sunnuntai 04. elokuun 2019

Työhuoneen muutos

MOIKKAMOI!

Jos en kuulkaa tietäisi paremmin, niin voisin ounastella että meille olisi jälkikasvua tulossa ;D Mutta ei, ei ole. Meidän lapsiluku on täynnä. Tämä vimmattu pesänrakentaminen on vaan samanlaista kuin alkuraskaudessa. Siis sen jälkeen, kun pahoinvointi helpotti. Kuten kerroin, niin mökillä teimme suursiivousta perjantaina ja lauantaina. Tänään herättyämme päätettiin ottaa koti haltuun.

Mä en ole yleensä sellainen pähkäilijäluonne, vaan tartun tuumasta toimeen. Mutta jostain syystä tietyt sisustusasiat ovat vaan odottaneet inspiraatiota. Nyt sitä inspistä on! Miehen mielestä ehkä hitusen liikaakin. Omasta mielestäni ihan sopivasti. Niin sopivasti, että kun tänään sain laitettua työhuoneen uuteen uskoon, niin huomenna on vihdosta viimein sohvan päällisten vaihto.

Tämä työhuone on pohjoiseen päin ja siten erittäin pimeä. Vanha pöytä oli kaunis, mutta tummensi huonetta armottomasti. Tuo vanha lasikantinen työpöytäni on ollut väliaikaissäilytyksessä pikkuisemman huoneessa. Ihana saada se takaisin omaan käyttöön. Sen myötä huone valaistui ihan älyttömästi (täällä kuvia vanhasta). Työtuolina toimii isomummun (lasten isomummun, mun mummuni) vanha tuoli. Peikonlehti pääsi pimeästä rappuskäytävästä ikkunan eteen. Toivotaan, että se tuosta tokenee. Kukan alla isäni papan tekemä koroke.

Esikoisen huoneessa oli yksi ylimääräinen Malm-lipasto, joten nyt saan siististi piiloon kaikki valokuvaustarvikkeet sun muut. Olohuoneesta karsin kesäiset värit pois ja pari tyynyä pääsi tänne työhuoneeseen sivupöydälle. Niiden päällä on mukava venytellä nukkamaton päällä. Ferm Livingin kynäteline pöydällä on yhtä vanha kuin pöytäkin. Kate Mossiakin on tullut jo jokunen vuosi katseltua.

Jälleen täytyy todeta se, että ei sitä aina tarvitse uutta ostaa, vaan vanhassa vara parempi. Nyt kun saisi pidettyä työhuoneen näin siistinä. Aamusella lähtötilanne oli kaoottinen; huoneesta oli muodostunut varastotila. Siinä siivoamisen sivussa sain haalittua kasaan hurjan määrän kirpparitavaraa. Huomenna täytyy varata kirpparipöytä ja ryhtyä tuumasta toimeen.ID

Niin innoissani olen uudesta työhuoneestani, että otin lomavastaajan pois sähköpostistani 😉 Ehkä mäkin pikkuhiljaa siirryn työmoodin, kun miehelläkin alkaa loman jälkeen työt. Lomaillaan jäljelle jäänyt viikko sitten myöhemmin syksyllä 

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,

PS. peili eikä tietokoneen näyttö ole likaisia, jostain kumman syystä kuviin tuli tuollainen ”kiva” efekti 🙂


perjantai 02. elokuun 2019

Kesä 2019 – ihanin ikinä?

MOIKKAMOI!

Eilen illalla saunanlauteilla totesin miehelle, että olo on aivan syksyinen. Liekö kuivuus tehnyt sen, mutta varvikko näyttää siltä, että se elää pian ruska-aikaa. Aurinko paistoi kahdeksan aikaan jo niin matalalta, että sisäinen kello ajatteli kellon olevan kymmenen pintaan. Jännä fiilis tuo yhtäkkinen syksyfiilis, mutta osaltaan johtuu ehkä siitä, että kesä on tuntunut äärettömän pitkältä. Vaikka se on mennyt ihan silmänräpäyksessä.

Jos jonkinmoista tilinpäätöstä pitäisi tehdä tältä kesältä (jota toki on vielä jäljellä), niin esiin nousee viisi ihanaa asiaa. Ne, jotka ovat tehneet kesästä taas yhden parhaista.

