lauantai 23. joulukuun 2017

Joulun taikaa ♥

4

HEIPPAHEI IHANAT!

Ja tunnelmallisia terkkuja täältä tunturin juurelta. Sielu lepää ja kaikki turha hössötys on jäänyt pois. Nämä ovat niitä asioita, jotka itselleni tekevät joulun. Rauha. Oma perhe. Ympärillä oleva luonto. Tänään hiihtolenkillä sinisen hetken aikaan tunsin onnellisuutta, jonka olemassaolosta en edes tiennyt. Päätin, että tämä on tila, johon pitää arjen kiireissäkin pyrkiä. 

Näiden kuvien myötä blogi hiljenee joulun viettoon. Palataan taas uusin jutuin ja kuulumisten kanssa joulunvieton jälkeen. Instagramin puolelle varmasti välittyy joulutunnelmia (atmarias), mutta tietokoneen ajattelin pitää joulunpyhät visusti kiinni. Se on tavallaan lahja ei vain perheelleni, vaan myös itselleni.

Nyt takaisin köökin puolelle; kinkku on kohta valmis, lanttu- ja perunalaatikko seuraavat perästä. Jääkellarin lohi rosepippurigraavisiikakaverinsa kanssa pääsee valmiiksi katettuun pöytään ja niiden kaveriksi puikulat pehmenevät höyryssä. Tästä alkaa ne joulun ihanat ajat, kun pyjaman päälle sujautetaan toppavaatteet ulos mennessä. Saunan jälkeen puetaan sama pyjama päälle. Ne ajat, kun herää sohvalta kirja kädessä päiväunilta raukeana. Kun lasten silmistä kajastuu joulun ilo. Ne ajat, kun lautapelit saavat olla pöydällä koko ajan. Kun unohtaa kokonaan sen, paljonko kello on tai mikä päivä mahtaa olla. 

Kiitos teille rakkaat blogini lukijat tästä vuodesta jo tässä vaiheessa ♥ Olette tärkeitä! Toivotan teille rauhallista joulua. Iloistakin joulua. Joulua, jossa osaatte pysähtyä hetkeen. Nauttia joulusta jouluna. Ilman turhaa stressiä ja paniikkia. Joulua, jonka saatte viettää juuri niin kuin parhaaksi näette. Sillä tavalla, mikä sydämessä tuntuu parhaimmalta. Koska siitähän joulumielessä on kyse, eikö vain?

TUNNELMALLISTA JOULUA,

PS. ja kyllä, näitte oikein – meillä on tekokuusi. Aika reppis sellainen, mutta hei; kaunis kuin mikä. Enää ei ollut aitoja kuusia myytävänä, joten sovelsimme. Tuo joulumieltä siinä missä aitokin kuusi 🙂


perjantai 22. joulukuun 2017

From me, to me ♥

6

MOIMOIMOI!

Ai että, enää pari hassua tuntia ja sitten se alkaa. LOMA. Tänä aamuna töitä tehdään kotitoimistolla. Ruokakaupassa ja pakkauspuuhissa myös. Nyt on viimeisetkin lahjat kääritty pakettiin. Jälleen tänäkin vuonna, kuten monena vuonna aiemminkin tulin siihen tulokseen, että olen ollut erittäin kiltti 😉 Ansainnut muutaman paketin itseltäni itselleni. Vaikka muuten vuoden mittaan olen lukenut kirjoja lukulaitteelta, tekee joulu tähän poikkeuksen. Jouluna tulee tuntea kirjan tuntu. Se perinteinen Danielle Steele tuli ostettua kovakantisena, mutta lisäksi muutama pokkari, joita en ainakaan muistaakseni ole lukenut. Ihanan Vapun ihana Vappu leipoo -kirja sekä (kiitos Vanhan Jäärän vinkin) uusin Carlos Ruiz Zafonin kirja. Jos ette ole vielä lukeneet Ruiz Zafoneja, niin suosittelen kurvaamaan kirjastoon tai kirjakauppaan. Vie mennessään.

