maanantai 22. toukokuun 2017

Takapihalla & helppo raparperipiirakka

0

…piti otsikoimani tämä ”Ihan pihalla”, mutta koska olen tainnut niin tehdä viimeiset kolme vuotta kesän ekan postauksen kanssa, niin ajattelin vaihtaa otsaketta 😉

HEIPPAHEI!

Elämä on siirtynyt jälleen ulos. Mökillä että täällä kotona. Vaikka alunperin ajattelimme, ettemme kotona laita edes terassia kesäkuntoon, niin eilen kuitenkin löysin itseni pesemässä terassia ja sen jälkeen pöytä sai tuolit ympärillensä. Onhan tässä kuitenkin vielä muutama viikko aikaa nauttia kesäilloista tuolla terassilla. Eilen illalla syötiin vielä myöhäinen iltaruokakin ulkona, mutta silloin sai jo laittaa villasukat jalkaan ja villatakin päälle. Sillä periaatteella kun mennään, että nyt on kesä ja kesällä ollaan ulkoruokinnassa 😀

Eilen päivällä poimin raparperimaasta (lue: siitä pienenpienestä puskasta) pienenpieniä raparperinvarsia ja leivoin tämän kesän ekan raparperipiirakan. Hetki takapihalla oli täydellinen, olin ihan yksin kotona. Harvinaista herkkua. Aiemmin en nauttinut omasta ajasta, nyt se tuntuu välillä aivan luksukselta. Oma aika on kuitenkin tärkeää. Joskus muinoin käytin kaikki omat ajat johonkin tekemiseen. Kävin lenkillä tai kahvilla ystävien kanssa. Nyt olen vähitellen oppinut, että kun on se hetki omaa aikaa, niin ei välttämättä tarvitse tehdä mitään. Voi ottaa palan raparperipiirakkaa jäätelöpallolla ja uppoutua ruotsalaiseen murhamysteeriin. Nauttia auringosta ja vaan olla.

HELPPO RAPARPERIPIIRAKKA

1 pakastemuropohja

raparperin varsia
1 muna
1 prk kanelikardemummatuorejuustoa
0,5 dl sokeria
ripaus kanelia

-painele pakastemuropohja uunivuoan pohjalle ja vähän reunoillekin
-sekoita muna, tuorejuusto ja sokeri
-kaada täyte muropohjan päälle
-pese raparperit (ja tarvittaessa kuori) ja asettele täytteen päälle
-ripsota päälle kanelia
-paista uunin alatasolla 200 asteessa noin puoli tuntia

Hienosti sopi tuo tuorejuusto sen aiemmin käyttämäni kermaviilin asemasta. Toi makua rutkasti lisää. Raparperin varsia saa ja kannattaakin laittaa tiheämpään. Meidän puskien anti antoi harvavälisen raparperipiirakan muodon enkä jaksanut mennä mummulan raparperipuskiin koluamaan 😉 Raparperipuskat onkin muuten ainoat, mitä siellä on jäljellä. Muutamaa omppupuuta lukuunottamatta. Täytyy istuttaa lisäksi ainakin pari marjapuskaa ja vadelmapensaita. Lisäksi pensasmustikoista haaveilen myös.

Viikko alkoi heti aamusta remppajutuilla ja seuraavaksi jatkuu remppajutuilla. Keittiön kivitason mittauksella. Aamulla saatiin suunniteltua ja tilattua kiintokalusteet kolmeen kerrokseen. Jotenkin tässä vaiheessa remppaa alkaa jo tuntumaan siltä, että plääh….laittakaa mitä haluatte 😛 Mutta toisaalta, jos vielä vähän aikaa skarppaa ja tsemppaa, niin hyvä siitä tulee! Suunnittelin alkavani pian roudailemaan keittiöön tavaroita, joita ei enää tässä kodissa tarvita. Lisäksi makkarit on tuota pikaa taputeltu, joten sinnekin saa pikkuhiljaa viedä irtaimistoa. Itsemme tuntien se on se yksi ilta, kun päätämme yhteistuumin siirtää sängyt mummulaan ja sitä myötä muuttaa. Ex tempore -meiningillä kun yleensä mennään niin siinä ei kauaa nokka tuhise, kun asutaan jo uudessa kodissa 😀

ILOISIN MAANANTAITERKUIN,


lauantai 06. toukokuun 2017

Kesän ekat mökkiterkut (kuvatulvavaroitus)

6

HEIHEI HELLUREI!