1. Valmis piha
Tehän tiedätte, että aloitettiin istutusten laittaminen jo huhtikuun alkupuolella. Silläkin riskillä, että halla vie. Halla ei onneksi vienyt istutuksia ja tällä hetkellä ne jopa näyttävät ihanan runsailta. Ollakseen ekavuotisia. Kivetys saatiin tehtyä heti pääsiäisen jälkeen ja sen myötä piha tuli valmiiksi. Olemme saaneet käytännössä nauttia siitä koko kesän.

Viime kesänä ei vielä päästy terassille aamupalalle tai ottamaan aurinkoa, mutta tänä kesänä olen viettänyt jokaisen liikenevän hetken ulkona pihalla. Joko kukkia nyppien tai sään salliessa kahvikuppi kädessä. Töitä tehden tai äänikirjaa kuunnellen. Rakastan tuota meidän pihaa ja siitä tuli just niin kiva kuin mitä suunnittelimmekin. Ensi kesää odotellessa 🙂

2. Toscanan reissu
Reissu yllätti kaikki odotukset miljoonalla. Reissuseuran tiedettiin olevan ihanaa, mutta voi jumpe en tiennyt että noista ihanista ja rakkaista muodostuu yhden viikon aikana niin tärkeitä. Sydämessä on ollut reissun jälkeen pieni tyhjä tila, joka kaipaa yhtä pientä papupataa vanhempineen.

Tuon reissun jälkeen ymmärrän myös heitä, jotka haluavat lähteä heti loman alkuun pois Suomesta; aivot nollautuivat aivan totaalisesti. Maisemanvaihdos teki hyvää!

3. Toriaamupalat
Tänä kesänä kunnostauduttiin toriaamiaisten ja muutenkin toreilun suhteen. Tampereella on ihania toreja, mutta aamupalalle suuntaamme aina Tammelan torille. Se oli meidän iskän vakkaripaikka. Siellä näki tuttujaan ja aamukahvi saattoi venyä lounaaksi torin laidalla olevassa kalaravintolassa. Kun mä olen eläkkeellä, niin aloitan jokaisen päiväni tuolla. Jos Luoja suo.

4. Pitkät yöunet
Aiemmin ollaan pystytty nukkumaan pitkiä yöynia vain mökillä, mutta tänä kesänä niitä tuli vedeltyä myös kotona. Se tunne, kun katsoo ensimmäisen kerran kelloa aamulla sen ollessa 11.20. Avot. Ollakin, että päivä tuntuu armottoman lyhyeltä 😀 Mökillä ollessamme tuntui, että elämä alkoi vasta siinä klo 18 aikaan. Silloin koko porukka virkistyi yhtäkkiä ja alettiin tekemään ”päiväsuunnitelmia” 😀

Keskimäärin olen tänä kesänä nukkunut varmastikin kymmenen tuntia yössä. Se kertoo siitä, että vissiin jonkin asteista univelkaa oli kertynyt keväältä. Nyt on nukuttu univelat pois ja taas jaksaa!

5. Ikuinen kesäfiilis
Kuten kerroin, niin tuntuu että kesä on vain jatkunut ja jatkunut. Ehkä sen takia, että mun kesä alkoi silloin huhtikuussa, kun pihaa aloin kuopsuttamaan. Itse koen myös ilmojen olleen loistavat. Mutta kahden naapurin kanssa juteltuani olen alkanut epäilemään omia säähavaintojani. He kun väittivät, että oli kylmä ja sateinen kesä. Lukuunottamatta heinäkuun lopun helteitä. Eiks kesäkuussa ollutkin hyvää keliä? Mun mielestä oli. En muista kertaakaan ulkoiluttaneeni koiraa kevyttoppatakissa niin kuin pari kesää sitten. Se on jo paljon se 😉

Tänä kesänä on tullut syötyä mansikoitakin triplasti enemmän kuin aiempina kesinä. Johtuu ehkä tuosta toreilusta. Jätskillekin olen ollut persompi kuin aiemmin. Ja hei, kesän top viitoseen olisi hyvin voinut kuulua myös tuo pizzauuni, jonka heinäkuun alussa ostimme. Rrrrrakastan sen antia. Mansikoita, jätskiä ja pizzaa. Niitä on kulunut tänä kesänä. Ei hassumpi kombo. Syksylle suunnitteilla vähän erilainen kombo, ainakin mitä vyötärö tuossa viestitti, kun kokeilin yksiä lempparihousujani jalkaan 😀

Mutta niin kauan kun arki on vasta nurkan takana vyötärö saa hiukka huudellakin. Nyt aamupalaa ja sitten pizzataikina kohoamaan illan pizzoja varten! Palaan taikinan veivauksen jälkeen eilisiin kommentteihin. Kiitos jälleen kerran niistä ihanat – bloggaamisen parasta antia on keskustelut kanssanne 

IHANAA ALKAVAA VIIKONLOPPUA TOIVOTELLEN,


torstai 01. elokuun 2019

Takaisin ruotuun: Arkiruokailut syyniin

HEISSULIVEI IHANAT!

