sunnuntai 08. maaliskuun 2020

Kesän 2020 mökkiprojekteja

IHANAA NAISTENPÄIVÄN ILTAA

upeat naiset siellä ruutujen toisella puolen

Täällä naistenpäivää ja tasa-arvon päivää vietellään vähän joka päivä, joten tämä päivä ei poikennut normaalista. Tämä pyhäpäivä on tullut pyhitettyä…lopputyölle. Mä olen vähän sellainen, että haluan saada asiat maaliin. Aamulla kirjoitin kolmisen tuntia ja nyt illalla vieraiden lähdettyä vielä pari tuntia. Lähdeluettelon tuossa juuri kasasin ja silloin se vasta konkretisoitui; ihan hurjan monta tieteellistä tutkimusta ja kirjaa on tullut luettua projektin aikana. Kuten tiedätte, niin mulle haastavinta oli rajata aihe ja vielä haastavampaa rajata teksti. Mutta mä tein sen ja pysyin sallitussa sivumäärässä. Nippa nappa 😉

Käytiin eilen ajelemassa mökkirannassa, eihän tuonne saareen uskalla heikkoja jäitä pitkin mennä, mutta jo se mökkirannassa käyminen sai aikaan niin infernaalisen mökkikuumeen. Tiedättekö, kun polttaa polttaa ja pian kuumenee? Aikaisimmillaan ollaan päästy mökille jo 20.4. Saas nähdä miten se tänä vuonna menee. Huono talvi ollut täällä Tampereella, mutta tuolla mökkipitäjässä on ollut verrattain talviset olosuhteet ja järvikin jäätyi jo silloin, kun meillä vielä kaupungissa grillailtiin ulkona. No ei nyt ihan, mutta melki!

Meillä on miehen kanssa tapana pitää saunapalavereita. Tänään käytiin aamupäiväsaunassa treenien jälkeen ja molempien ajatukset oli visusti tuolla mökkimaisemissa. Pohdittiin hieman tulevan kesän projekteja. Mökki ei ole eikä tule olemaan meille työleiri, mutta mökillä on mielekästä puuhastella ”kaikkea kivaa pientä”. Tälle kesälle suunnittelimme seuraavia projekteja:

♡ saunan paneelien hiominen sisältä ja vahaaminen harmaalla öljyvahalla
♡ saunamökin ulkopuolen käsittely
♡ kalliorannalle pienen terassin rakentaminen tulipesineen (jotta voi istuskella iltaa ulapalle katsoen)
♡ keittiön kaapinovien ja tason uusiminen
♡ olohuoneen kalusteiden myyminen ja ison kulmasohvan ostaminen (käytettynä) ko. rahoilla
♡ hyötypuutarhan perustaminen
♡ venerannan laiturin päällyslevyjen korvaaminen uusilla (ovat rikki)
♡ viime kesänä kaadettujen koivujen klapitus
♡ mökin etuosan kivetyksen muuttaminen terassiksi ja siitä pitkospuupolun tekeminen kalliorannalle

Nyt kun ylläoleva toimii saunapalsumme muistiona, niin tähän on hyvä palata kesällä, kun yhteen ääneen pohdimme, että mitäs meidän kuuluikaan tänä kesänä tehdä 😀 Pääasiassa mökillä rentoudutaan. Olla möllötetään ja nautitaan perheen kesken. Mutta me ollaan sellaista sakkia, että ollamöllöttäminen tuntuu hetken hyvältä. Rentoudutaan aika usein tekemällä jotain. Ai niin, ylläolevan listan lisäksi päätettiin tänä kesänä kokkailla kaikkia uusia ihania grilliruokia. Täytyykin kaivaa grilliruokakirjat esille hyvissä ajoin.

Mutta nyt rentoutumaan miehen viereen alakerran sohvalle. Josko tänään viimein saataisiin se uusi sarja työn alle. Aikaero on sen verran painanut, että olen nukahtanut yleensä jo ennen kuin ollaan saatu telkkari auki. Olo on jokseenkin tyhjä, vaikkei tuo lopputyö nyt graduun verrattavissa ollutkaan. Mutta kyllä se tietynlainen puserrus oli. Taidan palkita itseni kulhollisella mämmiä iltapalaksi 🙂

SULOISIN SUNNUNTAI-ILTATERKUIN,


maanantai 07. lokakuun 2019

Toivepostaus: Mökki talviteloille

MOIKKAMOI!

