkäinen 😉

Nyt lasten ja miehen kanssa syömään iltapalaksi miehen nimpparikakkua; ihana viettää tätä ihan perusarkea. Vaikka kuinka haihattelisin milloin minnekin ulkomaille, niin kyllä se on tämä oma koti ja ne läheiset ihmiset, jotka ovat mun elämäni suola. Mutta kuten eilen todettu, niin välillä täytyy käydä muilla mailla katsomassa maailmanmenoa, että osaa arvostaa sitä, mitä on ♥

Voikaahan hyvin ihanat!

Maanantaiterkuin,

alle

PS. Syksy ja keitot kuuluvat ehdottomasti yhteen; täältä löytyy toinen tämänhetkinen suosikkini. Jolla sitäpaitsi oli flunssanhäätöominaisuuskin 😉

PPS. Hei, tsuumailin tuossa noita kävijätilastoja ja huomasin, että ihan hirmuisen moni teistä tulee vielä tuon vanhan osoitteen kautta. Eikä silläkään väliä, pääasia että löydätte tänne, mutta muistakaahan päivittää tämä uusi osoite lukulistoihinne sekä klikata myös Blogilista ja Bloglovin vastaamaan tätä uutta osoitetta; vanha osoite kun ei noissa enää päivity. Kiitsa ihanat!

PPPS. Mitäs mieltä olette, eikös ole ihanan söpö tuo Budapestin tuliaispullonkorkki? Kyllä täytyy sanoa, että siellä kaiken matkamuistokrääsän keskellä näytti hyvinkin kitschiltä, mutta tuo sopivasti ”sitä jotain” tänne meille.


tiistai 23. syyskuun 2014

Simppeli savulohisoppa

4

0IMG_35450IMG_3544 0IMG_3547

Moikkamoi hei!

Ihan ekaksi, arvon nuo Koti kuntoon syksyksi -voittajat heti perjantaina, kun kotiudun. Jos teille siis tälläinen sopii  🙂 Ihan hirmuinen härdelli ollut töissä ja kaiken kruunasi pienemmän koululääkäri, joka vei osansa jo puolikkaasta työpäivästä. Nyt turvaudutaan jo aiemmin tehtyyn postaukseen. Muistatteko, kun silloin kuukausi takaperin, kun keskustelimme niistä arkiruokajutuista. Noh, nyt tein niin helppoa ja hyvää, että tämä savulohisopan resepti on pakko jakaa täällä teille muillekin. Kiireisille ruuhkavuosien keskellä painiville äideille, joiden lapset maltamattomana odottavat ruokaa pöytään tasan kello viideksi. Tai sitten ihan teille kaikille, jotka haluatte herkutella lämpimällä sopalla kylmänä syyspäivänä. Kesällähän lupailin savulohisopan ohjetta, mutta siinä käytin edellisenä päivänä savustetun lohen rippeet. Nyt ei ollut valmiina savustettua lohta, joten kaupan hyllyjen kautta mentiin.

Savulohisoppa

8-10 perunaa kuorittuna ja pilkottuna (pieniksi)

3 porkkanaa pieniksi viipaloituina

150 gr kylmäsavulohta pieniksi pilkottuna

200 gr lohifileetä kuutioituna

1 prk tillituorejuustoa (200 g)

noin 1 litra vettä

kalaliemikuutio

sitruunapippuria ja suolaa

– keitä perunoita ja porkkanoita kalaliemikuutiolla maustetussa vedessä noin 10 minuuttia (vettä sen verran, että

– lisää lohet ja loput mausteet. Tarkista, että vettä on niin paljon, että ainekset peittyvät.

– anna porista 10 minuuttia ja lisää tuorejuusto.  Lisää vettä.

– kuumenna, älä kiehuta.

– pirskottele päälle tilliä ja nauti tuoreen ruisleivän kanssa.

*****************************************

Nyt kone kiinni ja suunta kohti Helsinki-Vantaata! Jännittää ihan hirmuisesti! 🙂

Muistakaahan, että blogi päivittyy Budapestista käsin, samoin Instagram (@tjareborg ja oma tilini @atmarias).

Tiistaiterkuin,

Allekirjoitus18


torstai 18. syyskuun 2014

Rakas ruokapäiväkirja

2

Heissan allihopa!

