mmmoikka ja hei ihanaa tiistaita! Eilinen tuli väännettyä exceleitä, tänään vuorossa taas kirjoituspuuhia. Huominen kuvaillaan. Saa olla jälleen kiitollinen vaihtelevasta viikko-ohjelmasta. Tuossa viikonloppuna, kun mies vastaili 33 kysymykseen musta, niin teki mieli itse vastata tuohon ”Millaiseen työhön et minua laittaisi?” -kysymykseen, että itse en itseäni laittaisi 08-16.00 monotoniseen työhön. Vaan musta tuntuu, että työn vaihtelevuus on just se, joka itselläni näyttelee suurta osaa työn mielekkyyden kannalta. Sopivasti aivotyöskentelyä, ripaus luovuutta, hurjasti haasteita ja osaltaan omaehtoinen aikataulu. Ne on ne jutut, mistä tykkään näissä töissäni. Jotka ovat kuitenkin kaksi ihan ääripäätä, mutta jotka kuitenkin tasapainottaa toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Elämän balanssista aasinsiltana herkutteluun. Joka sekin on syytä pitää balanssissa. Kuukausi sitten valmistin aikamoisen määrän herkkuja pakkaseen. Pakkaslaatikkomme herkkuosastolla alkoi kuitenkin tuntumaan siltä, että käsi koskettaa tuota pikaa pussin pohjaa, joten oli pakko korjata tilanne asap ja tehdä sinne pakkaseen uusia herkkuja. Jos sokerisista makeisista puhutaan, niin fudge on yksi niistä herkuista, joista en yleensä kieltäydy. Sokerittomasti (lisätty valkoinen sokeri kuuluu tähän) kun arjessa pyrin elämään, niin arkiherkuiksi valmistin fudgeja, joissa sokeria ei ole. Mutta rasvaa kylläkin eli ei näitäkään sovi napsia ihan mielin määrin. Yksi pala kahvin kanssa tyrehdyttää kyllä oikein hyvin makeannälän.
-sekoita aineita blenderissä niin kauan, että saat koostumuksesta kuohkeaa ja vaahtomaista
-vuoraa leipävuoka (suorakaiteen muotoinen) leivinpaperilla ja lusikoi massa sen pohjalle
-laita pakkaseen noin puoleksi tunniksi ja leikkaa veitsellä paloiki
-ripottele päälle kanelia
Huom! Säilytä pakkasessa.
Saan hirmuisesti kyselyitä tuosta meidän blenderistä. Se on Wilfa ja on ajanut asiansa oikein hyvin. Tosin, nyt vihdosta viimein olen alkanut kaipaamaan hiljempaa ja tehokkaampaa laitetta. Esimerkiksi kookoshiutaleita ei jauhanut niin hienoksi, kuin mitä olisin halunnut. Lisäksi ääni on niin kova, että smoothien teon muun perheen vielä nukkuessa saa unohtaa. Tänään tosin tehosekoittimen ääni on ollut pientä; meillä on jyrätty etupihan kiveyksen pohjat sellaisella lätkällä. Tiedättekö sillä, joka tärisyttää koko talon ja saa tärykalvot soimaan?
Jep, onneksi nyt on hetken hiljaista, niin kuulee omat ajatuksensakin. Veikkaanpa, että kun jatkavat taas töitään ja jos omat työni sallivat, niin meillä on edessä koiran kanssa piiitkä iltapäivälenkki. Toinen raasu kun ei tunnu melulta löytävän mieluisaa nukkumapaikkaakaan ♥
Olen saanut kunnian toimia jo toista vuotta peräkkäin Lifen brändilähettiläänä. Tämä postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lifen kanssa ja on osa tuota kunniatehtävääni. Näiden muutaman vuoden aikana olen oppinut ihan hirmuisesti itsestäni, luonnonmukaisemmasta hyvinvoinnista ja saanut matkaani eväät tulevaisuutta varten. Lielahden Life -liikkeen Maarit alan ammattilaisena on osannut vastata kiperiini kysymyksiini ja tällä hetkellä en näe yhtään syytä, miksi en suosisi luonnonmukaisempia tuotteita. Asetin itselleni ja hyvinvoinnilleni tälle vuodelle kolme tavoitetta, joista yksi oli se, että vuoden 2018 loppuun mennessä olen siirtynyt täysin käyttämään luonnonkosmetiikkaa niin ihonhoidossa, meikeissä kuin hiustenhoidossakin.