Liekö silmiini asennettu lo-fi -kuvankäsittelyfiltteri vai mikä, mutta tänä aamuna järvi näytti sinisemmältä kuin ikinä. Luonto vehreämmältä, vaikkei vielä ole edes lehti puissa. Tai sitten se on vain se mökin taika, joka saa aistit ääritilaan. Yhtä kaikki, ihan älyttömän ihana eka yö mökillä. Was about time! Tosin eipä ne jäät olleet vielä ihan täysin sulaneet; meidän ja naapurin vene oli laskettavissa, muut venerannan veneet ovat veden äärellä vasta tänään.

Mies laittoi eilen vesipumppuja kuntoon ja itse tein mökin suursiivouksen tyttöjen kanssa. Karvainen kaveri kirmasi vapaana sydämensä kyllyydestä. Söi käpyjä ja tikkuja minkä ehti. Kunnes yhtäkkiä alkoi vinkumaan. Tärisi ja jännittyi täysin. Ei suostunut liikkumaan. Pelkäsin jo, että sai halvaantumiskohtauksen, mutta onneksi siitä lähti liikkeelle. Mentiin sisälle ja sängylle pötköttämään. Reppana läähätti ja kuolasi. Alkoi tiputtelemaan pissaa sänkyyn ja silloin tiesin hajusta, että taitaa olla parempi käyttää lääkärissä.

Meidän kotieläinlääkäri oli lähin ja sinne soittaessani kaikki ajat olivat täynnä. Mutta täytyy kehua kyllä tuota Eläinystäväsi-lääkäriasemaa, sillä lupasivat ottaa meidät kaikesta huolimatta vastaan. Äkkiä moottori kiinni veneeseen ja mies tiputti esikoisen, Tobyn ja mut vastarannalle. Kerittiin kuin kerittiinkin lääkäriin ennen sulkeutumisaikaa ja moninaisten kokeiden ja ultran jälkeen epäilykseni pisutulehduksesta vahvistui. Toki vielä viljelyn tulokset vahvistavat sen lähipäivinä. Lisäksi löytyi struviittivirtsakiteitä, joiden tilannetta nyt myös seurataan. Pikkuinen sai tipalla nesteytystä ja suoneen ekan antibiootin ja kipuannoksen. En voinut muuta kuin nöyrästi kiitellä lähtiessämme, sillä ell ja hoitaja tekivät meidän takia liki tunnin ylitöitä. Suuri kunnioitus heille!

Olin varannut eiliselle illalle Cinco de Mayon kunniaksi tex mex -henkiset myyssiruokatarpeet, mutta ysin jälkeen illalla, kun rantauduimme takaisin saareen, mentiin sieltä mistä aita on matalin. Miehen synttärin kunniaksi piti kippistellä kuplivalla, mutta yksi jääkylmä siideri sai riittää. Mökkisauna ja mökkisänky. En muista, koska tuo meidän karvainen kaverikaan olisi aamulla nukkunut niin pitkään kuin tänään. Ties kuinka kauan tuo vti on vaivannut.

Tänään on jo aivan eri poitsu, virtaa riittää kuin pienessä kylässä 🙂 Hidas aamupala ja vähän paikkojen kuntoon laittoa. Laitettiin vierasmökki kuosiin, sillä saamme kesän ekan yövieraan. Tällä hetkellä huristelemme taas kohti Tamperetta ja tyttöjen tanssinäytöstä. Sen jälkeen haetaan esikoisen ystävä mukaan ja suunnataan takaisin saareen. Josko sitä tänä iltana juhistaisi sitten mökkikauden avajaisia ja miehen eilisiä synttäreitä. Mökkihöperöiden elämä on taas astetta ihanampaa, kun mökkikausi alkoi ♥

LEPPOISAA LAUANTAITA IHANAT,


sunnuntai 19. kesäkuun 2016

Mökkiterassin sisustus & arvonta

147

MOIKKAMOI!

Muistattekos, kun olimme Emilian kanssa Kiramin vieraina Kevätmessuilla hakemassa inspiraatiota pihan ja puutarhan laittoon? Inspiraatiosta innostuneena ja Indiedaysin & Kiramin yhteistyökampanjan tiimoilta pääsimme sisustamaan mökkiterassiamme Outstanding-tuoteperheen elementeillä. Tuo kolme vuotta sitten rakentamamme terassi on ollut ihana, mutta jokin sieltä on puuttunut. Pinta-alaltaan se on aika suuri ja ulkotuli sekä sisustuselementit toivat sitä kaivattua täytettä. Aluksi mietimme niiden laittamista kotiin takapihalle, mutta oikea paikka niille on kyllä tuolla kauniissa järvimaisemassa. Tuovat mukavaa rustiikkisuutta muuten varvikon täyttämään maisemaan.