Perjantain aatto ja kaikki hyvin, eiks vaan? 🙂 Täällä takana kiireinen työpäivä ja edessä vielä esikoisen vanhempainilta. Tässä välissä tyttöjen kuskailuja harrastukseen sekä hetki omaa aikaa tietokoneen äärellä.  Kiireiseltä kuulostaa, mutta silti jaksaa hymyillä. Elämä on kiireestä huolimatta (tai ehkä juuri siksi) niin kivaa just nyt. Nyt kun olen saanut liikunnat (lähinnä juoksulenkit) taas kohdilleen, niin ruokavaliokin on automaattisesti kääntynyt sinne terveellisempään suuntaan. Suurempia repsahduksia ei ole sattunut, mutta viikonloppuisin on silti nautittu maltillisesti. Kertaakaan en ole joutunut kärsimään terveellisen ruokavalion takia vaan päinvastoin; kroppa huutaa salaattia. Olen tainnut olla pupu edellisessä elämässä 😉

Ruokapäiväkirjapostausta on toivottu, joten sellaista on tuleman juuri nyt. Kaiken kiireen keskellä en ehtinyt näiden ruokailujen kaloreita sun muita laskemaan, mutta niin hyvä olo oli tällaisena ruokapäivänä, että varmasti oli kaikki ainekset balanssissa. Kyllähän kroppa reagoi (ainakin mulla), jos on ruokailut vinksin vonksin.

AAMIAINEN. Muistan opiskeluaikoina, että saatoin syödä aamiaiseksi puolipaketillista appelsiini Pims-keksejä ja kolme kuppia kahvia. Ugh. Nyt ei uppoisi. Yleensä mä aloitan aamuni veteen sekoitetulla MSM- ja maca-jauheella. Sitten juon kupin kahvia ja syön sen perinteisen eli 2 dl maustamatonta & rasvatonta jugurttia, 1 dl jäisiä mustikoita, 1 rkl cashew-pähkinöitä, 2 tl kuivattuja goji-marjoja ja päälle loraus hunajaa. Niin hyvää ja olen ihan koukussa. Ollut jo pari vuotta. Eikä edes kyllästytä 🙂

VÄLIPALA. Aamupäivän välipala jää usein väliin, mutta ruokapäiväkirjapäivänä (ööh, mikä sana!) söin pari omppua.

LOUNAS. Sekä työ- että kotipäivinä tykkään syödä lounaan vähän kevyemmän kaavan mukaan.  Salaatti on kaikessa muodossa lounaslempparini nro 1. Yleensä teen tuon salaattipohjan samanlaisena ja vaihtelen päällysiä. Kuvauspäivänä salaatin pohjana käytin lehtikaalta, parsalkaalia ja baby-pinaattia sekä öljyä. Päälle laitoin puolikkaan purkin tonnikalaa vedessä, puolikkaan purkin ananaspaloja, pari rkl 0,2 % raejuustoa, yhden kananmunan, mung-pavun ituja, 1 rkl cashew-pähkinöitä ja muutaman luumutomaatin. Oli muuten hyvää!

0IMG_3242 0IMG_3245

VÄLIPALA. Muistatteko, kun haaveilin silloin Nutella-kakkua tehdessäni yhtä helposta, mutta terveellisestä kakusta. Nyt sen löysin. Terveelliseen banaanikakkuun tuli kolme banaania murskattuna, 1 dl kookoshiutaleita ja 5 kananmunaa. Valkuaiset vaahdotin ja muuta ainekset sekoitin eri kulhossa. Käätelin valkuaisvaahdon banaanikeltuaismössöön ja paistoin voidellussa uunivuoassa 175 asteessa 40 minuuttia. Pari palaa tätä iltapäiväkahvin kanssa ja suu kääntyi muikeaan hymyyn. Kakku ei ollut kuvauksellinen, sen takia siitä ei ole tässä nyt kuvia 🙂

ILTARUOKA. Muistin taas tuon helpon ja terveellisen keiton eli linssikeiton. Muu perhe ei tätä syö, joten mulle on tästä riittänyt pariksi kolmeksi päiväksi. Tein keiton tällä ohjeella, tosin jätin tuorevuohenjuuston pois. Keiton kanssa söin kaksi pientä pyöreää ruisleipää, päällä voimariinia, kalkkunaa ja kurkkua. Juomana pari lasia kylmää maitoa.

0IMG_3575 0IMG_3577

 

ILTAPALA. Jos syödään iltaruoka myöhään, niin yleensä skippaan iltapalan. Mutta tänä esimerkkipäivänä kävin iltaruoan jälkeen lenkillä, joten illalla oli vielä nälkä. Iltapalana meni ruisleipä voimariinilla, kurkulla sekä yhdellä viipaloidulla kananmunalla. Mukista löytyi kuumaa kaakaota.

Aika peruspäivä ruokailujen suhteen. Joskus, jos on aamulla oikein nälkä niin nappaan jugurtin lisäksi paahdetun ruisleivän.Hyvin jaksoi lenkilläkin juosta, joten uskoisin, että ruokailut osuivat nappiin. Tosin juoksulenkki oli vain 45 minuutin lenkki. Tällaisena kun saisi nuo päivien ruokailut pysymään viikolla.

Mutta hei, nyt täytyy taas juosta. Palaan illalla eilisen postauksen kommentteihin, kiitos niistä ihanat 🙂

Torstaiterkuin,

Allekirjoitus16


« Vanhemmat
Uudemmat »