Näin kun vuotta ei ole enää paljoa jäljellä voin olla onnellinen siitä, että olen liki kaikilla osa-alueilla saavuttanut tuon tavoitteeni. Vuoden alussa käytin jo 100% luonnonkosmetiikkaa ihonhoidossa, mutta tämän vuoden aikana olen yrittänyt löytää myös meikkien ja hiustenhoidon saralta itselleni ne toimivimmat luonnontuotteet. Luonnonmukaiset ihonhoitotuotteet näyttelevät pääosaa myös omassa top 10 -suosikkilistassani. Listan koostaminen oli jokseenkin hankalaa, sillä olen löytänyt Lifen valikoimista niin monta itselleni ja omaa hyvinvointiani boostaavaa tuotetta. Aloitetaan ulkoisesti käytettävistä tuotteista ja katsastetaan sen jälkeen sisäisesti hyvinvointia buustaaviin tuotteisiin. Itse kun olen vahvasti sen kannalla, että kauneus lähtee sisältäpäin.
Evolve Organic Beauty Hyalorunihapposeerumi
Pitkään, aivan liian pitkään, olin siinä uskossa, että pintakuiva sekaihoni ei tarvitsisi kosteutusta. Että se kosteutus muka kosteuttaisi rasvoittuvaa ihoa liikaa. Käytin styrkkia alkoholipitoisia tuotteita iholleni, näin jälkeenpäin tajuten sen tehneen pelkästään hallaa. Iho yritti hätäpäissään kosteuttaa itse itseään. Evolven hyalorunihapposeerumista on tullut kasvojeni ihon paras ystävä. Ikääntyminen on väistämätöntä ja sen hyväksyn, mutta haluan tukea ikääntyvää ihoani kaikin mahdollisin tavoin. Lempeästi sen teen tällä superkosteuttavalla seerumilla, joka on tämän vuoden aikana madaltanut uurteita otsalta. Iho tuntuu kimmoisammalta ja ihon väri on huomattavasti tasaisempi. Suurimman muutoksen olen huomannut ihohuokosissa. Itselläni on aina ollut isohkot ihohuokoset ja teini-iän finnitaudin jälkeen ne eivät siitä oikein palautuneet, vaikka finnit lähtivät. Seerumin ansiosta ihohuokoiset ovat pienentyneet huomattavasti!
Viime talvena huomasin, että ihoni tarvitsee yöksi seerumin päälle myös lisäkosteutusta. Sitä toi Bee Venom -voide. Itselläni on ollut myös käytössä sarjan seerumi, joka sekin on ihana tuote. Bee Venomin vaikutus perustuu sen kykyyn tehostaa elimistön omaa kollageenin ja elastiinin tuotantoa. Tuote on ikäänkuin luonnon oma botox. Mutta ilman haitallisia aineita tai piikkejä. Voide tasoittaa ryppyjä ja sileyttää ihoa luonnollisesti sekä ravitsee ja uudistaa kudoksia. Ensimmäisten käyttökertojen jälkeen ihoani hieman punoitti ja pisteli, mutta lopulta ihoni tottui tuotteeseen. Aamulla käteen tuntuu yhtä siloinen iho kuin vauvan peppu 🙂 Kotimainen Puhdas+ Bee Venom voide sisältää Bee Venomin lisäksi tehoaineena hyaluronihappoa, joka on yksi ihon tärkeimmistä molekyyleistä ja se pystyy sitomaan itseensä tuhatkertaisesti oman painonsa verran vettä. Eli tuota superkosteuttajaa löytyy öisin iholtani niin seerumista kuin voiteestakin.