Kirami32 Kirami40 Kirami39 Kirami33Kirami41 Kirami34Kirami23

Freedom-ulkotuli ja monikäyttöiset Triholdy-sisustuselementit sopivat mielestäni tuonne terassin muuhun sisustukseen kuin nenä päähän. Haaveissa on ollut tulipiste, joka on tarpeeksi korkealla, jotta se näkyy myös kesähuoneeseen. Plussaa vielä siitä, että tuossa Freedom-ulkotulessa tuli mukana ritilä, joten myös ruoanlaitto onnistuu. Se on sopivan siro ulkoisesti, jotta järvinäkymä ei kärsi. Tarpeeksi jämäkkä kuitenkin pysymään pystyssä kovallakin tuulella. Ulkotulen alle täytyy laittaa vielä palamattomasta materiaalista levy, turvallisuussyistä. Triholdy-sisustuselementit suunnittelin ensin laittavani maahan yrttien istutusalustoiksi, mutta tuollainen kolmioista koottu isompi kolmio toimii mukavana tilanjakajana ja terassin rajaajana. Lisäksi siitä saa kätsysti otettua polttopuut ulkotuleen. Käykäähän kampanjasivuilla tutustumassa tarkemmin Outstanding -tuotteisiin! Sieltä löytyy myös huima alekoodi Kiramin verkkokauppaan 🙂
Kirami37 Kirami35 Kirami30 Kirami31

Tuossa yhtenä mökillä vietettynä kesäkuun päivänä ilma oli suorastaan myrskyinen. Vettä tuli taivaan täydeltä ja pohjoistuuli puri navakasti poskia. Kesästä ei ollut tietoakaan. Kokosimme ulkotulen ja sisustuselementit ja haaveilimme seesteisemmästä säästä. Illasta, kun voisimme miehen kanssa istua terassisohvalla, kippistellä kuplivalla, hengähtää raskaan elämänvaiheen keskellä ja tuijottaa tulta. Parantaa maailmaa, sen mitä parannettavissa on. Olimme jo heittämässä pyyhettä kehään, kunnes illan suussa yhtäkkiä pilvet väistyivät ja aurinko alkoi paistamaan. Joku jossain taisi kuulla toiveemme 🙂

Tykkään ihan hirmuisesti siitä, että nykyään tuodaan sisustuselementtejä sisältä ulos. Taljoja on tullut käytettyä kesähuoneen tuolien selkämyksellä, mutta nyt ne pääsivät kauniin ilman salliessa myös ulos. Lisäksi perinteisten ulkolyhtyjen seuraksi toimme ulos sisällä käyttämiämme lasilyhtyjä ja hurrikaaneja. Makeita mansikoita, tuoreita luonnonkukkia, lasilliset kuohuvaa, tuulessa lepattava tuli ja täydellinen hiljaisuus. Seura se maailman parhain ja kesä vielä edessä. Vaikka välillä elämässä on näitä haastavampia aikoja, niin silti on ihana huomata, että elämäniloa löytyy. Ihan pienistäkin jutuista. Eikä vähiten  sen takia, että elämme vuoden kauneinta ja valoisinta aikaa. Jotenkin aistit ovat olleet tänä vuonna herkillä. Vastaanottavat jokaisen linnunlaulun ja kesäisen tuoksun. Ehkä olen viimeinkin oppinut pysähtymään. Kuuntelemaan ja katselemaan. Oppinut olemaan ihan hiljaa. Ja kaiken lisäksi nauttimaan siitä hiljaisuudesta.

Kirami28 Kirami25 Kirami24Kirami29

Pimeyden laskettua alkoi uudelleen satamaan. Siirryimme miehen kanssa kesähuoneen suojiin lämppäreiden alle ihastelemaan elävää tulta. Kuulostaa kivalta, eikö? Kirami tarjoaa blogini lukijoille huikean 10% alennuksen kertaostoksen loppusummasta  verkkokaupassaan koodilla AtMarias  15.7.2016 asti. 

Hei, nyt siihen lukijakilpailuun. Vastaamalla kysymykseen

Miten sinä käyttäisit Outstanding-tuotteita pihallasi/mökilläsi?

tämän postauksen kommenttiboksissa olet mukana arvonnassa, jossa yksi onnekas voittaa Freedom-ulkotulen (arvo 349€) ja yksi onnekas 2 Triholdy-sisustuselementtiä (arvo yhteensä 130€). Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy viikon päästä sunnuntaina eli 26.6.2016 klo 12.00. Arvonnan säännöt löydätte täältä. Mielenkiinnolla odottelen teidän vastauksianne 🙂 Oikein hurjan paljon onnea arvontaan!

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

alle


lauantai 04. kesäkuun 2016

Lauantaita kuvina

13

Lauantai 11Lauantai 2Lauantai 12 Lauantai 3Lauantai 15Lauantai 6 Lauantai 4 Lauantai 5 Lauantai 18

Lauantai 16
Lauantai 9 Lauantai 8Lauantai 17 Lauantai 14 Lauantai 13 Lauantai 7 Lauantai 19…ja vähän myös tekstinä, perinteiseen tapaan 🙂

HEIPPULIHEI!

Ja terkkuja täältä esikoisen yökyläkaverisynttärihulinoista. Jälleen sellainen ilta, kun me miehen kanssa linnottaudutaan suosiolla makkariin katselemaan telkkaria 🙂 Seitsemästä pikkuneidistä lähtee jonkin verran ääntä, mutta kyllä tähän maailmaan ääntä mahtuu. Jätskibaarin tädin velvollisuudet on nyt suoritettu kunnialla ja heti postauksen jälkeen ajattelin nostaa jalat ylös ja ottaa jääkylmää kokista lasillisen.

Aamulla käytiin kuopuksen luokassa todistusten jaossa, otettiin matkaan myös hyvän torkkarin saanut esikoinen ja lähdettiin koko perhe kaupungille. Käytiin pitkästä aikaa Kauppahallissa ja sain kuin sainkin pari päivää himoitsemaani voileipäkakkua. Voisin elää pelkällä voileipäkakulla. Haettiin Nygrenilta kalaa (tai no, äyriäisvartaita) ja vihannestukkurilta uusia perunoita. Hiukkasen kirpaisi tuo 15 euron kilohinta, mutta voi mahdoton, miten hyviltä nuo maistuivat voin, merisuolan ja tillin kanssa. Kesä on virallisesti alkanut!

Muuten eletään melko stabiilia elämää, siis meidän mitta-asteikolla stabiilia 😉 Äiskä oli taas eilen alkanut reagoimaan puheeseen ja kosketukseen. Oli availlut silmiä, pitänyt niitä auki parisen minuuttia kerrallaan (tosin kohdistamatta katsettaan) ja ekaa kertaa liki viikkoon käyttänyt kasvon lihaksia. Sulkenut suunsa ja muikistellut. Jos totta puhutaan, niin mä en todellakaan tiedä missä mennään. Luulin, että elämän loppuvaiheessa olevalta ihmiseltä loppuvat pikkuhiljaa elintoiminnot. Noh, ainakaan viikkoon ei ole sellaista ollut havaittavissa. Tila on välillä jopa parempi kuin silloin viime sunnuntaina, kun meidät hälytettiin sairaalaan. Hengitys toimii välillä ihan normaalisti, se keuhkokuumeen nostama kuume on laskenut ja sydän jaksaa sykkiä vahvana. Mikälisikäli maanantaihin asti päästään, niin täytyykin mennä kyselemään lääkärikierrokselle. Voikohan sairaalaan saada porttikiellon? Noh, ehkä he ovat tottuneet omaisten kysymystulvaan 😀

Kuopuskin lähti ystävälleen yökyläsynttäreille ja viestitti juuri, että allergialääkkeet jäivät kotiin. Joten nyt pikkuiselle romanttiselle ilta-ajelulle miehen kanssa lääkkeitä viemään. Sitten linnottaudutaan taas takaisin makkariin. Ehkä jatketaan House of Cards -maratonia, joka on ollut pari kuukautta katkolla…

LEPPOISAA LAUANTAITA IHANAT,
ja lomalaisille ihanaa alkanutta kesälomaa!

alle


tiistai 31. toukokuun 2016

Bloggaamiseen koukuttunut & kuulumisia

26

Raparperipiirakka 1Raparperipiirakka 3Raparperipiirakka 8 Raparperipiirakka 7 Raparperipiirakka 6 Raparperipiirakka 5 Raparperipiirakka 4 Raparperipiirakka 2
HELLUREI!

