täällä on hautauduttu sohvannurkkaan kera kutimien. Lisäksi otin projektikseni saada kesällä aloittamani kirjan loppuun ennen joululahjakirjoja. Heh, yleensä luen ihan hirmuisella tahdilla, mutta en tiedä mikä tuossa Mimmit 3:sessa oli, että se takkusi ja mitä enemmän aikaa lukemisen välillä kului, niin sitä enemmän lukeminen takkusi. Mutta nyt olen valmis joululahjakirjoihin, joten bring them on 🙂
Mitä syvemmälle olen kaivautunut sohvannurkkaan, niin sitä enemmän on ollut aikaa ajatella kaikkia jouluisia herkkuja. Eilen alkoi tekemään ihan mielettömän paljon mieli jotain suklaista. Laskin hetkeksi kutimet sohvalle ja kiiruhdin katsomaan mitä keittiöstä löytyy. Intoa ja aikaa mihinkään suureellisiin leipomuksiin ei ollut. Kaksi pientä palaa raakasuklaata sai suun hetkeksi vääntymään alaspäin, kunnes huomasin, että raakakaakaojauhepussi huuteli nimeäni hyllyltä. Bongasin myös neljä erittäin ylikypsää banaania ja päätin kerrankin käyttää ne johonkin muuhun kuin siihen iänikuiseen banaanileipään. Resepti syntyi jälleen sitä mukaa, kun kaappeja kävin läpi, joten tarkkailkaahan määriä ja maistelkaa. Sehän se ruoanlaiton ja leipomisen suola onkin, eikö niin? 😉
Pohja 2 kypsää banaania 1,5 dl pähkinöitä 1 muna n. 1 dl mantelijauhoja 1 rkl psylliumia ripaus merisuolaa 2 tl kanelia 1 tl inkivääriä 1 tl neilikkaa
-sekoita aineet blenderissä (pähkinät voi jättää halutessaan vähän rouheammiksi!)
-kaada leivinpaperilla vuoratun uunivuoan pohjalle ja levitä noin 1 cm paksuiseksi levyksi
-paista 200 asteessa 15 minuuttia
Täyte 1 dl raakakaakaojauhetta 0,5 dl kookosöljyä 2 ylikypsää banaania 1 rkl piparkakkumaustetta
-sekoita ainekset keskenään blenderissä niin kauan, kunnes massa on ilmava ja kiiltävä
-levitä jäähtyneellä pohjalle
-laita tekeytymään pakkaseen noin puoleksi tunniksi ja leikkaa neliöiksi
Koristeluun raastettua raakasuklaata
Jättäkää te sitten pohjan pähkinät rouheaksi, itse silautin ne liian sileäksi. Nämä suklaaruudut kantsii säilyttää jääkaapissa ja aina ohi kulkiessasi ne huutavat sieltä nimeäsi 🙂 Hei, palatakseni viime sunnuntaihin; meillä meni asunnonnäyttö ihan nappiin, kiitos tsempeistä. Täällä oli 13 eri porukkaa eli talo täynnä ihmisiä. Tälle viikolle on vielä sovittu kaksi yksityisnäyttöä, mikä on ihan ymmärrettävää – eihän sitä näe koko kotia, jos se on täynnä ihmisiä. Positiivisin mielin siis ollaan. Ja hei, jälleen siivouskannalla. Pakkaskelejä takaisin odotellessa…meillä tuo pikkuinen salakuljettaja mahakarvoissaan jos jonkinlaisia neulasia, lehtiä ja roskia ulkoa tullessaan.
ja hei kiitos ♥ Kiitos ihanista viesteistänne eiliseen postaukseen (ja kaikkiin postauksiin ikinä), sillä kuten olen täällä aiemminkin maininnut, niin te olette myös suuri osa tätä surutyötä ja paranemisprosessia. Oma perhe, läheiset, ystävät (luen teidät tähän joukkoon) ja tämä blogi on ollut niitä, jotka ovat pitäneet elämänsyrjässä kiinni, silloinkin kun ei jaksaisi. Silloin kun hengityskin tuntuu liian vaivalloiselta. Silloin olen tullut tänne ja antanut sormien näpytellä. Paennut pahaa oloa vastaamalla kommentteihinne. Tekemällä postauksen. Saanut muuta ajateltavaa ja hei nauttinut siitä ihan suunnattomasti! Palaan kommentteihinne viikonlopun aikana, mutta niitä on tullut luettua monen monta kertaa viimeisen 24 h:n aikana. Saan niistä älyttömän paljon voimia!