Tänään automatkalle nappaan kuitenkin helpompaa luettavaa mukaan eli yhden noista Danielle Steelen pokkareista, joita en viitsinyt edes pakata 🙂 Myös eilen illalla itse itselleni ostamat kashmirjoggerit kulkeutuvat hienosti tuossa kauniissa kangaspussissa. Vaniljaisen kurkumalaten avasin jo ennen h-hetkeä, sillä tiedän sen auttavan tähän orastavaan flunssaan. Mikä siinä onkaan, että aina tulee sairastettua loma-aikaan! Toivotaan, että menee tällä tukkoisella nenällä ohi. Sillä odotan valkoisille hangille pääsyä. Ihan ekana täytyy huollattaa sukset. Vaikka nuo ovat vasta vuoden vanhat, niin tuntuu, että karvat pohjissa keräävät jos jonkilaista mömmöä (jep, selitys on oltava sille, miksei suksi luista :D)!

Joulun parasta antia on ruokailut sekä kirjat. Oletteko samaa mieltä?  Mutta nyt jääkaapin tyhjäykseen. Rosepippurisiika graavautuu matkan aikana ja jääkellarin lohenpalaset köllöttelevät myös suolaliemessä. Aamulla kaupassa käydessäni huomasin rosollin olevan loppu. Kääk, toivottavasti matkan varrella jostain kaupasta löytyy, sillä sen suhteen mennään sieltä, missä aita on matalin! Hei, en toivottele vieläkään teille hyvää joulua, sillä ajattelin tulla sen tekemään tunturin juurelta huomenna 🙂

PERJANTAITERKUIN,

*vaniljakurkumalatte saatu Lifestä

 


torstai 21. joulukuun 2017

Jouluisia ruokamietteitä

0

HEIPPAHEI IHANAT! ♥

Enää kolme yötä jouluun – uskomatonta. Viime vuonna joulunalusaika meni aikalailla relaten. Sohvalla kuusta ihastellen ja kirjaa lukien. Tänä vuonna joulunalusaika on suhailtu paikasta toiseen ja siinä välissä käyty heittään hiihtolenkkejä, jotta saa ajatukset nollattua. Näin kiireen keskellä hikiliikunta on itselleni se elinehto. Taas jaksaa 🙂 Tämä joulukuu tai oikeastaan koko loppuvuosi on ollut töiden puolesta aika haipakkaa ja hyvä niin, mutta silti otan tulevan reilun viikon joululoman avosylin vastaan. Tälle päivälle oli vielä muutama palaveri, mutta nyt nekin on kunnialla kahlattu läpi. Things to do -listassa on vielä muutama pikkuinen juttu. Töiden osalta. Toisessa listassa sitten taas on vielä ”jokunen” ruksitettava. Mutta niistäkin selvitään. Sillain, että huomenna kun koulun jälkeen suuntamme Lappiin, on oikeasti se aika rauhoittua kohti joulua.

Osan ruoista tai ruokatarpeista viemme mukanamme täältä etelästä. Lauantain olen pyhittänyt aamun hiihtolenkin lisäksi jouluruokien valmistamiseen. Sinisen hetken, Ave Marian ja glögimukin voimin. Muun perheen taidan hätistää rinteisiin, jotta saan ihan rauhassa fiilistellä. Ainakin hetken aikaa. Laittaa kinkun ja laatikot uuniin. Valmistaa salaatit rauhassa. Jouluaattoiltana pääsemme valmiiseen ruokapöytään, mutta lauantai-iltana nautimme ensimmäisen jouluaterian mökissä. Listalle pääsi graavisiika ja jääkellarin lohi, jotka valmistan jo huomen aamulla mukaan takapaksiin laitettavaan kylmälaukkuun. Peruna- ja lanttulaatikon teen tänä vuonna valmiista peruna- ja lanttusoseesta kerman, siirapin & mausteiden myötä tuunaten. Rosolli, waldorfin salaatti ja ehkä muutama juhlava salaatti, pieni kinkkurulla, puikulaperunoita ja limppua. Mätiä ja smetanaa unohtamatta.