Ikääntyvä ihoni on kaivannut kirkkautta. Siitä on vuosien saatossa tullut sameampi. Ja kuten tuossa kerroin, niin hoidin sitä liian voimakkailla aineilla. Näin jälkeenpäin tekee pahaa ajatellakin niitä paljon kemikaaleja sisältäviä liian kuorivia naamioita ja kuorintavoiteita. Toki vieläkin käytän naamioita ja kuorintavoiteita, mutta luonnonmukaisia sellaisia. Alkuvuodesta sain testiin ihon puhdistukseen käytettävän ihmesienen. Sieniä löytyy moneen käyttötarkoitukseen, mutta itse valitsin ruusun terälehdistä tehdyn kasvojen pesusienen, joka hillitsee luonnollisesti talineliritystä ja syväpuhdistaa ihohuokoset. Niinä päivinä, kun en ole meikannut lainkaan puhdistan kasvot pelkällä sienellä. Muuten käytän sientä puhdistusvaahdon kanssa.
Olen aivan ihastunut Lifen Body & Soul -tuotesarjaan, josta löytyy ihoa hemmottelevia tuotteita. Muutaman tuotteen sarjasta ajattelin nostaa tähän top 10 -tuotelistaukseen, mutta suosittelen tutustumaan sarjaan kattavasti. Meillä on päivittäisessä käytössä sarjan käsisaippuat, käsirasvat, dödöt ja huulirasvat. Kuorin vartalon ihoni noin kerran viikkoon ja kun sen teen, ei ole yhden tuotteen voittanutta. Nimittän Life Body Scrub Citrus saa ihon ihanan pehmeäksi. Jopa kyynerpäät ja polvet. Hilseilevät sääretkin saavat kyytiä. Rub it in Body Scrub vartalonkuorinta ei sisällä luonnolle haitallisia mikromuoveja. Mikromuovien sijaan on käytetty oliivin kiviä, jotka hierovat ihoa hellästi. Aloe vera, kookosöljy ja kaakaovoi jättävät ihon pehmeäksi ja sileäksi. Plussaa myös virkistävästä sitruksen tuoksusta!
Spoil Your Skin -lukee tämän taivaallisen samettisen vartalovoiteen purkissa. Sitä se todellakin tekee…hemmottelee. Kuorinnan jälkeen iho on pehmeä, mutta se toki tarvitsee silti kosteutusta. Mantelintuoksuinen vartalovoide imeytyy nopeasti, mutta saa ihon tuntumaan niin ihanan pehmeältä. Voide sisältää manteliöljyä, aloe veraa, sheavoita ja muita kosteuttajia. Ja vaikka se tuoksuukin, niin tuoksu on ihanan mieto. Joskus ihoni herkityy vartalovoiteiden liiallisesta tuoksusta, mutta tästä luottotuotteestani iho tykkää. Tai pikimmin, tätä se janoaa!
Alunperin ajattelin tämän monikäyttöisen kauneusöljyn hoitavan vain ripsiäni, mutta tässä vuoden aikana olen tullut tulokseen, että tämähän käy myös kuiville kynsinauhoille ja kynsille, tuuheuttaa kulmakarvoja ja jopa kuiviin hiusten latvoihin olen sitä käyttänyt. Ripset ovat tummentuneet, kasvaneet ja tuuheutuneet. Levitän risiiniöljyä kuuriluontoisesti ripsien tyveen iltaisin kasvojen puhdistuksen jälkeen. Se on jännä, että vasta tänä vuonna olen tajunnut öljyjen merkityksen. Öljyt ovat tärkeitä ihonhoidossa, koska monet kosmetiikassa käytettävät ainesosat poistavat iholta kaiken öljyn tehden ihosta kuivan, elottoman ja värittömän. En tiedä teistä, mutta minulla ainakin kynsinauhat tuppaavat kuivumaan jo nyt, vaikkei ole edes pakkasta. Tätä ihanaa öljyä levitän kynsinauhoihin ja kynsiin ennen nukkumaanmenoa. Aamulla on pehmeät kynsinauhat ja kiiltävät kynnet!