Kelpaiskos ruokavinkki viikonlopulle? Aina siitä lähtien, kun katsoimme eilen Tomi Björckin Huippukokki landella on mieleni tehnyt ihan älyttömästi kimchiä. Sitten jotain hieman makeaa ja täyteläistä kastiketta. Marinoituja punasipuleita. Tulisen makeaa lihaa ja avotulella paistettuja leipiä. Pitkän kaavan mukaan Marian keittiössä ei kimchiä tehty eikä leipiä paistettu avotulella, mutta hit the spot. Kovin odottelin koko päivän, josko reseptit eiliseen ohjelmaan olisi tullut eetteriin, mutta eivät tulleet. Joten sovelsin. Senpä takia mulla ei ole valitettavasti antaa teille tarkkoja mittoja ja määriä, vaan homman nimi meni tänään näin:
Klo 11.00 Ota 800 g naudanjauhelihaa huoneenlämpöön (tai jos löytyy lampaan tai hirven jauhelihaa niin aina parempi). Klo 11.30 Surauta jauheliha sauvasekoittimella sileäksi. Mausta pippurilla ja suolalla. Pienistele sekaan tuoretta minttua. Muotoile jauhelihasta pari pötköä ja kiedo pötköt tiiviisti folioon. Paista 100 asteessa 4,5 tuntia.
Tässä välissä istu sohvannurkassa ja mieti, miten luotiin silmukoita puikoille. Jep, tästä lisää maanantaina 😀 Kun saat silmukat luotua niin pura ne kolme kertaa vain ihan varmuuden varalta. Lopulta ala kutomaan kaksi oikein kaksi nurin joustinneuletta. Kunnes tulee aika vaihtaa langansävyä ja mietit, että miten se nyt tehtiinkään. Tässä vaiheessa huomaat myös että se takka, joka aiemmin toi niin paljon tunnelmaa tuntuu nyt tuskaisen kuumalta. Taistele, taistele. Ja loppujen lopuksi ole onnellinen, että sait pariin tuntiin kudottua noin 20 cm joustinneulosta.
Klo 15.30 Suikaloi kaali ohuiksi siivuiksi. Lisää kulhoon. Lorauta päälle valkoviinietikkaa, srirachaa, hunajaa, kalakastiketta ja lopuksi murskaa mukaan yksi solovalkosipuli. Ai niin ja ripsottele reilusti mukaan chilirouhetta. Sekoita hyvin ja anna tekeytyä huoneenlämmössä. Klo 15.40 Pienistele yksi punasipuli ja lorauta sekaan omenaviinietikkaa ja hunajaa. Jätä sipulisuikalekaverukset tekeytymään. Klo 15.45 Sekoita 200 g ranskankermaa, loraus soijaa sekä hunajaa. Laita tekeytymään jääkaappiin. Klo 16.00 Ota jauhelihapötköt viilentymään huoneenlämpöön.
Tässä vaiheessa voisit käydä vaihtamassa juoksuvaatteet, sillä mikään ei uhmaa paremmin marraskuun kökköä ja sateista iltaa kuin kunnon Volbeat ja volat kaakkoon lenkki. Mieti etukäteen jo juoksulenkkisi ja valitse sellainen lenkki, jossa on mahdollisimman paljon ylämäkiä. Tsemppaa itseäsi ja vaimenna jo edeltä se ääni olkapäältäsi. Se, joka kuiskii vienolla äänellä ”kävele, kävele, et jaksa juosta, kävele”.
Klo 16.45 Sekoita kulhossa vehnäjauhoja, kuivahiivaa, kädenlämpöistä vettä, suolaa, hunajaa ja öljyä, kunnes sinulla on sellainen pitsataikinaa muistuttava pohja. Anna tekeytyä huoneenlämmössä siihen asti kun palaat lenkiltä. Mutta ennen lenkille lähtemistä laita viilenneet jauhelihapötköt viilentymään vielä lisää pakastimeen.