Mökkipostaukset Instagramissa aiheuttavat eniten reagointeja; viestejä ja tykkäyksiä. Vain toinen mökkihöperö voi ymmärtää toista. Mökki on usealle suomalaiselle se sielunmaisema. Rauhan tyyssija ja akkujen latauspaikka. Rakas sellainen, jonka kaiholla syksyisin saattelee talviunille. Sain monta kyselyä siitä, mitä me tehdään, kun laitetaan mökki talviteloille. Olen aiempina vuosina asiaa myös sivunnut, mutta päätin tehdä nyt yksityiskohtaisen listan. Kukin varmastikin laittaa oman mökkinsä talviteloille, niin kuin parhaimmaksi näkee, mutta meillä suoritetaan seuraavat toimenpiteet:

♥ vesipumppujen irroitus ja putkien tyhjäys
♥ kattojen ja rännien putsaus lehdistä
♥ haravointi
♥ laiturin tikkaiden pois ottaminen
♥ soutuveneen kääntäminen
♥ jääkaapin ja pakastimen tyhjäys + peseminen
♥ kuivamuonavaraston tyhjäys
♥ keittiön perusteellinen pesu leivänmuruista yms.
♥ leivänpaahtimen laittaminen uuniin säilöön 😀
♥ lakanoiden poisottaminen (vien kaupunkiin pesuun)
♥ tyynyjen ja peittojen laittaminen tiiviisiin laatikoihin
♥ sisustustekstiilien säilöminen paksuihin jätesäkkeihin
♥ petareiden rullaus jätesäkkeihin
♥ patjojen nostaminen kyljelleen
♥ roskien vieminen pois saaresta
♥ tuhkien poistaminen takasta
♥ töpseleiden poisottaminen seinästä
♥ hellan sulakkeen poisottaminen (meillä hella elää jotenkin omaa elämäänsä)
♥ vastarannan laiturin purkaminen (ei kestä jäitä)
♥ moottorin poisottaminen veneestä ja vieminen talvisäilöön
♥ moottoriveneen nostaminen venekatokseen

Joinain vuosina peittelimme savupiiput, mutta emme enää. Toki ne voisi harsottaa, ettei sieltä tulisi vahingossakaan kutsumattomia vieraita. Parina vuonna olen keväällä löytänyt muutaman hiirenpapanan lattialla, mutta muuten olemme säilyneet hiiriltä. Olen lukenut, että hiiret tykkäävät tehdä pesiä esim. tekstiilikasoihin. Sen takia meillä laitetaan tekstiilit säilöön talveksi. Myös petarit sun muut pesänrakennusmateriaalit nostamme pystyasentoon / laitamme jätesäkkeihin etteivät hiiret niissä viihdy.

Tänä vuonna emme päämökin puolelle jättäneet lämpöjä. Aiempina vuosina yksi keittiön patteri on ollut viidellä asteella. Nyt jätimme minimilämmön ”ulkovessaan”, johon veimme veneen akun yms. kylmänarat säilöön. Seitsemässä vuodessa sitä on jotenkin nämä talviteloille laitot rutinoituneet. Meillä on selvä työnjako ja molemmat hoitavat ne omat pestinsä. Pari kolme tuntia tuohon yleensä menee, kun mökki on laitettu valmiiksi talvea vastaanottamaan.

Pikkuisen pääsemme vielä mökillä tänä syksynä käymään, kun viemme riistakameran sinne. Eli vene takaisin vesille ja saareen. Riistakamera helpottaa lähinnä noita keväitä, kun mietimme onko jäät sulaneet. Ei tarvitse ajella ihan joka toinen päivä tekemään murikkatestejä 😉 Tosin ottaa kuvan vain liikkeestä eli siinä vaiheessa, kun lähettää kuvan ohi veneilevistä, niin meikäläiset tietävät, että nyt on aika lähteä kiireen vilkkaa kohti saarta 

Joko siellä on laitettu kesämökit talviteloille?

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,

 


perjantai 04. lokakuun 2019

Elin kuin viimeistä mökkipäivää ♥

HEISSUN!