Tämän kollageenijauheen myötä siirryimme listassa ulkoisista hyvinvointia tukevista tuotteista sisäisesti nautittaviin tuotteisiin. Ensimmäisenä siis tuote, jota olen nyt reilun vuoden verran syönyt. Nimittäin Skingain Beauty Booster. Muistatte varmasti keväisestä postauksesta, kun kerroin, että kollageenin tuotanto vähenee 25 -vuotiaana ja loppuu kokonaan 40 -vuotiaana. Iho veltostuu ilman kollageenia, sen takia tarvitsen apuja kollageenin muodostamisessa. Kollageenin tuotannossa C-vitamiini näyttelee suurta osaa. Skingain sisältää kollageenin lisäksi C-vitamiinia, joka edistää kehon omaa kollageenin tuotantoa. Olen huomannut, että kollageenituotannon väheneminen ei näy vain ihossani vaan myös nivelissäni, hiuksissani ja kynsissäni. Joten varsin monipuolinen tuo aamusmoothieen lisäämäni jauhe! Omaan silmääni ihoni on kimmoisampi, mutta olisi mielenkiintoista nähdä peilikuvan rinnalla oma kuvani ilman kollageenijauheen käyttöä. Veikkaan, että ero näkyisi selvästi!
Vaikka meillä pyritään syömään kalaa muutaman kerran viikossa ja syön avokadoja ja pähkinöitä, niin silti otan omega 3 -rasvahappoja myös purkista. Life Omega 3 70% on ensimmäinen tuote, josta en saa ikävää sivuoiretta; nimittäin kalanmakuisia röyhtäisyjä. Tiedän, ei kuulosta kovin hehkeältä 🙂 Mutta nyt asia on siis ratkaistu, joten ei syytä huoleen! Life Omega 3 70% on erittäin hyvin tiivistetty ja stabiili luonnollisessa muodossa oleva vahva kalaöljy. Raaka-aine on eettisesti ja ekologisesti puhtaalla tavalla tuotettu. Silloin vajaa pari vuotta sitten, kun aloin syömään Omega 3 -kapseleita huomasin ensimmäisenä muutoksen vartaloni ihossa ja hiuksissani. Rutikuivuus niistä alkoi pikkuhiljaa katoamaan.
Onnellisuus ja hyvinvointi lähtee suolistosta. Suolistoa on jopa verrattu aivoihin; jos suolisto ei ole kunnossa ei ihminen toimi normaalisti. Minulla ei ole ollut merkittäviä vatsaongelmia, mutta silti syön välillä Life Sporebioticiä kuuriluontoisesti viikon ajan. Päivittäin syön Life probiootteja, mutta aina silloin tällöin otan näitä kapseleita, joissa bakteerit ovat itiömuodossa. Itiöiden kyky selvitä toimintakykyisinä erilaisista olosuhteista on täysin omaa luokkaansa. Itiömuodossa bakteeri on ikään kuin horroksessa ja muodostaa suojakseen erittäin vahvan kuoren kalsiumista ja aminohapoista. Tämän suojakuoren ansiosta itiöt kestävät erinomaisesti olosuhteita, jotka tavallisesti heikentävät bakteerien elinvoimaisuutta: lämpötilanvaihteluita, pitkäaikaista säilytystä ja happamia olosuhteita (esim. mahahapot). Itiö ”tunnistaa” optimaaliset kosteus-, pH- ja lämpöolosuhteet, jolloin se sulattaa kuorensa ja aktivoituu. Eli pääsee perille asti sinne suolistoon ennen aktivoitumistaan.
Viimeisenä listassani, mutta ei suinkaan vähäisempänä, on tuote, jota olen käyttänyt pian parin vuoden ajan päivittäin. Vaikka syömmekin pääosin terveellisesti ja vitamiineja saan ravinnostakin, niin silti otan päivittäin MultiWoman -monivitamiinikapselin. Siinä vitamiinien ja kivennäisaineiden tukena on karpalo- ja parsakaaliuutteet sekä viinirypäleensiemenuute, jonka sisältämät antioksidantit ovat hyväksi esimerkiksi hiussuonten verenkierrolle. Jokainen monivitamiini sisältää 12 eri vitamiinia ja 8 kivennäisainetta, sekä kasviuutteita joiden luonnolliset tehoaineet mm. tukevat vitamiinien imeytymistä. En tiedä onko se osin tämän monivitamiinin sekä maitohappobakteerivalmisteiden ansiota, mutta olen ollut viimeisen vuoden kokolailla terveenä. Yleensä olen tottunut sairastamaan kausiflunssat, mutta nyt nekin on jääneet pois.