Tarkista heijastinvarustelusi ja laita Spotifysta soittolista päälle. Huikkaa lapsille moikat ja lähde uhmaamaan ulkoilmaa. Kotiin saaavuttuasi juokse suoraan suihkuun ja heitä likomärät vaatteet päältäsi. Ota kuuma suihku, mutta ei liian kuuma, sillä keittiössä on ihan älyttömän kuuma. Kiitos uunin, joka on pauhannut koko päivän.
Klo 18.20 Ota toinen jauhelihapötkö pakkasesta, kuori se foliosta ja raasta juustohöylällä lihasuikaleita. Asettele ne leivinpaperin päälle ja laita 200 asteeseen vartiksi. Klo 18.30 Muotoile taikinasta noin 20 cm halkaisijaltaan olevia ohuita ”lättyjä” ja paista ne molemmin puolin valurautapannulla runsaassa öljyssä. Paiston aikana voit kattaa kimchin, sipulin ja kastikkeen tarjoiluastioihin. Kun liha on valmis voit asetella senkin nätisti kulhoon ja sprayata päälle vähän oliiviöljyä.
TARJOILU: aseta täytteet leivän päälle, taita leipä kahtia ja syö käsin. Hyvä seura ja lasi punaviiniä kruunaavat ruokakokemuksen. Sekä se, että on viikonloppuilta.
Pidempään mukana olleet lukijat ehkä muistavatkin sen parin vuoden takaisen kotona tekemäni kebabin. Tämä muistutti etäisesti sitä, mutta tykkäsin, että nämä tekemäni leivät ja tuo kovin himoitsemani kimchi veivät voiton yksi nolla. Mutta nyt taitaa takkahuoneen sohva viedä voiton. Maailman paras tunne on se, kun tietää että huomen aamulla saa nukkua. Ennen kuin härdelli taas alkaa. Sunnuntaista näyttöä varten täytyy taas puunata. En tiedä kuka täällä sotkee, mutta ei tietoakaan siitä siisteystasosta, joka vielä alkuviikosta vallitsi kuvaajan käydessä 😀
Pako Helsinkiin. Kaksin miehen kanssa. Liki 10 tunnin yöunet pehmeissä lakanoissa. Hymyilevä hotellihenkilökunta. Ihana ilta, ihanassa seurassa. Luksusta joka aistille. Sitä meille tarjoiltiin yhteistyössä Restelin kanssa Helsingin Crowne Plaza -hotellissa pari viikonloppua takaperin. Tuon viikonlopun avulla jaksaa kaiken maailman remonttirumbat sun muut. Hengähdyshetki tuli kyllä tarpeeseen. Crowne Plaza Helsinkiin oli helppo löytää, sillä se sijaitsee Mannerheimintien varrella melkein Finlandia-taloa vastapäätä. Keskustan palvelut ovat ihan kivenheiton päässä. Auto majoittui vierailumme ajan turvallisesti hotellin yhteydessä sijaitsevassa parkkihallissa.
Itse yllätyin jo hotellin aulaan astuessani, sillä kiinnitin heti huomiota tunnelmaan, jonkalaista en ollut ennen suomalaisissa hotelleissa aistinut. Siinä oli ripaus aasialaista luksushotellia ja toisaalta jotain hyvin amerikkalaista ja näyttävää. Ihan kuin olisi hurauttanut aikakoneella ulkomaille. Crowne Plaza Helsinki on palkittu useana vuotena kansainvälisesti, mm. Luxury Business Hotel of the Year -palkinnolla, enkä ihmettele yhtään. Sisäänkirjautuessamme panin merkille ihan älyttömän ystävällisen ja ammattitaitoisen henkilökunnan. Jotka taisivat small talkinkin salat. Tässä vaiheessa itse suuntasin Emilian kanssa Bloggers’ Inspiration Day:iin, mutta mies hurautti hissillä ylös huoneeseemme ja lähetti viestin ”Ei voi olla todellista, saimme juniorisviitin.” 🙂
Ihan loppuun asti en malttanut päivätapahtumassa olla, sillä sormet syyhysivät näkemään tuon huoneemme. Sama laadukas linja, joka alkoi hotellin aulassa, jatkui hississä, käytävillä ja huoneen oven avattuani en voinut muuta kuin pyöriä hetken ihan hiljaa ja ihastella. Olinko todella Suomessa? Hotellihuone oli aivan ihana ja viihtyisä! Siinä oli erotettu makuutila oleskelutilasta senkillä, jonka päällä oli käännettävä televisio. Mies käänteli telkkaria sen mukaan kuin kuvailin ja jatkoi jääkiekkopelin katsomista milloin mukavalta sohvalta, milloin sängyltä. Kylpyhuone oli tilava ja varustettu kahdella altaalla. Kaksi allasta onkin ihan must tänä päivänä, sen verran kauan tuon miehenkin ”komistusrutiinit” vievät aikaa 😉 Mies oli käyttänyt oman aikansa hotellin kuntosalilla, minun ollessa työtapahtumassa. Kehui tuota Forever Kuntoklubia hotellin alakerrassa. Ehkä ensi kerralla myös itse ehdin myös kuntoilemaan.
Hotellihuoneen työpisteestä oli näkymät Helsingin kattojen ylle, aina Linnanmäelle saakka. Jokaisessa hotellihuoneessa on maksuton langaton internet yhteys, ilmastointi, suihku/kylpyamme, tee/ kahvinkeittomahdollisuus, silitysvälineet, kylpytakit sekä Sleep Advantage –uniohjelman lisätuotteet ja -palvelut. Täyttä puuvillaa olevat lakanat, pehmeät ja muhkeat vuodevaatteet, herätystakuu sekä hiljainen vyöhyke. Niin kovasti kuin olisinkin halunnut mennä samantien lepuuttamaan jalkojani kylpyammeeseen, niin tuo muhkea kylpytakki sai vielä hetken odottaa, sillä meille oli varattu neljäksi pöytä hotellin aulan yhteydessä sijaitsevasta ravintola Macusta.
Ravintola Macun sisustus oli myös piste iin päälle. Tummaa, luksusta, lasia, tunnelmallisia istuinryhmiä, tulisija. Sama ystävällinen palvelu jatkui myös ravintolan puolella. Sillä aikaa kun selasimme ruokalistaa, maistelimme suussa sulavaa kuohuvaa. Olipa ihana päästä pitkästä aikaa kaksin ravintolaan! ”Ruokalista henkii tätä päivää rennolla otteella ja viinilistalta löytyy valikoima annoksiin sopivaa temperamenttia.” Allekirjoitan tämän täysin. Alkupalaksi otimme suussa sulavaa kermaista rapukeittoa sekä valkosipuli-rosmariinifocacciaa. Jaoimme annokset, kuten tapanamme on. Pääruoaksi valitsimme molemmat naudansisäfilettä, bataattipyreetä ja portviinikastiketta. Kysyimme henkilökunnalta viinisuositusta ja saimmekin tuon pihvin seuraksi lasilliset niin sopivasti täyteläistä punaviiniä, että hetken olin jo sekaisin, että kumpi täydensi kumpaa; viini ruokaa vai ruoka viiniä 🙂 Kuten aina silloin kun harvoin kaksin olemme reissussa, niin nytkin se valtasi yhtäkkiä. Ikävä lapsia. Jostain kuului iloinen lasten kikatus ja ilokseni huomasimme, että vaikka ravintola oli huipputyylikäs, niin se palveli myös lapsiperheitä loistavasti.
Ravintolassa olisi voinut istua pidempäänkin, mutta koska olin koko viikon haaveillut vaahtokylvystä, niin syötyämme suuntasimme takaisin huoneeseemme. Kylpyhuoneen valikoimista löytyikin runsaasti saniteettitarvikkeita sekä kylpysuolaa. Koska meillä ei ole kotona kylpyammetta, niin nämä hotellihuoneet, joiden kylppäristä sellainen löytyy ovat ihan meidän perheen suosikkeja. Yleensä ulkomaillakin tällaisen huoneen saatuamme suuntaamme ensimmäisenä ostamaan kylpyvaahtoa, mikä hotellista sitä ei löydy 🙂 Parikymmentä minuuttia rentoutusta kylvyssä ja olin jälleen valmis kohti uusia seikkailuja. Lue; miehen kauluspaidan silitysoperaatiota. Olimme laskeneet sen varaan, että hotellihuoneestamme löytyy silitysrauta ja -lauta ja niinhän sieltä löytyikin. Vielä silityspuuhissakin pohdin omaa illan asuani ja sitä, että kuinka helpolla miehet näissä juhlatilaisuuksissa pääsevätkään. Lopulta tulin tulokseen, että on ihanaa olla nainen, sillä on valinnanvaraa enemmän. Positiivisesti ajateltuna. Nopeasti vielä hiuksiin muutama kihara ja kulmiin kimalletta. Olimme tehneet Emilian ja Emilian miehen kanssa treffit ravintola Macun aulabaarin puolelle ja siitä suuntasimme yhdessä kohti Inspiration Blog Awardseja.