Viimeisen kerran tänä kesänä parkkeerasimme veneen mökkilaiturin kylkeen kiinni. Otimme vähät tavaramme veneestä ja lähdimme kävelemään kohti mökkiä. Jälleen tuo näky laiturilta mökille hiveli silmiä. Ollakin, että tuo mahdottoman rakas kelonvärinen mökki tönötti paikoillaan hieman alakuloisen näköisenä. Sellaisena kuin sanomattomasti pyytäisi valmistelemaan sen talvea vastaanottamaan. Kylmä pohjoistuuli puri poskia tuon pienen kävelymatkan aikana ja mökin oven avattuamme tuttuun tuoksuun sekoittui tuoksu talvesta.

Kylmä tuoksu, joka kertoi, että nyt on aika. Jos olin sitä aiemmin epäillyt, niin en enää epäillyt. Talvi painaa päälle aiemmin kuin muina mökkivuosina. Kävelin ilmalämpöpumpulle ja laitoin sen pöhöttämään täysille. Käänsin keittiön patterin päälle ja nostin ostokset keittiön työtasolle. Viimeistä kertaa tänä vuonna purin ostokset jääkaappiin. Jääkaappiin joka tässä vaiheessa vuotta ammottaa tyhjyyttään. Verrattuna niihin kesän hellepäiviin, kun muonavarastot riittävät vähintään viikoksi. Kuivamuonakaappikin on tyhjää täynnä, sen tyhjäsin jo edelliskertana.

Viimeistä kertaa tänä vuonna laitoimme saunan lämpiämään. Karvainen kaveri touhussa mukana. Katselin mökin edessä saunan savupiipusta tupruavaa savua ja mietin, kuinka rauhoittava tuo näky on. Kuinka rauhoittava tuo tuoksu on. Hytisin kylmästä ja siirryin takaisin sisätiloihin. Lapset olivat vuorautuneet peittojensa alle ja rapina kertoi siitä, että viikonloppunamit maistuivat. Nautin hiljaisuudesta täysin rinnoin.

Istuin siinä omalla paikallani keittiön pöydän äärellä ja yritin lämmitellä sormiani lämpimän teekupin ympärillä. Varpaat kietoutuivat kippuraan villasukkien sisällä. Ruskan värittämät lehdet lentelivät tuulen voimasta kohti maata ja pohjoistuuli toi mukanaan vaahtopäitä kalliorannalle. Muistelin mennyttä mökkikesää ja mietin sen olleen taas yksi ihanin. Mielessä siinsi ne kullankeltaiset kesäillat, kun sai pitää ovet ja ikkunat auki. Kun lempeä kesätuuli toi jostain kesämusiikkia korville.

Viimeistä kertaa tänä vuonna istuimme koko perhe telkkarin äärellä Vain Elämäätä katsoen. Sipsiä ja dippiä syöden. Pimeys ikkunoista ulos katsoessani oli mukaansa tempaava. Missään ei näkynyt valoa. Mistään ei kuulunut ääniä. Pimeydessä kuului vain tuuli ja aaltojen pauhu. Viimeistä kertaa tänä vuonna kävimme lasten kanssa pesemässä ulkoveskissä hampaat. Kylmyydestä täristen. Sujahdin pyjamassani pehmeän mökkisängyn syliin ja käperryin miehen kainaloon. Viimeistä kertaa tänä vuonna mökillä.

Näin se kuulkaa tänä iltana tulee jotakuinkin menemään. Haikeutta on ilmassa, ihan järkyttävän paljon, mutta toisaalta se realisti sisälläni sanoo, että tässä tilanteessa nyt ei vaan voi muuta. Sen takia ajattelin elää tänä iltana kuin viimeistä mökkipäivää. Nauttia ihan joka hetkestä. Jopa siitä jäätävästä tuulesta, joka saareen näyttäisi pohjoisesta puhaltavan. Kylmästä nenästä ja jäisistä varpaista. Mökkisaunan kosteista löylyistä ja pitkospuiden narinasta, kun kävelemme saunasta takaisin päämökkiin. Säkkipimessä. Pitkistä yöunista miehen kainalossa. Mökkisängyssä ♥

IHANAA VIIKONLOPPUA TOIVOTELLEN,

 


sunnuntai 15. syyskuun 2019

Aikuisten kesken ♥

HEISSULI!

Toivottavasti siellä on ollut mukava viikonloppu! