keskiviikko 30. tammikuun 2019

Gluteeniton ja (valko)sokeriton porkkanakakku

9

HEIPPAHEI

ystävät siellä ruutujen toisella puolella 🙂 Tiedättekö, että jälleen kerran olen niin onnellinen, että olette siellä. Olen käynyt viimeisten parin vuorokauden aikana ihan älyttömän inspiroivia keskusteluja kanssanne. Lähinnä tuolla Instan DM:n puolella. Maanantaisen postauksen saattelemana. Keskustelleet olemme muun muassa siitä, onko kotimaisuus vaatteissa enää tae laadusta. Tai hinta. Näistä keskusteluista on virinnyt ajatus postauksesta, jonka työstön aloitan hetimiten.

Sain myös hurjan paljon kommentteja sunnuntaina postaamistani leivonnaiskuvista ja toiveita resepteihin. Siellä on muutamilla tulevana viikonloppuna juhlat ja tarjoiluvinkkejä varsinkin gluteenittomiin herkkuihin otetaan kuulemma mieluusti vastaan. Tänään on jaossa tuon syntisen hyvän gluteenittoman ja (valko)sokerittoman porkkanakakun ohjetta. Huomiselle sitten suussa sulavaa vadelmaraakasuklaakakkua ja muita herkkuja.

Porkkanakakkureseptejä, sellaisia valkosokerittomia ja gluteenittomia löytyi netistä monta. Aika monessa oli käytetty kostukkeena pohjassa omenasosetta, mutta koska sellaista ei tähän hätään ollut, niin otin mallia tästä reseptistä. Murskattu ananas toi pohjaan ihan uskomattoman paljon kosteutta ja yhdessä porkkanoiden, luomu kookossokerin ja mantelijauheen kanssa toi tietynlaista kinuskisuuttakin. Kuorrutteen olen yleensä tehnyt tomusokerilla, mutta nyt sellainen oli kiellettyjen listalla, niin laitoin kuorrutteeseen tuorejuuston lisäksi hunajaa, kuten tässä reseptissä. Koska tarjottavia oli aika montaa laatua, niin tein reseptin puolikkaalle pellilliselle.

GLUTEENITON & VALKOSOKERITON PORKKANAKAKKU

Pohja
2 dl gluteenittomia jauhoja
1 dl mantelijauhetta
2 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
0,5 dl luomu kookossokeria
2 munaa
0,5 dl leivontaöljyä
2 tl kanelia
1 tl kardemummaa
2 isoa porkkanaa raastettuna
1 ananasmurskapurkki
ripaus suolaa

-sekoita kuivat aineet keskenään
-valuta ananasmurska ja sekoita se ja muut aineet kuiviin aineisiin
-kaada leivinpaperilla vuoratun uunivuoan pohjalle
-paista 175 asteessa noin puoli tuntia
-anna jäähtyä ennen täytteen levittämistä

Täyte
200 g tuorejuustoa
loraus hunajaa
-sekoita tuorejuusto notkeaksi
-lorota hunajaa siihen pienissä erissä ja maista aina makeus
-levitä veitsellä jäähtyneen pohjan päälle

Koristeluun: pähkinärouhetta ja/tai kookoshiutaleita

Ja hei, tämäkin oli seuraavana päivänä vielä parempaa. Niin kuin porkkanakakku yleensä on 🙂 Vaikka olen nyt viikolla vältellyt myös kookossokeria ja osin hunajaakin, niin pala porkkanakakkua piristi maanantai-iltapäivän kahvihetken! Nyt viettämään iltaa komeassa miesseurassa; karvainen kaveri on yhtäkkiä unohtanut kaiken, mitä olemme opetelleet viimeisen reilun kuukauden aikana. Lenkit ovat sujuneet mallikkaasti ilman räyhäämisiä tässä alkuvuonna, mutta nyt parin päivän aikana on räyhännyt liki kaikelle liikkuvalle. Jopa liikkumattomille 😀 Joten kontaktinottoharjoituksia, niillä mennään tämä ilta. Onneksi huomen illalla on sopivasti koirakouluttajan kanssa rehvit!

KESKIVIIKKOILTATERKUIN,


tiistai 29. tammikuun 2019

Onko blondeilla oikeasti hauskempaa?

6

TINKEETÄ TIISTAITA YSTÄVÄT!