Itsestään ja hyvinvoinnistaan huolehtimisen pitäisi olla meillä kaikilla prioriteettilistan kärjessä. Ja kuten niin monta kertaa aiemminkin olen todennut, niin hyvinvointia ei napostella purkista. Vaan hyvinvointi on kokonaisuus, johon vaikuttaa hirmuisen moni osa-alue. Lisäravinteilla ja vitamiineilla toki pystyy tukemaan hyvinvointia, mutta ne eivät auta, ellei ole itse valmis ottamaan vastuuta hyvinvoinnistaan. Nukkumaan riittävästi, liikkumaan monipuolisesti ja syömään terveellisesti.
Hei, loppuun vielä muutama tärkeä tiedotus 🙂
♡ Life haluaa tarjota myös teille ihanille lukijoille mahdollisuuden hyvinvointiin. Sen kunniaksi saattetämän vuoden ajan alennusta 20% koodilla atmarias Lifen verkkokaupassa tai kivijalkaliikkeissä tehdyistä normaalihintaisista Lifen oman tuotesarjan tuotteista! ♡
♡ Lifessä on koko tämän viikon ajan Black Friday -kampanjointia, joka huipentuu perjantaina 23.11 Black Fridayn superpäivään! Joten kannattaa käydä paikan päällä tsekkaamassa huikeat alet! ♡
Tiedän, että suustani kuuluu usein ylistyssanoja. Rakkauteni varsinkin ruokaa kohti on sellaista, jonka ääneensanomista en kaihda. Elämää kohden myös. Mutta kuulkaas, nyt tuli tehtyä sellaista elämänsulostuttajaa, että voin sanoa, että tällä hetkellä tämä on parasta, mitä maa päällään kantaa. Jos makuasioista jutellaan.
Omenavaniljavoi on (valkoinen) sokeritonta ja vegaanista. Niin täyteläistä ja raikasta. Suloisen vaniljaista ja kivan kanelista. Kyllä, tämä lukeutuu niihin asioihin, joita voi ja saa syödä suoraan purkista lusikalla. Kuvausta varten laitoin säilöön yhden purkin. Muuten sekin olisi mennyt.
Meillä tätä syötiin rapeakuorisen leivän kanssa (siis sen lisäksi, että söin tätä suoraan purkista välipalaksi), mutta sopisi kivasti myös esimerkiksi juustopöytään hillojen kaveriksi. Ja hei, huomenna kun valmistatte isukeille brunssin, niin sinne brunssipöytään tämä vasta sopiikin!
Alkuperäisessä ohjeessa oli käytetty myös macaa, mutta sitä en tähän omaani laittanut, sillä en tiedä miten se soveltuu lapsille. Mutta voisin kuvitella, että tuo maca voisi tuoda tähän superhyvään levitteeseen aika pikantin kosketuksen. Kunhan ei vain liikaa laita 🙂
OMENAVANILJAVOI
viisi pientä / kolme isoa omenaa lohkottuna (kuorineen) 2 rkl vettä 1 rkl sitruunamehua 1 kanelitanko 1 dl cashewpähkinöitä (pari tuntia liotettuna) 1 tl kanelia 1 vaniljatangon siemenet 2 rkl vaahterasiirappia 0,5 tl merisuolaa
-laita omenat, kanelitanko, sitruunamehu ja 2 rkl vettä kattilaan
-keitä noin 10 minuuttia, kunnes omenat on kypsiä
-kunhan omenat ovat jäähtyneet kunnolla, niin laita ne + muut aineet blenderiin ja surauta sileäksi
-säilytä jääkaapissa
Omenavaniljavoita tuli vähän vajaa kolme desiä. Tuo sana ”voi” tuossa perässä on ehkä hieman harhaanjohtava, sillä tämä käyttäytyy enemmänkin levitteen tavoin. Mutta koska alkuperäisessä respassa luki voi, niin kuuliaisesti sitä samaa käytin minäkin. Meillä vietetään tänään jo ennalta taatan ja mummun kanssa isänpäivää. Nostetaan pöytään suklaakakku ja laitetaan kahvipannu kuumaksi. Ehkä leikkaan vähän lisää leipää ja nostan lopun omenavaniljavoinkin pöytään.
Sitten kun vieraat lähtevät, niin paplarit pois päästä, juhlahaalari päälle ja punaa huuliin. Meillä on tänään töiden pikkujoulut ja samalla juhlitaan meidän työpaikan kuopuksen 40 -vuotispäivää. Tuo kuopus palkattiin vuonna 2005 minun äitiysloman sijaisuutta tekemään ja niin vain emme ole päästäneet toista otteestamme. Osin hänen ansiostaan pystyn tänä päivänä tekemään osa-aikaista viikkoa töissä ja keskittymään myös tähän blogityöhönikin.
Oletteko muuten koskaan olleet tango milongassa? Jep, en minäkään, mutta kerta se on ensimmäinen. Tuo ihana työkaverimme tutustuttaa meidät illalla tangon saloihin. Vieraita nelikymppisille on tulossa ympäri maapallon. Olen huomannut, että tango yhdistää. Ennen virallisia nelikymppisiä ja tangoiluja menemme tutustumaan ylämaan karjaan, kippistelemään ja hohtokeilaamaan. Paljon kivoja juttuja yhdelle päivälle, mutta kun aikaisin aloittaa niin ehtii ajoissa kotiinkin. Jotta on sitten skarppina huomen aamulla tekemässä sitä brunssia. Tai jos ei nyt ihan brunssia, niin aamupalaa ainakin 🙂
LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,
PS. voi olla, että Insta Storyn (atmarias) puolella näette tangon saloja. Tai sitten ette. Riippuen vähän, miten se tango sujuu 😉
Rise and shine ♥ Tiedättekö, mitä olen tässä kuin varkain todennut? No sen, että kasvisruoka tekee minulle hyvää. Joskus olen vitsaillutkin olleeni edellisessä elämässä pupu. Ihan sen takia, että voisin elää pelkillä salaateilla. Tänä syksynä olen kuin varkain hivuttanut perheen ruokavalioon kasvisruokia. Siis niiden salaattien lisäksi. Meillä ei esikoinen syö punaista lihaa ja pienempi on omien sanojensa mukaan kalavegaani. Kröhöm, sushi tälle kalavegaanille kuitenkin maistuu, joten saattaa olla ruokasuuntauksen nimenä vain kranttuus 😉
Joskus aiemmin kasvisruokaa ruokavalioomme hivuttaessani törmäsin siihen, että mies valitti nälkäänsä muutaman tunnin kuluttua kasvisruokailusta. En osannut siis tehdä ruoasta tarpeeksi täyttävää, kenties. Tai sitten kyse on periaatteesta. Mutta oli mikä oli, niin tänä syksynä kasvisruoka on uponnut yllättävän hyvin eikä ”Mitä sitten syötäisiin?” -kysymyksiä ole tullut ruokailun jälkeen. Taannoinen Jauhiskeitto oli succee ja jauhiksesta on tullut tehtyä useamman kerran sen jälkeen ruokaa. Tortilloja, jauhiskastiketta, tacosalaattia…
Meillä tuo kalavegaani usein pyytää kasvisruokaa. Liekö osaltaan joku trendijuttukin, mutta en laita lainkaan pahakseni. Kasvisruoka on tullut isoksi osaksi meidän perheen ruokavaliota, mutta se ei silti poissulje lihansyöntiä. Ihan vain siitä syystä, että rakastan lihaa. Mikään ei voita kunnon pihviä ja lasillista punaviiniä. Mutta taas toisaalta mikään ei voita sitä olotilaa, joka on täyttävän ja herkullisen kasvisruoakin jälkeen. Pienillä teoilla kohti terveellisempää ruokavaliota.
