MOIKKAMOI
ja jälleen toivotan ihanaa maanantaita! En ajatellut ääneen taas taivastella, mihin nämä viikot menevät, mutta pakko vähäsen kuitenkin taivastella. Huhhuh, ei pysy mukana. Näin ruuhkavuosien keskellä hetkessä eläminen jotenkin korostuu. Se, että osaa nauttia niistä elämän pikkuisista kultakimpaleista. Ihan niistä arkisistakin jutuista. Niistä aamuista, kun molemmat lapset heräävät hyväntuulisina, eikä eteisen lattialla nähdä kiukkupotkuraivareita 😉 Mutta välillä on hyvä irtaantua arjesta. Tehdä jotain sellaista, josta nauttii. Joka poikkeaa arkirutiineista. Välillä on hyvä olla ihan kahdestaankin.
Harvoin sitä tulee oltua ilman lapsia missään. Eikä siinä mitään, nautin suunnattomasti ajanvietosta koko perheen voimin. Mutta aikuisten kahden keskinen aika on myös tärkeää. Lauantaina oli luksusta päästä miehen kanssa kaksin syömään. Ravintolaan, jonka makumaailma iski molempien makuhermoon. Ruokailujen suhteen taidetaan olla samasta puusta veistetty. Molemmat nauttii uusista makuelämyksistä ja osaa arvostaa kokin panosta. Kiireettömästä ruokailusta puhumattakaan. Muuten meistä kyllä löytyy eroavaisuuksia. Juuri niin, että yin ja yang täydentävät toisiaan 🙂 Mutta kyllä teki hyvää käydä treffeillä. Puhua aikuisten juttuja ja yllätykseksemme huomasimme, että kerrankin jutut pyörivät myös muissa aiheissa kuin lapsissa. Käyttekö te puolisonne kanssa treffeillä? Me käydään harvoin, mutta ei olisi paha varata kalenterista säännöllisin ajoin yhteinen treffiaika.
Viime aikoina olen täällä hehkuttanut paria loistavaa ruokakokemusta. Köpiksen Benton ja Helsingin Gaijinin seuraksi pääsee kyllä ehdottomasti Farang. Harmittaa niin vietävästi, että kamera jäi hotellihuoneeseen. Mutta ihan kelpo kuvia kännykälläkin sai. Aloitimme illallisen Farangin Bellinillä. Ja oikeasti jo siinä kohtaa tuntui, että ”I’m in heaven”. Tosin enpä vielä tiennyt, että tie oli vain ylöspäin…
Koska olimme ekaa kertaa kyseisessä ravintolassa (miten se on ylipäätään mahdollista, että saimme päähämme mennä sinne vasta nyt?!?), niin päätimme ottaa maistelumenut. Näin alkuun miehen katseesta epäluulon siitä, että näinköhän maisteluannoksista täyttyy. Mutta huoli oli turha. Kuudennen ruokalajin kohdalla molemmat tunnustivat olevansa ähkyssä 😀 Tykkään maistelumenuista, pienistä annoksista joita tuodaan pöytään peräkkäin. Ruoka maistui raikkaalta (lue: taivaalliselta) ja jäin ihan koukkuun. En ole oluen ystävä, mutta Thaimaan reissuilla tulee ruoan kanssa juotua usein yksi Chang-olut. Niin joimme nytkin. Erona Thaimaaseen oli se, että nyt pullo ei hikoillut 🙂 Eilen illalla luinkin sohvannurkassa kahta Björckin keittokirjaa ja tämä aamupäivä meni etsiessä togarashi -mausteseosta. Onko teillä muuten suositella jotain nettikauppaa, josta ostaa itämaisia mausteita ja kastikkeita?
Isänpäiväksi ajattelin tehdä Farangin karamellipossua. Alkuruoaksi ehkä ikisuosikkiani eli som tam -salaattia. Keittopapaijan metsästys taitaa olla agendassa viikon puolivälissä, kun suuntaan taas Helsinkiin. Karamellipossun kanssa tarjoilen jotain kasvispainotteista. Mitä se on, selvinnee tässä viikon kuluessa. Ehdotuksia saa antaa!
Nyt toivottelen ihanaa alkanutta viikkoa, tästä se taas lähtee. Tällä viikolla yritän ehtiä julkaisemaan sen viikkoruokalista- ja ostoslistapostauksen. Arvatkaas olinko eilen paniikissa, kun en ollut muistanut tehdä kauppalistaa noudettavaksi tälle illalle. Kaikki noutoajat oli jo varattu. Meni systeemit kuulkaas ihan sekaisin. Nyt jalkaudumme maitokauppaan. Romanttiset treffit Prisman hevi-osastolla 😉
MAANANTAITERKUIN,
PS. huomenna luvassa uusittua kylpyhuonetta!