Jälkkäriksi torttuja ja glögiä, muutama suklaapala ja tilkka jälkkäriviiniä. Villasukat jalassa ja muutenkin pukeutumiskoodilla casual mennään tämä joulu. Tai tämäkin joulu. Sehän joulussa se paras asia onkin. Vaikka muuten joululahjat on jo hankittu, niin taidan mennä ostamaan itselleni nuo viime postauksessa jaloissani olleet kashmirjoggerit. Ne kun olisivat ihan omiaan joulunpyhiin 🙂 Hei, nyt työkavereiden kanssa kinkkuleivälle! Palataan asiaan vielä ennen joulua. Huomenna luvassa terkkuja viimeistään tien päältä eli en toivottele vielä hyviä jouluja 🙂

TORSTAITERKUIN,


tiistai 19. joulukuun 2017

Ylellisen pehmeää kashmiria pukinkonttiin (sis. arvonnan)

298

IHANAN SULOISTA TIISTAIAAMUA! ♥

Joulun aikaan kuuluu pehmeys, niin tunnelmassa kuin kuusen alle laitettavissa paketeissakin. Siinä missä joskus aiemmin pehmeät paketit tuntuivat ei niin toivotuilta, on ne näin aikuisiällä parhainta, mitä tiedän. Kaupallisen yhteistyön myötä Marks & Spencerin kanssa tulin vinkkaamaan teille ideoita pehmeiden pakettien sisään. Lahjaideoita itselle, ystävälle tai sille kaikista rakkaimmalle.

Itselleni joulun ihanimmista paketeista paljastuu yöpuku ja villasukat. Joku lämmin ja pehmeä neule sekä mahdollisesti pipo ja kaulahuivi, jonka syleilyyn kietoutua pakkaspäivinä. Tänä jouluna joulupukin listaan kiilasi näin loppumetreillä myös ihanan pehmeät kashmirjoggerit. Olen aina silloin tällöin piipahtanut Tampereen Sokoksella olevassa Marks & Spencerissä ja aina olen ihastellut heidän monipuolista valikoimaansa. Minkä takia harvemmin olen tyhjin käsin päässyt kotiin sieltä lähtemään.

Marks & Spencer edustaa itselleni jotain tuttua ja turvallista. Vie minut sinne nuoruusvuosiin, kun äiti ja isä olivat hurahtaneet Lontoon matkailuun ja me lapsetkin pääsimme kerran vuodessa Lontooseen. Lontoosta muistan juurikin Marks & Spencerin, Hyde-parkin ja kaksikerroksiset bussit. En muista niinkään Marks & Spencerin vaateosastoa, mutta muistan heidän ruokakauppansa. Ja ne taivaalliset kolmioleivät, joita siihen aikaan ei Suomesta saanut.

Viimeisimmän vierailuni aikana M&S:lle täällä koti-Suomessa sain tutustua pumpulinpehmeisiin ja ylellisiin villavaatteisiin. Sain  tietoa kashmirista materiaalina ja sain myös kuvauslainaan taivaallisen ihania kashmirvaatteita ja -asusteita. Kashmir on Aasian suunnalla elävästä kashmir-nimisestä vuohilajista saatavaa villaa, jota käytetään monenlaisten villatuotteiden valmistukseen. Se on lämmin, eikä kutita, vaan on miellyttävä iholla. Itse liitän kashmiriin sanat ylellinen ja laadukas. Lämmin ja pehmeä. Ihan ohuetkin kashmirvaatteet ovat erittäin lämpimiä, olematta kuitenkaan hiostavia.

Autograph -kashmirneule, -kashmirjoggerit, -kashmirhuivi ja -kashmirpipo olivat niin ihania päällä, että haikein mielin ne riisuin kuvausten jälkeen. Itse olen aiemmin pitänyt kashmiria jotenkin vaikeahoitoisena materiaalina. Ihan turhaan. Kashmir on kuitenkin melko arka materiaali, mutta hoito-ohjeita noudattamalla tuotteet eivät useinkaan tarvitse säännöllisen tuuletuksen lisäksi muuta hoitoa. Kashmirneulevaatteet tulisi jokaisen käyttökerran jälkeen tuulettaa raittiissa ilmassa. Näin kashmir voi hyvin ja hoitaa puhdistautumisen itsekseen. Toki jos neule tarvitsee pesua, tulee käyttää villalle tarkoitettua nestemäistä pesuainetta ja noudattaa pesuohjeita. Marks & Spencerin kashmirneuleet ovat konepestäviä!