Onneksi ikä on tuonut mukanaan myös sen mukavuudenhaluisuuden; hotellin muhkeisiin vuodevaatteisiin sujahdimme jo hyvissä ajoin ja aamulla heräsimme ilman herätyskelloa. Ihanat ystävämme olivat tulossa meidän kanssamme aamiaiselle hotellille. Ennen ystävien tapaamista ajoimme hissillä katsomaan Club-kerroksen Club Loungea, jossa kerroksen asiakkaat voivat mm. hoitaa sisään- ja uloskirjautumisen sekä nauttia syötävää ja juotavaa. Jälleen erittäin kansainvälinen ja viihtyisä tunnelma. Lämmin ja viihtyisä tunnelma oli myös hotellin aamiaishuoneessa. Niin viihtyisä, että en raaskinut juuri kuvia tuota yhtä kuvaa lukuunottamatta ottaa. Aika kului kuin siivillä kuulumisia vaihtaen.
Juoksuharrastukseen juuri uudelleen hurahtaneena ihastelin uloskirjautuessamme tuota aulassa sijaitsevaa pistettä. Siitä sai virkistäviä juomia sekä hedelmiä ja pystyi tsekkaamaan lähialueen juoksureitit. Ihan mielettömän hyvä palvelu, yleensä kun sitä juoksee vieraassa kaupungissa summa mutikassa. Google mapsin avulla 🙂 Sen verran ihastuin Crowne Plaza Helsinkiin, että eipä tarvitse ensi kesänä perheen perinteiselle Helsinki-reissulle lähtiessä enää pohtia hotellivalintaa. Tykkään, että hotelliloma saa tuoda luksusta kaikille aisteille.
Miltä kuulostaisi miniloma kahdelle näissä mielettömän hienoissa puitteissa? Hei, Crowne Plaza Helsingin FB-sivuilta löytyy kilpailu, jossa voi voittaa miniloman kahdelle. Käykäähän osallistumassa ennen 24.11.2016! Myös Crowne Plaza Helsingin kotisivuilta löytyy kivoja pikkujoulutarjouksia, jotka kannattaa tsekata.
Ja tunnelmallista lauantai-iltaa sinne ruutujen toiselle puolelle. Meillä lauantai-ilta kului tähän asti rakkaan ystäväperheen kanssa ruokapöydän äärellä istuen, syöden ja rupatellen. Ihana ilta, ihanassa seurassa ♥ Ei ehkä ole parempaa tapaa viettää lauantaita. Tai mitään iltaa 🙂 Eilen kerroinkin, että sain idean tarjottavista kesken autolla ajon. Jostain tuli mieleeni aina silloin tällöin tekemäni taateli-serranonkinkku-vuohenjuustonaposteltavat ja sitä myötä niihin ihan hirmuinen himo. Serranonkinkku korvautui pekonilla tämän iltaisessa piirakassani, mutta hei, ei hävinnyt maussa lainkaan. Päinvastoin, makukombo oli just eikä melkein. Sen lisäksi oli kyllä pakko tehdä toinenkin piirakka, sillä en ollut ihan varma, miten tuo pekonitaatelivuohenjuusto paiston jälkeen toimii 😉 En muistaakseni ole aiemmin käyttänyt tuollaisia isoja lehtitaikinalevyjä, mutta nehän ajoivat asiansa ihan loistavasti. Pakkauksessa oli kaksi lehtitaikinalevyä, jotka sulatin. Päälle täytteet ja eikun uuniin. Helppoa ja herkullista. Ja niin ah, omanlaistani. Eli ei miljoonaa ainesosaa vaan kiss-menetelmää käyttäen.
Taatelipekonivuohenjuustopiirakkaan tuli medjool-taateleita pienisteltynä (kivet pois toki ensin), pekoni paistettuna ja pienisteltynä sekä vuohenjuustoa palasteltuna. Vähäsen pippuria ja rakuunaa. Nämä kaikki tuollaisen lehtitaikinalevyn päälle ja sitten reunat sisäänpäin taitellen. Koko komeuden päälle vähäsen seosta, jossa maustamatonta tuorejuustoa ja kananmunaa. Uunin alatasolla 225 asteessa piirakka valmistui noin 15-18 minuutissa. Toisen lehtitaikinalevyn ”voitelin” aurinkokuivattutomaattituorejuustolla, päälliseksi pääsi tomaattia, punasipulia, tapenadea ja parmesania raastettuna. Myös tämän päälle muutama nokare tuota tuorejuustomunasekoitusta. Onnistui kuulkaas yli odotusten.
Ja hei, huomasitteko mitä salaatin päällä oli? Juu, granaattiomenan siemeniä, vaikka viimeksi vannoin että never again! Kiitos teidän vinkkien, löysin lähikaupan pakastealtaasta siemenet valmiiksi. Keittiö säästyi sotkuilta. Sen osalta 🙂 Salaatissa oli lisäksi rucolaa ja viinisuolaheinää, fetaa, cashewpähkinää ja balsamicoa. Oikein raikas ja hyvä salaatti tuollaisen vähän tuhdimman piirakan seuraksi. Musta tuntuu, että meillä on pöydässä aivan liian usein mutakakkua. Mutta kun se on vaan niin helppo tehdä. Tällä kertaa tein mutakakusta mututuntumalla jouluisen version. Murustelin taikinan sisään piparia ja lisäsin jouluisia mausteita (neilikka, inkivääri, kaneli).
Huomen aamulle jäikin sitten aamupalaksi mutakakkua ja torttua. Eiköhän niiden ympärille saada jonkinlainen brunssi rakennettua tuolle isukille 🙂 Kävimme tänään jo hieman etuajassa onnittelemassa omaa isukkiani. Haudalla ♥ Jännä juttu, miten aiemmin haudalla käydessä yli on pyyhkäissyt ihan älytön suru ja ahdistus, mutta tänään suru oli muuttanut muotoaan ja tuli jotenkin rauhallinen olo. Tunne, jota en osaa selittää. Siellä käytyämme saavutin sen jonkun sisäisen rauhan, joka on loistanut poissaolollaan äidin uurnan laskun jälkeen. Valtakunnassa on kuitenkin kaikki niin kovin hyvin. Elämän pelikortit ovat nyt nämä ja niiden kanssa pelataan ♥
Nyt koirulin kanssa vielä ulos sulattelemaan piirakoita sun muita. Sitten jos pysyy hereillä voisi parkkeerata miehen viereen katsomaan leffaa. Palataan huomenissa isänpäivätunnelmissa, mutta toivottelen nyt jo teille sinne Ihanaa isänpäivää. Isit on aika ihania, eikö? 🙂
Voi että kuinka onnellinen olinkaan päästessäni mukaan Santa Marian & Risentan yhteistyökampanjaan, sillä homman nimi oli valmistaa minulle toimitetun paketin sisällöstä brunssi. Eikä mikä tahansa brunssi vaan brunssi, jonka teemana on New York. Terveellisyys ja herkullisuus edellä lähdin rakentamaan brunssia tietäen, että Amerikassa on kaikki suurempaa. Ennen menun suunnittelua matkasin mielessäni vielä tallaamaan tuonne New Yorkin kaduille. Niihin lempeän lämpimiin lokakuun aamuihin, kun Broadway oli vielä vailla vilinää. Niihin, kun etsimme kortteli kerrallaan houkuttelevaa aamiaispaikkaa. Annoimme nälän kasvaa ja lopulta istuimme alas hymyilevän tarjoilijan saattelemina ja perehdyimme ruokalistaan.
New Yorkista löytyi perinteistä munakas- ja pekonilinjaa, mutta sitäkin enemmän ihania kahviloita, joissa tarjottiin laajempaa ja terveellisempää valikoimaa. Vihermehuja ja -smoothieita huomasin monen kiireisen businessnaisen ja -miehen nappaavan lennosta mukaan pienistä kojuista. Kyllähän nekin kiireessä aamiaisesta menevät, mutta me yleensä yhdistimme aamupalan ja lounaan (brunsseilimme :), joten kaipasimme pöydän täydeltä ruokaa. Usein otimme listalta monta pientä ruokaa ja jaoimme ne perheen kesken. Siltä pohjalta lähdin rakentamaan tämänkin brunssin.
Minulle toimitetusta tuotepaketista paljastui Risentalta riisijauhoja, mantelijauhoja, mustapapuja, granolaa, paahdettuja auringonkukansiemeniä ja kuorittuja seesaminsiemeniä. Santa Marialta mukaan oli pakattu kookosmaitoa, luomukardemummaa, vaniljatanko, maustepippuria, laakerinlehtiä, luomu chili flakesejä, pehmeitä minitortilloja, guacamole-mausteseos sekä taco tubs-kuoria. Heti paketin avattuani tiesin, että tästä tulee niin hyvä juttu! Ja täytyy sanoa, että tämä yhteistyö on ollut pelkkää ilotulitusta. Eikä vähiten onnistuneiden brunssiherkkujen takia. Se hyvä fiilis, joka paketin avattuani alkoi jatkui myös koko keittiössä viettämäni ajan. Kun ruokaa tekee hyvillä mielin, siihen saa ihan uudenlaista potkua. Kannattaa kokeilla! 🙂
Keittiössä hääräily sujui mutkattomasti ja monta rautaa oli tulessa samaan aikaan. Välillä keittiö näytti hävityksen kauhistukselta, mutta aina siinä vaiheessa otin siivoustauon. Siisti keittiö on osa ruoanlaittoa. Vaikka keittiön puolella välillä kaaosta olikin, niin ruokatilan puolella päästiin varsin silmää hivelevään ja seesteiseen lopputulemaan vai mitä mieltä olette? Värikästä, herkullista ja terveellistä!
Tykkään valmistella tarjottavia jo hieman etukäteen ja tässäkin tapauksessa olin tehnyt taivaallisen Vaniljaisen N.Y. Cheesecaken jo jääkaappiin tekeytymään edellisenä iltana. Juustoahan tuo melkein raakakakuksi luokiteltava kakku ei ole nähnytkään, mutta pehmeän samettisella cashew-vaahdolla ja kermaisella kookosmaidolla siihen sai ihanasti kuohkeutta. Teille, ketkä olette yhtä huonoja liottelemaan cashewpähkinöitä kuin allekirjoittanut, vinkkaan puolta helpomman tavan. Kiireessä ne saa liotettua vartissa kuumaksi keitetyssä vedessä. Huom! Raakakakkuihin tämä ei sovi.
Täyte 1 dl Santa Maria Extra Creamy kookosmaitoa 2 dl cashewpähkinöitä liotettuna 1 sitruunanmehu 0,5 dl kookosöljyä sulatettuna 0,5 dl hunajaa
-sekoita sekaisin blenderissä ja kaada pohjan päälle
-anna tekeytyä jääkaapissa vähintään kolme tuntia, mieluiten seuraavaan päivään
Koristeluun pistaasipähkinöitä vadelmia
Lisäksi mustapaputortillojen rouheaa mustapaputahnaa varten olin liottanut papuja yön yli runsaassa vedessä. En olekaan aiemmin mitään valmistanut mustapavuista, mutta sen verran maukkaita olivat, että pääsevät uudelleenkin meidän ruokapöytään 🙂
ROUHEA MUSTAPAPUTAHNA
3 dl Risenta mustapapuja yön yli liotettuna vettä
-valuta mustapavut ja huuhtele kylmän veden alla
-lisää kattilaan mustapavut sekä vettä niin, että pavut peittyvät
-kiehuta noin 45 minuuttia tai kunnes mustapavut ovat kypsiä
-anna jäähtyä
-soseuta hieman haarukalla
loraus vettä suolaa 2 Santa Maria laakerinlehteä
-lisää murskatut mustapavut kattilaan
-lisää pari ruokalusikallista vettä, vähän suolaa ja 2 laakerinlehteä
-anna porista 20 minuuttia, jäähdytä ja poista laakerinlehdet ennen tarjoilua
Tarjoile Santa Marian Minitortillojen, guacamolen ja raejuuston kanssa. Santa Marian Guacamole -mausteseospussi sekoitetaan yhden avokadon kanssa ja meillä meinasi kokki syödä tuon seoksen parempiin suihin ennen tarjolle laittoa. Kiedoin tortillat yhteen cocktail-tikun kanssa ja kohtasin ongelman, jonka kikherneet ratkaisivat. Näin tikku ei lähtenyt valumaan tortilloista.