Näin kauan maltoin olla pois blogista. Vähän reilun 48 tuntia. Sunnuntaina vielä tuntui, että maailma kaatuu päälle ja blogi on se, mistä karsitaan. Mutta en mä osaa olla kuulkaas pois täältä 🙂 Tämä on mulle se hengähdyspaikka. Ollaan miehen kanssa luettu teidän ihania kommentteja illan vaikeina hetkinä ja ammennettu niistä voimaa sekä lohdutusta. Kiitos ihanat, ette arvaakaan kuinka suuri vaikutus teillä ja sanoillanne on ♥ Tuntuu, että samalla kun olen menettämässä elämässä jotain ainutlaatuista ja korvaamatonta olen kuitenkin saanut tilalle jotain arvokasta. Toivottavasti pystyn antamaan takaisin samalla mitalla. Nyt kun olokin alkaa kaikin puolin olemaan parempi. Kuumeeni nousi vielä sunnuntai-iltana huippulukemiin ja olo oli muutenkin kuin jyrän alle jäänyt. Koko illan odottelin soittoa sairaalasta. Mutta sitä ei kuulunut, ei ole vielä kuulunut. Suurimmat itkut on nyt itketty. Monet itkut tullaan vielä itkemään. Tunteet vaihtelevat laidasta laitaan, mutta sisimpänä on se rauhallisuus ja se tietynlainen elämän tosiasoiden hyväksyminen. Oman perheen kesken oleilu on ollut pop. Sitä on taas avannut silmänsä ja rakastaa toisia vielä enemmän, jos mahdollista.

Viime viikolla yhtenä päivänä pikkuisempi kysyi, että koska voisin tehdä raparperipiirakkaa. Tänään yllätin koululaiset ja tein välipalaksi raparperipiirakkaa. Sen helpoimman kautta eli valmis muropohja, jonka päälle raparperia, kermaviilipurkki, rahkapurkki, kaksi munaa ja 1,5 dl sokeria. Ja sitten uuniin 175 asteeseen noin 40-45 minuuttia. Vetäisin pisteet kotiin, kun tarjosin vielä lisänä vaniljakastiketta ja jädeä 🙂 Kaksi suu hymyssä olevaa natiaista nuoleskeli tyytyväisenä suupieliään.

Äiti oli tänään ekaa kertaa sunnuntain jälkeen reagoinut hoitotoimenpiteisiin. Avannut silmiä ja räpytellyt. Tullut hetkeksi lähemmäs meitä. Illalla siellä käydessämme kyllä totesimme, että kyllä äiti on jo jossain aika kaukana. Toki, jos tilanne vielä muuttuu ja ”elonmerkkejä” tulee lisää, niin on syytä tsekata tilanne lääkärin kanssa. Elämä jatkuu ja samalla kun tässä on luopumisproggis käynnissä on myös esikoisen kaverisynttärien suunnitteluproggista. Viikonloppuna on luvassa taas yön yli synttärit. Tekee hyvää meille kaikille. Tällä kertaa en ajatellut potea huonoa omaatuntoa siitä, että meidän synttäritarjottavat ostetaan kaupasta…nuttura on tainnut löystyä tässä matkan varrella. Enkä pidä sitä lainkaan huonona asiana 😀

Palataan taas, fiiliksen ja jaksamisen mukaan. Viimeistään sitten loppuviikolla kevätjuhlatunnelmien kera!

AURINKOISIN TERKKUSIN,

alle

PS. OBH Nordica Legacy -kahvinkeittimen voitti Ansu kommentilla: ”Ennen kuin muu perhe on herännyt, niin kupponen vahvaa luomukahvia on parasta aamun Hesaria lueskellessa. Siitä se päivä lähtee käyntiin :)” Onnea Ansu, laitoin sinulle tuossa päivällä spostia, joten katsohan postilaatikkoosi!

PPS. jos ihmettelette, että onnistuinko mä näin nopsaa tappamaan sen verenpisaran, niin se on siinä ja siinä. Toinen ei tainnut tykätä liian aurinkoisesta takapihasta, joten siirtyi etupihalle tokenemaan. Tosin eipä se amppelin terassille tippuminenkaan hyvää kukalle tehnyt 😉


« Vanhemmat
Uudemmat »