Niin vain meidän mökille lähtö siirtyi tälle päivälle, kun oli kaupungissa yksi juttu, joka piti tehdä. Mutta hei, ei lainkaan harmita, sillä tänä aamuna käytiin ihanalla aamupalalla Tampereen Kauppahallissa. Käydään siellä aina silloin tällöin ja joka ikinen kerta mietin, että miksi ei käydä useammin. Rakastan tuota paikkaa ja sitä fiilistä. 4 Vuodenajan aamiainen on myös aivan omaa luokkaansa; kympillä saa rahalleen enemmän kuin vastinetta.

Aasinsiltana pääsemme tästä Takaisin ruotuun -sarjan ensimmäiseen osaan eli arkiruokailuihin. Veikkaan, että emme ole ainoita, keillä on loman aikana ruokailut lähteneet vähän lapasesta. Tykkään käydä ulkona syömässä ja se on ihan fine aina silloin tällöin. Varsinkin lomalla. Mutta ei lompakko kestäisi tässä(kään) mielessä lomaa, jos lomaa olisi pidempään eikä kulutustottumuksiaan muuttaisi.

Sen takia arki on odotettu asia, että saadaan joku roti tähän touhuun. Kevät mentiin hienosti kauppakasseilla, joko S- tai K-Ryhmän, riippuen aina tilanteesta. Kerran viikossa kun ostaa isommat ruokaostokset, saa ruokalaskua pienennettyä huomattavasti. Lomalla on tullut käytyä ruokakaupassa liki päivittäin. Ja yhtäkkiä sellainen arjessa suosimani ”hävikkiruoat kunniaan” -mentaliteetti on kadonnut takavasemmalle.

Arjessa sitä tulee tehtyä usein iso satsi esimerkiksi keittoa tai laatikkoruokaa, mitä syödään pari (joskus kolmekin) päivää putkeen. Kesällä on keksitty joka päivälle uusi ruoka. Ok, uudet perunat on ehkä jatkojalostettu seuraavana päivänä, jos sellaisia on keitettyinä jäänyt, mutta muuten olen ollut surkea kokki tämän tiimoilta.

Arkiruokailut joutuvat siis syyniin ja niiden suhteen tehdään korjausliikkeitä. Ei vain kustannusten takia, vaan myös ruokien monipuolistamisen takia. Ja jo ihan ruokarytminkin takia. Se kun on kesällä ollut aivan omaa luokkaansa. Muistilistana itselleni toimii seuraava:

♥ tee viikon ruokalista etukäteen (ainakin arkipäiville) ja sen pohjalta kauppalista
♥ tee kerran viikossa iso ruokakauppakäynti
♥ varmista, että jääkaapissa on terveellisiä, helposti napattavia välipaloja koko perheelle
♥ ota käyttöön joka iltaiset yhteiset ruokailut
♥ leivo itse leivät ja sämpylät mahdollisuuksien mukaan
♥ rakastu syksyn tullen lämmittäviin aamupuuroihin
♥ muista syödä tarpeeksi usein (tämä on itselleni ollut aina se pullonkaula)
♥ tutustu meal preppaukseen ja ota se käyttöön!
♥ ennen arjen aloitusta; siivoa keittiön ruokakaapit ja jääkaappi
♥ tee listat puuttuvista perustarvikkeista ja osta ne kaappeihin.
♥ pidä kaapit/laatikot siisteinä, että tiedät heti mistä löytyy mitäkin
♥ ota käyttöön kasvisruokapäivät
♥ vilkaise säännöllisesti satokausikalenteria
♥ ota töihin mukaan eväät
♥ vähennä hävikkiä

Ja yksi mikä itselleni välillä on haastavaa: älä tee ruokaa liikaa. En tiedä mistä olen tämän suurtalouskokkimentaliteettini perinyt, mutta keitän esimerkiksi spagettia aina aivan liikaa. Tokihan sen voi sitten lämmittää, mutta kyllä pastakin on parasta juuri keitettynä eikä mikron kautta lämmitettynä.