Onneksi kauppoihin on ilmestynyt näitä kasvisruokakokeiluja helpottavia ”puolivalmisteita”. Eilen lounaaksi tein meille lämpimät tofu-kvinoakulhot ja ai pojat, että se oli hyvää. Eikä voinut väittää etteikö olisi täyttänyt! Kvinoasta on tullut hiljaksiin yksi tämän hetken suosikeistani. Eikä vähiten sen takia, että löysin kaupasta valmiiksi keitettyä kvinoaa, jonka lämmittäminen mikrolla tai pannulla onnistuu käden käänteessä. Muukin perhe on onneksi tykästynyt kvinoaan. Sillä korvataan usein couscous, jota taitaa tulla meillä kaikilla jo korvista ulos. Niin paljon olemme lohicouscoussalaattia syöneet 🙂
LÄMPIMÄT TOFU-KVINOAKULHOT
2:lle
1 pkt Thaimaustettuja tofukuutioita 2 x 125 g Heti valmis -kvinoaa puolikas kesäkurpitsa kaksi tomaattia yksi avokado ruohosipulia chili-korianterikuivamaustetta chili-limekuivamaustetta
-ruskista tofukuutioita pannulla oliiviöljyssä noin viisi minuuttia
-lisää pilkottu kesäkurpitsa ja kvinoat
-lämmitä viisi minuuttia ja sen jälkeen lisää kuutioitu tomaatti
-pyöritä molempia kuivamausteita muutama kierros pannulle
-sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja kaada pannulle
-lusikoi kvinoa-tofuseos annosastioihin ja leikkaa sekaan ruohosipulia
-tarjoile avokadon kanssa (ja salaattilehtipedillä niin kuin minä)
Iltaruoaksi meillä syötiin sunnuntaiselta jäänyttä täysjyväriisiä ja currykanakastiketta. Ilman kanaa tosin 😀 Eli korvattiin kana Mifu curry-hunajasuikaleella. Tämä onnistuu myös loistavasti Hälsans Kök fileesuikaleista. Joista muuten valmistin taannoin suussasulavaa kasvispestospagettiakin!
Oletteko te huomanneet, että kasvisruoka tekee hyvää? ♥ Ylipäätään terveellisesti syöminen tekee hyvää. Ja tässäkin on tärkeää sen balanssin löytäminen. Kohtuudella kaikkea. Mutta hei, tänään(kin) on ihana päivä; saan nimittäin fiilistellä luvan kanssa joulua. Nyt virittelemään jouluvaloja, joululauluja ja kuusen oksia. Sitten kaupan kautta kotiin tekemään jouluisia ruokia erästä kampanjaa varten. Ah, autuus!
ja heissulivei! Arki alkoi ja ainakin vielä sitä ollaan hyvinvointiloman jälkeen varsin pirteänä 😉 Selasin tuossa eilen yhtä suosikkikokkikirjaani, nimittäin Gwyneth Paltrow’n It’s All Good -keittokirjaa, kun jotenkin tuntui, että oma reseptipankki pään sisällä lyö tyhjää. Ja koska sitä kaipaa sellaista rehtiä ja rehellistä ruokaa, niin tuo kirja on hurjan hyväksi inspiraatioksi. Ollut sitä jo monen vuoden ajan! Varsinkin kikhernekukkakaalipaistos on sellainen, johon olen kehitellyt riippuvuussuhteen.
Tänä maanantaina meillä ei lounastreffeillä syöty Gwynnien herkkuja, vaan lounaan valmistin nopeasti niistä aineksista, mitä jääkaapissa oli. Itse karsastan liki kaikkea valmiiksi marinoitua lihaa. Se ei ole kuulunut meidän perheen ruokavalioon vuosiin. Nyt tosin olen pikkuhiljaa lämmennyt niille pintamaustetuille jutuille. Varsinkin pintamaustetuille broitsuille, jotka eivät lillu marinadissa, vaan joissa usein on sellainen kuivamauste pinnassa. Viikonloppuna kaupassa käydessämme esikoinen nappasi mukaan persilja-valkosipulibroilerfileitä ja ne pääsivätkin tämän päivän lounaaseen. Lisäksi kolme pientä luomubataattia ja herkullisia terttukirsikkatomaatteja. Lopputulos oli uskomattoman maukas. Uuniin tökkäsin myös muutaman rosmariinin oksan ja sivutuotteena saimme aivan älyttömän hyvän huonetuoksun!