Viime marraskuun lopulla kampaaja-Kristan penkkiin istuessani olin vakaasti päättänyt, että urani tummatukkaisena (omalla mittapuullani tummatukkaisena) saa jäädä. Nuo himskatin platinanväriset raidat, kun olivat lisääntyneet huolestuttavasti viimeisen vuoden aikana ja huomasin, että tummalla tukalla tyveä olisi pitänyt värjätä ihan koko ajan. Lisäksi koin, että tuo lämmin ruskea sävy, joka hiuksissani oli ei tullut toimeen niiden platinanväristen kuontalon valtaajien kanssa. Joten pyysin saada vain vaaleita raitoja, tiuhaan tehtynä. Näin me tehtiinkin ja olemus raikastui heti. ID

Tarkoituksena on kasvattaa oman värinen hius esiin, mutta niin että nuo platinat (miksi harmaiden hiuksien kirjoittaminen tässä kohtaa tuntuu niin masentavalta?) sekoittuisivat vaaleaan raitaan. Nyt tehtiin samanlainen käsittely eli tiuhalla raidalla päällyhiukset ja vielä sävykäsittely pesupaikalla. Se oma itseni, joka on tottunut olemaan blondimpi, kuoriutui heti esiin.

Aina sanotaan, että blondeilla on hauskempaa ja allekirjoitan tämän väitteen täysin. Olen vuosien varrella oppinut, että tämä sanonta ei välttämättä ole riippuvainen hiussävystä. Itselläni nimittäin on välillä blondin luonne, jota ei tumminkaan hiussävy peitä. Eli hauskaa on likipitäen aina. Yleensä oman itseni kustannuksella. Tosin kampaajalta kotiin ajaessani ajattelin, että eihän tämä voi kertalaakista muuttua näin hiusten vaalennettua. En meinannut nähdä ajaa kotiin, sillä pikkuisemman viikonloppuna kertoma vitsi sai aikaan ihan järkyn kikatuskohtauksen.

Nyt ollaan siinä blondiusasteessa hiuksissa, joka on se sellainen luonnollinen. Jota olen kaivannutkin. Oma hiukseni vetää helposti liikaa kellertäväksi, joten tarkoituksena olisi pitää se tällaisena hiekkablondina. Ja samalla kasvattaa tuota omaa tyveä tuolta kokonaan esiin. Se onkin aika tumma, joten toisaalta on ihan hyvä että sisäinen blondius puskee sieltä niitä kirkasteraitoja oma-alotteisesti esiin 😉 Hiekkablondi hius kaipaa mielestäni hieman kylmempiä meikkisävyjä. Poskiin pääsi kylmää roosaa ja pitkästä aikaa tein silmiin rajauksen. Kunnon tujaus vielä ripsaria ripsiin, niin avot. Harvemmin sitä kesken kotitoimistopäivän tälläin tälläytyy. Mutta täytyy sanoa, että piristää kummasti ja on miehenkin illalla kivempi tulla työreissusta kotiin, kun ei ole se tavanomainen näky vastassa.

Siihen vitsiin palatakseni; ”Mitä tarkoittaa pilates?  No melilosvoja tietenkin” 😀 Tänä iltana tosin ohjelmassa sitä toisenlaista pilatesta, ei mitään naamioleikkejä. Hei, olitte sitten punapäitä, blondeja tai brunetteja, niin muistakaahan että elämä ei ole liian vakavaa, vaan se sujuu paljon mutkattomammin, kun osaa pitää hauskaa. Vaikka sitten vähän hölmöjen vitsien ansiosta ♥

TIISTAITERKUIN,


maanantai 28. tammikuun 2019

Vanhassa vara parempi // Vaatteiden konmaritus

0

MOIKKAMOI

maanantaihin ihanat! 🙂 IG:ssä seuraavat tietävätkin, mitä olen tänään puuhaillut. Vähän joka välissä töiden lomassa on tullut käytyä läpi vaatehuonetta. Henkarivaatteista lähtee noin 25% kiertoon. Miettikäähän kuinka paljon niitä vaatteita on ollut, kun nyt mulla on tyhjänä 27 henkaria. Jeps, en muuttopuuhissa silloin vajaa pari vuotta sitten käynyt vaatteita läpi kovinkaan rankalla kädellä. Vaan aika monen vaatteen kohdalla mietin, että josko kuitenkin. Nyt ne josko kuitenkin -vaatteet saivat lähteä.

Tein muutamia havaintoja tuossa karsintaprosessin aikana. 1) vanhassa on todellakin vara parempi ja 2) ihminen tulee toimeen melko vähällä vaatemäärällä. Olen kuljettanut vuosien varrella mukanani kestäviä, myös aikaa kestäviä vaatteita. Kuvissa näkyvä Cottonfieldin 100% villaneule on muistaakseni ainakin 25 vuotta vanha. Olin pitkään sitä haaveillut Koskikeskuksen yhdessä liikkeessä. Joululahjaksi sain mummulta ja papalta rahaa ja se koko viisisataa markkanen kului tuohon paitaan. Aina silloin tällöin kaivan tuon villapaidan esiin ja nautin sen tuomasta lämmöstä.