Kuvissa näkyviä kashmirtuotteita löytyy ihanissa väreissä kaikista Marks & Spencerin kivijalkamyymälöistä (Helsingin, Porvoon, Jyväskylän ja Tampereen Sokoksista). Marks & Spenceriltä löytyy kashmirtuotteiden lisäksi aivan ilahduttavia joululahjoja kaikenlaisille budjeteille, kaikille rakkaille lähipiirin aikuisille

Millaisen pehmeän lahjan sinä haluaisit antaa perheenjäsenellesi tai ystävällesi?

Kerrohan vastauksesi tämän postauksen kommenttiboksissa ja olet 100 euron Marks & Spencer -lahjakortin arvonnassa mukana 🙂 Arvonta-aika loppuu 25.12.2017. Arvonnan säännöt löydätte täältä.

TIISTAITERKUIN,


lauantai 16. joulukuun 2017

Lauantain leppoisat & uusvanha ruokapöytä

8

MORO VAAN HEI!

Tiedättekö kun on niitä päiviä, että tuntuu siltä että paletti ei ihan pysy kasassa. Sillain hyvällä tavalla. Tänään on sellainen päivä. Aamusta pari tiukkaa työtuntia ja sadan kirjoitusvirheen korjauksen jälkeen lopulta tehty työ. Just ennen h-hetkeä. Hervoton stressinpurkukikatuskohtaus ja sitten kohti kuusimetsää. Kikatusta, kun kuuset (veljen perheen kuusi ja meidän) sidottiin auton katolle. Hurmurikummipojan kanssa takapenkillä jänskätystä, että tippuukohan ne tielle. Kananmunan valkuaisten erottelua niin, että sydän meinaa pysähtyä kesken kaiken. Kulhoon valuvan keltuaisvanan pelastamista viime hetkellä ja täydellisen marenkikranssin laittamista uuniin. Have a holly jolly Christmas -biisin laulamista Michael Bublen kanssa ja yksi keittiön työtasolla päätään touhuilleni pyörittelevä pyjamapäiväläinen. Miehen kanssa kikatellen sohvalla nautitut päiväsumpit samalla Netflix-sarjaa katsellen.

Ihana, ihana, ihana lauantai, joka vain paranee iltaa kohden. Pian kohti ihania ystäviä ja glögittelyä. Illalla kuusen koristelua ja kodin koristelemista kohti joulua. Ja hei, mikäs tässä koristellessa nyt kun viimeinenkin väreiltään epäsopiva huonekalu on verhoutunut mustaan. Eilen käsittelin tuon ruokapöydän. Kerran tartuntapohjamaalilla ja kaksi kertaa mustalla kalustemaalilla. Nyt kelpaa. Senkki ja pöytä mätsää toisiinsa. Toinen vähän himmeämpi kuin toinen, mutta tuo kivaa jännitettä, kun eivät ole samasta puusta veistetty. Pöydän alle sopii tuo äipän aikoinaan ostama itämainen matto erittäin hyvin. Tuo pehmeyttä ja kotoisuutta. Vielä pitäisi ostaa pari taljaa tuoleille, joilla taljoja ei ole.ID

En halua sanoa, että koti on nyt valmis, sillä eihän se koskaan sitä tule olemaan 🙂 Mutta nyt ollaan sellaisessa tilanteessa, että ei tarvitse heilutella maalisutia vähään aikaan. Tänä iltana, jos vain saadaan aikaiseksi, niin vaihdetaan olohuoneen sohviin päälliset. Jos ei jakseta, niin sitten käännetään tyynyt vain puhdas puoli ylöspäin.

Nyt marenkikranssi pois uunista ja rocky roadin tekoon. Mä niin rakastan tätä joulunalusaikaa ♥ Vaikka niin pimeää onkin, että kuvaustaidot ovat koetuksella (varsinkin, kun ei jaksa käyttää jalustaa). Saa kuulkaas kääntää valotus- ja kirkkauspykälät kuvankäsittelyohjelmassa kaakkoon 😀

LEPPOISAA LAUANTAITA,

PS. jep, kyllä se valkoinen pötkylä pöydän alla on meidän Tobyn luu. Tuo on hänen salainen piilopaikkansa, minne roudaa kaikki herkut ♥


« Vanhemmat
Uudemmat »