Aika simppeleillä aineilla sitä saa aikaan maukasta. Tai oikeastaan pitäisi vissiin todeta, että mitä simppelimmät aineet sitä on, niin sitä parempaa ruokaa sitä saa. Eikö vain? 🙂
MAUKAS BROILERVUOKA 2:lle nälkäiselle tai 4:lle vähemmän nälkäiselle
2 pintamaustettua broilerin fileepihviä 3 pientä luomubataattia terttukirsikkatomaatteja
lisäksi oliiviöljyä paistamiseen suolaa pippuria
-laita uuni lämpenemään 200 asteeseen
-ruskista broitsuja molemmin puolin paistinpannulla
-kuori ja pilko bataatit
-lisää bataatit uunivuokaan, lorauta päälle pikkuisen öljyä, ripsota niille suolaa & pippuria
-lisää vuokaan broitsut sekä tomaatit
-paista puoli tuntia uunin keskitasolla
Meillä jäi perjantaista patonkia, joten söimme sen jämät itse tekemäni persiljavoin kanssa. Aika hyvä lounassetti, etten sanoisi! Hei, aamu valkeni varsin pimeänä ja kylmänä, mutta nyt aurinko paistaa. Taidan lähteä pikaiselle juoksulenkille tähän väliin. Iltapäivä kun kuluu kaunistautumisen parissa. Ei omani vaan noiden pikkuisten. ”Äiti, miksei me koskaan päästä kampaajalle?” No nyt pääsevät ♥ Tähän asti olen leikannut tyttöjen hiukset itse aina otsatukkia myöden, mutta parempi antaa kuontalot välillä ammattilaisen käsiin!
Potkaisehan kengät pois jaloistasi ja istahda tuohon upottavaan tuoliin takkatulen ääreen ja nosta jalat rahille.
Olisiko sinulla muuten hetki aikaa jutella ruoasta ja elämästä? Mutta ennen sitä odotahan – tuon sinulle jotain pientä purtavaa ja lasillisen lempijuomaasi.
Marian Bistro & Lifestyle tarjoaa elämänmakuisia tarinoita, suussa sulavia ruokaelämyksiä, arjen ihanuutta ja pää pilvissä, jalat maassa -unelmia.
Saan hirmuisesti kyselyitä tuosta meidän blenderistä. Se on Wilfa ja on ajanut asiansa oikein hyvin. Tosin, nyt vihdosta viimein olen alkanut kaipaamaan hiljempaa ja tehokkaampaa laitetta. Esimerkiksi kookoshiutaleita ei jauhanut niin hienoksi, kuin mitä olisin halunnut. Lisäksi ääni on niin kova, että smoothien teon muun perheen vielä nukkuessa saa unohtaa. Tänään tosin tehosekoittimen ääni on ollut pientä; meillä on jyrätty etupihan kiveyksen pohjat sellaisella lätkällä. Tiedättekö sillä, joka tärisyttää koko talon ja saa tärykalvot soimaan?
Tänä maanantaina meillä ei lounastreffeillä syöty Gwynnien herkkuja, vaan lounaan valmistin nopeasti niistä aineksista, mitä jääkaapissa oli. Itse karsastan liki kaikkea valmiiksi marinoitua lihaa. Se ei ole kuulunut meidän perheen ruokavalioon vuosiin. Nyt tosin olen pikkuhiljaa lämmennyt niille pintamaustetuille jutuille. Varsinkin pintamaustetuille broitsuille, jotka eivät lillu marinadissa, vaan joissa usein on sellainen kuivamauste pinnassa. Viikonloppuna kaupassa käydessämme esikoinen nappasi mukaan persilja-valkosipulibroilerfileitä ja ne pääsivätkin tämän päivän lounaaseen. Lisäksi kolme pientä luomubataattia ja herkullisia terttukirsikkatomaatteja. Lopputulos oli uskomattoman maukas. Uuniin tökkäsin myös muutaman rosmariinin oksan ja sivutuotteena saimme aivan älyttömän hyvän huonetuoksun!
Meillä jäi perjantaista patonkia, joten söimme sen jämät itse tekemäni persiljavoin kanssa. Aika hyvä lounassetti, etten sanoisi! Hei, aamu valkeni varsin pimeänä ja kylmänä, mutta nyt aurinko paistaa. Taidan lähteä pikaiselle juoksulenkille tähän väliin. Iltapäivä kun kuluu kaunistautumisen parissa. Ei omani vaan noiden pikkuisten. ”Äiti, miksei me koskaan päästä kampaajalle?” No nyt pääsevät 