Kuten tänään. Meillä on sisällä ollut aika arktiset olosuhteet ja parahiksi takkapuutkin loppuivat. Heitin vanhan villapaidan collegepaidan päälle ja samantien lämmitti. Ostin tuon siihen aikaan, kun kaikki vaatteet kuuluivat olla isoja. Micmacin leveät farkut ja tämä koossa large ollut paita olivat suosikkivaatteitani. Silti paita ei ole lainkaan nyppääntynyt eikä kulunut vuosien varrella. Toisin kuin moni uudemmista, myös kalliimmista vaatteista.

Aika moni kiertoon laittamistani vaatteista oli viimeisen parin kolmen vuoden aikana ostettuja, niiden ikivanhojen jakkujen ja motivaatiohousujen lisäksi. Tuntuu, että sitä on tullut ostettua viimeisten vuosien aikana hinta edellä vaatteita. Sellaisia, jotka kyllä ovat ihan kivoja, mutta eivät kestä paljoakaan kulutusta tai pesua. Mikä on ajanut kierteeseen, että kulahtanut vaate on pitänyt korvata uudella. Kenties jälleen sellaisella, joka ei taaskaan kestä käytössä. Ei todellakaan ekologista eikä taloudellista. Tähän on tultava muutos.

Toinen havaintoni vaatteiden määrästä; sitä ei kuulkaas tarvitse laajaakaan garderoobia. Huomaan, että itselleni riittää arkikäytössä muutamat mustat tiukat housut, muutamat korkeavyötäröiset suorat housut, parit kauluspaidat ja neuleet. Vaatehuoneesta löytyi tosi kivoja vaatteita, joiden ostamista en suinkaan kadu, mutta vaatteita, jotka ovat jostain syystä jääneet käyttämättä vuosien varrella. Sellaiset lähtevät myös kiertoon. Ihan tyystin Marie Kondon oppien mukaan en toiminut, sillä en raaski ihan jokaista ”ei iloa tuovaa” vaatetta laittaa kiertoon. Kerrankin ajattelin järkipohjalta ja siltä kantilta, että miten jäljelle jäävät vaatteet sopivat toistensa kanssa.

Nyt on henkarivaatteet siis läpi käyty ja maanantai-illan puhteina on hyllyvaatteiden karsiminen. Vanhat kulahtaneet collegepaidat ovat mun heikkouteni. Sellaiset kaula-aukosta ja hihan suista jo hiukka rispaantuneet. Pesussa pehmentyneet. Ne saavat jäädä ♥ 

ILOISTA MAANANTAITA TOIVOTELLEN,


perjantai 25. tammikuun 2019

Fredagsmys ♥

8

ILTAA IHANAT!

Eikä mitä tahansa iltaa, vaan iki-ihanaa perjisiltaa. Sitä iltaa, kun suorat housut vaihtuvat heti kotiin tullessa lököhousuihin ja korkkarit potkaistaan pois ennen kuin saa vedettyä ulko-oven perässään kiinni. Iltaa, jolloin lapset lötköttävät sohvilla, kumpikin omillaan, viikonlopun karkkipussejaan rapistellen. Toisella koira kainalossa. Edessä viikonloppu, jolle on luvassa musikaalia koko perheen voimin ja rakkaita ystäviä. Reissusuunnitelmien tekemistä kesälle ja kuulumisten vaihtoa. Ja hei hiihtoa! Jos vaikka ottaisi lämmintä mehua mukaan ja venyttäisi lenkin pituutta.

Tänä iltana meillä syötiin jälleen kanaa. (alkoiko jollain muullakin soimaan päässä tuo vanha mainos…syökää kanaa, syökää kanaa? ;D) Olen syönyt tämän vuoden puolella enemmän kanaa kuin viime vuonna yhteensä. Mutta mikäs siinä, hyväähän tuo ja ainakin vähentää punaisen lihan syömisen määrää omalla kohdallani merkittävästi.

KANA GYROKSET

pitaleipiä
(joko kaupan tai itse tehtyjä)

4 broilerin fileepihviä (persilja-valkosipuli maustettuja)
salaattia
tomaattia
kurkkua
marinoituja punasipuleita

-paista broilerin fileepihvit kullanruskeaksi ja kypsäksi
-siivuta broitsu siivuiksi
-leikkaa pitaleivät puoliksi ja täytä ne salaatilla, tomaatilla, kurkulla ja broilerilla
-tarjoile tsatsikin kanssa

Tsatsiki
pari desiä kreikkalaista jugurttia
1 kurkku
1 solovalkosipuli
loraus hunajaa
mustapippuria
tuoretta minttua
suolaa

-raasta kurkku (ja kantsii siivilän läpi painella ylimääräinen neste pois)
-kuori ja pienistele valkosipuli
-sekoita ainekset keskenään ja laita vähäksi aikaa jääkaappiin tekeytymään

Niin oli hyvää. Ja eikä liian täyttävää. Jos päivällä on ollut sushibuffassa kuten allekirjoittanut, niin mikä ettei voisi jättää tuon pitaleivänkin pois näistä herkuista. Tehdä sellaisen kana gyros -salaatin. Koska muuten olette viimeksi nauraneet niin, että meikit lähtee kyynelten mukana pois? Jopa se vedenkestävä ripsari! En muista toista perjantaita, että töissä olisi tullut tuollainen hepuli. Naurulle ei tullut loppua. Ja naurun aiheenahan perjantaihepuleihin kelpaa kokolailla ihan mikä vaan. Sitä ei ole kieltäminen, etteikö tuollainen nauruhepuli väsyttäisi. Nyt on mehut aivan loppu.