Tuorepuuro on vanha rakas aamupalasuosikkini. Sitä ei vain ole pitkään aikaan tullut tehtyä. Mutta nyt tuli. Tämänkin tein jo edellisenä iltana jääkaappiin odottelemaan. Risentan valkoiset Chiansiemenet olivat uusi tuttavuus. Tähän mennessä olen käyttänyt vaihtelevissa määrin niitä perinteisiä chiansiemeniä. Tuorepuuroon on aina kiva keksiä joku juju. Tällä kertaa se oli korvapuustimainen vivahde mausteiden ansiosta.
KORVAPUUSTITUOREPUURO
2 rkl Risenta valkoisia chiansiemeniä 1 dl kaurahiutaleita 1,5 dl mantelimaitoa 1 taateli pienisteltynä 1 tl Santa Maria kardemummaa 1 tl kanelia
-sekoita aineet keskenään ja anna tekeytyä yön yli jääkaapissa
-nauti mustikoiden kera
New Yorkissa aamiais/brunssipöydästämme taisi löytyä joka aamu muffinssia. Joten olihan sitä pakko löytyä myös omasta NYC-henkisestä brunssistanikin. Granola-banaanimuffinssit olivat niin herkullisia, että eivät edes pikkuiset syöjät arvanneet niiden olevan astetta terveellisempiä. Tuo Risentan Vadelma & Kookos Granola toi muffinsseille varsin ihanan ja rapsakkaan pinnan, kun taas muusattu banaani sulostutti muffinssin sisällä.
-sekoita kuivat aineet keskenään (ei granolaa)
-sekoita banaani ja nestemäiset aineet keskenään
-yhdistä em. aineet ja sekoita
-säätele mantelimaidolla taikinan koostumus sopivaksi
-kaada muffinssivuokiin
-ripottele päälle granolaa
-paista 175 asteessa noin 30 minuuttia
Huom! Mikäli haluat muffinsseista gluteenittomia, niin korvaa granola esimerkiksi pähkinöillä ja siemenillä.
Edellä esiteltyjen herkkujen lisäksi pöydästä löytyi seesamimarjakulhot, granolajogurttimaljat, mangokookossmoothiet ja tuliset scrambled eggsit. Sekä tietysti tarjolla oli myös pannukakkuja. Eihän New York -tyylinen brunssi ole mitään ilman niitä. Tällä kertaa pannarit olivat vain hieman terveellisempiä kuin yleensä ne paikan päällä syödyt. Kardemumma-mustikkapannukakut katosivat lautaselta ensimmäisenä!
Koska Amerikassa on kaikkia isosti ja runsaasti, niin oli myös kuvia tässä postauksessa teeman mukaisesti 😉 Hei, nyt siihen lukijakilpailuun; kertomalla tämän postauksen kommenttiboksissa, millaisia brunssiherkkuja sinä valmistaisit Santa Marian ja Risentan tuotteista, olet mukana 30 euron arvoisen Santa Marian ja Risentan tuotepaketin arvonnassa. Arvonta-aika alkaa nyt ja loppuu torstaina 24.11.2016 klo 08.00. Arvonnan säännöt löydätte täältä.
Potkaisehan kengät pois jaloistasi ja istahda tuohon upottavaan tuoliin takkatulen ääreen ja nosta jalat rahille.
Olisiko sinulla muuten hetki aikaa jutella ruoasta ja elämästä? Mutta ennen sitä odotahan – tuon sinulle jotain pientä purtavaa ja lasillisen lempijuomaasi.
Marian Bistro & Lifestyle tarjoaa elämänmakuisia tarinoita, suussa sulavia ruokaelämyksiä, arjen ihanuutta ja pää pilvissä, jalat maassa -unelmia.
Tykkään valmistella tarjottavia jo hieman etukäteen ja tässäkin tapauksessa olin tehnyt taivaallisen 
Lisäksi 
New Yorkissa aamiais/brunssipöydästämme taisi löytyä joka aamu muffinssia. Joten olihan sitä pakko löytyä myös omasta NYC-henkisestä brunssistanikin. 