Tuo meal preppaus on sellainen, jota en ole koskaan tehnyt. Mutta mieleni tekee kokeilla. Oletteko te meal preppaajia? Siinä voisi kuvitella, että jääkaappikin säilyisi järjestyksessä, kun olisi ruoat valmiiksi tehtyinä purkkeihin. Vai olenko väärässä? 🙂 Mä olen kyllä toisaalta vähän sellainen fiiliskokkailija, että ehkä meal preppaus ei tule olemaan mun juttu. Kokeilemallahan se selviää. Jo tuo viikon ruokalistassa pysyminen on välillä haasteellista. Onneksi olen osannut suosia sellaisia ruokia, joiden aineksista saa tarvittaessa tehtyä jotain muutakin ruokaa. On saanut mennä osin fiiliksen mukaan 🙂

Mä odotan alkavaa arkea tosi paljon. Sitä, että lapset pääsee kouluun ja itse pääsen toimistolle. Sitä että iltaisin ollaan kaikki valmista kauraa unille jo kymmeneltä. Että aamulla herään kuudelta, jotta saan viettää ekan hereilläolotuntini ihan hiljaa omissa oloissani. Hei, enää viikko ja sitten tämä toive toteutuu, kun lasten koulu alkaa – nautitaan kuitenkin vielä tämä viikko retuperällä olemisesta 

TORSTAITERKKUSIN,

PS. kiinnostaisiko teitä sellainen postaus, jossa esittelen arkiviikon ruokalistan ja vastaavasti kauppakuitin sisällön hintoineen? 🙂


keskiviikko 31. heinäkuun 2019

Takaisin ruotuun!

HELLOU IHANAT!

Tiedän, että on aivan tosi typerää kesken lomaa alkaa fiilistelemään alkavaa arkea ja tehdä listoja arkea helpottaakseen. Mutta minkäs sitä luonteelleen voi. Rakastan suunnitella, tehdä listoja, organisoida ajatuksiani ja miettiä eri toimintamalleja. Tämän puolen haltsaan hyvin. Mutta sitten se käytännön toteutus, ah perskules että se välillä ontuu 🙂

Usein järkevin tapa itselleni suunnitella ja järkeistää asioita on niiden kirjoittaminen ylös. Ehkä sen takia aloitan jokaisen työpäiväni, niin kotona kuin toimistolla, kirjoittaen post it-lapuille eräänlaisen rungon päivän ohjelmaan. Päällimmäiseksi laitan aina tärkeimmät tehtävät ja eikä ole lainkaan epätavallista, että aloitan silti niistä ei niin tärkeistä jutuista. Pääasia kai, että hommat saa tehtyä.

Lomalla on ollut ihana rotjailla. Syömiset ja liikkumiset, unista puhumattakaan, on tehty fiilispohjalta. Alkuvuoden sokeriton katkesi myös, mutta olen sitä mieltä että kesäjätskejä ei lasketa 😉 Ja toisaalta, olen onnellinen, että en kuitenkaan täysin repsahtanut niihin vanhoihin kaavoihin, vaan käytin lomallakin sokerituotteita maltilla. Kroppa on selvästikin päässyt niistä eroon.

Parin vuoden ajan olen toteuttanut itseni hyvinvointia lempeästi. Ja se on se, millä jatketaan lomien jälkeenkin. Lempeästi takaisin ruotuun. Liika kurinalaisuus ja täyskieltäytyminen sopivat joillekin, mutta itse olen sitä tyyppiä, että kyllä kroppa ja varsinkin mieliala kertoo, missä menee kohtuus.

Kesällä liikunnat ovat olleet balanssissa. Laitepilateksessa on tullut käytyä vähän harvemmin kuin ajattelin, mutta tilalle on tullut golf ja kävely/hölkkälenkit. Ja hei, olenpas saanut takapihalla kykkimisestäkin pakarat ja reidet joikkeliin eli hyötyliikunta kunniaan! Liikkua toki olisi voinut enemmänkin, mutta en ole siitäkään ottanut paineita. Enkä ota.