Hyvillä mielin voi viettää loppuillan hömppää katsellen. Olen jäänyt koukkuun OC:n Täydellisiin naisiin. Hömppää isolla hoolla. Mutta voi että olisi ehkä vähän tylsääkin olla miljonäärin vaimo; päivät kuluisivat ystävistä selän takana jouruten ja ulkonäköpaineista huolehtien 😉 Onneksi hömppäiltakin loppuu jossain vaiheessa. Kunhan mies tulee kotiin,  niin sitten hömppä vaihtuu Suitsiin. Heh, joka ei ole hömppää nähnytkään. Olin ihan varma, etten koukuttuisi mihinkään enää Blacklistin jälkeen, mutta kappas vaan vei Suits:kin niin mennessään, että viime yönä unet jäi vähän vähänlaisiksi. No, ensi yönä nekin korjaantuu!

IHANAA PERJANTAI-ILTAA & VIIKONLOPPUA ♥

PS. piti vielä huikkaamani iiiiso kiitos, ihanaa kun olette niin sankoin joukoin kokeilleet tuota eilistä uuniin ja ulos -ruokaa ja mikä on lämmittänyt mieltä; olette tykänneet siitä. Kokki kiittää ja kuittaa 🙂

 


torstai 24. tammikuun 2019

Uuniin ja ulos -ruokien rakastajan uusin ihastus

23

 

HIPSHEI TORSTAIHIN!

Tiedättekö, kun se on karmiva tämä oma seula. Se, joka vaatii valokuviltaan liikaa. Meinasin aluksi, että en jaa teille tätä meidän eilen iltaista iltaruokaa, koska kuvat ovat aivan liian tummia eikä ruoka pääse oikeuksiinsa, mutta koska tämä meni herkullisuudessaan heittämällä uuniin ja ulos -ruokien top kolmoseen, niin ajattelin jakaa sen teidän kanssanne. Kuvista viis!

Olen monesti blogissa kertonutkin, että olen kehitellyt broitsuun jonkunlaisen kammon. Maustamattomia fileepihvejä käsitellessäni pihvistä on siistimisen jälkeen jäljellä ehkä 50%. Mutta nyt olen löytänyt broitsun, jota ei tarvitse sen kummemmin siistiä. Ja joka maistuu niin hyvälle. Tässä kohtaa olen myös antanut myöden ”ei missään nimessä marinoituja lihoja” -periaatteestani. Eikä nämä varsinaisesti marinoituja ole vaan valkosipulilla ja persiljalla maustettuja. Jyväbroilerin persiljalla ja valkosipulilla maustetut broitsun fileet nimittäin.

Samalla makukombolla tein myös perunat. Koko perhe tykkäsi kovin. Siinä ruokapöydässä istuessamme havahduimme tosiasiaan, kuinka ihanaa on, että olemme ehtineet saman iltaruokapöydän ääreen viime aikoina useastikin. Tuo on niin tärkeää. Vaihtaa kuulumiset siinä samalla ja rauhoittua ruoan äärelle.

VALKOSIPULINEN UUNIBROILERI & VENEPERUNAT
(4-6:lle)

2 pkt Jyväbroilerin Broilerin filee Persilja-valkosipuli
1 pieni pussi perunoita

marinadi perunoille
oliiviöljyä
soijakastiketta (tai suolaa)
1 puntti tuorepersiljaa
1 solovalkosipuli

-ota broilerit huoneenlämpöön
-pese perunat ja lohko ne
-sekoita öljy (n. puoli desiä), soijakastike, pilkottu persilja ja valkosipuli keskenään ja kaada perunoiden päälle (sekoita!)
-leikkaa broilerin fileet isoiksi suikaleiksi, ripsota päälle vähän oliiviöljyä ja laita ne sekä perunat uunipellille
-paista 200 asteessa noin 25 minuuttia (sekoita välillä)

****************************

Tarjolle laitoin ranskankermaa, johon olin sekoittanut makeaa sinappia. Viereen vielä iso lautasellinen salaattia ja avot!

AURINKOISIN TORSTAITERKUIN,


« Vanhemmat
Uudemmat »