Hyvinvoinnista arjessa riittää niin paljon kirjoitettavaa, että olen pienessä mielessäni ideoinut teille ”Takaisin ruotuun” – postaussarjan, joka sisältää seuraavat osat:

Takaisin ruotuun: Arkiruokailut syyniin
Takaisin ruotuun: Astetta helpompi arki
Takaisin ruotuun: Liikunta arjessa
Takaisin ruotuun: Talous retuperältä reilaan
Takaisin ruotuun: Mielen hyvinvointi & jaksaminen arjessa

Ja hei nyt on hyvä hetki hihkaista kommenttiboksin puolella, mikäli asian tiimoilta heräsi postaustoivetta esittää 🙂 Aloitetaan jo loppuviikosta tuolla ekalla eli luvassa postausta arkiruokailuista. Lomalla kun tuntuu ettei ruokailuissa ole ollut mitään suunnitelmallisuutta. Päätä eikä häntää. Ja valitettavasti se näkyy tilin saldossa. Tämä on asia, joka laitetaan kuntoon heti ensi maanantaista lähtien. Suunnitelmallisesti helppoa ja herkullista, terveellistä ja sellaista arkea helpottavaa, lompakkoystävällistä ruokaa luvassa.

Mutta tämä viikko ollaan siis vielä onnellisesti hieman retuperällä. Nautitaan viimeisistä retuperäpäivistä mökillä (jahka saareen illan pilateksen jälkeen päästään) ja palataan takaisin kaupunkiin kun siltä tuntuu. Viimeistään kuitenkin lauantai-iltana, jolle on sovittua menoa. Pakko muuten vielä kysyä, että mihin ihmeeseen tuo lasten kymmenen viikon kesäloma oikein lipsahti? Justhan se vasta alkoi ja nyt on enää viikko jäljellä.

”Time flies, but memories last forever.” 

IHANAA KESKIVIIKKOA TOIVOTELLEN,


torstai 25. heinäkuun 2019

Kesäfiltterin läpi

ILTAA IHANAT!

Eletään niitä aikoja, tai ollaan eletty jo tovi, että tuo nuoriso on mennyt kaikessa tietoteknillisessä asiantuntemuksessa ohi. Myös näissä filtterijutuissa.

Eilen esikoinen oli laittanut Instagramiin kuvan, jossa oli aivan sikamagee filtteri. Etsin tovin ig:stä tuota filtteriä. Mietin, että millä himskutilla se oli saatu aikaiseksi.

Iltapesu- ja auringonlaskuihastelureissulla viime yönä käydessäni törmäsin mökin edessä tuohon tietotekniikan ihmelapseen. Niin me sitten siinä yöllä ennen yhtä opeteltiin mistä tuon filtterin saa. Enpäs ole snäppiä käyttänyt enää moneen vuoteen, mutta sieltä se filtterikin löytyi.

Kesäfiltteri tekee kuvista ihania! Ei ehkä ihan näin tietokoneen ruudulta katsottuna. Nimittäin kasvokuvissa saa jok’ikisen ihohuokosen ja juonteen esiin. Pisamatkin loistavat suuremman kontrastin ansiosta enemmän. Mutta hei, sitä se kesä on. Ilman filtteriä ja filtterin kanssa. Kaikki näyttäytyy jotenkin ”aidommin”.  Ihmiset on iloisempia ja helpommin lähestyttävämpiä.  Kuviin saa eksyä kumiveneitä ja muuta kesäistä roinaa. Suoristukset sun muut ovat näppituntuman puitteissa tehty kuvaa otettaessa ja Insta on saanut jälleen vanhan merkityksensä hetkessä räpsäistyjen kuvien myötä. Kamera on ollut kesätauolla ja sekin on tehnyt hyvää.

Ja tässä vaiheessa lomaa, kun ei ole puutereita sun muita kasvoihin juurikaan sutinut tuntuu, että miten sitä kesän jälkeen enää pystyy edes ihoaan pakkeloimaan. Josko nuo pisamat ja auringonhehkun saisi säilytettyä myös syksyllä, niin ei olisi tarvettakaan moisille mömmöille 🙂

Tekisi mieli kysyä, että voisiko olla ainainen kesä. Mutta en kysy. Koska te tiedätte… Mutta hei, onneksi on kesäfiltterit. Joilla jatkaa kesää tämän hellejakson jälkeenkin vielä himpun verran pidempään 

IHANAA TORSTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,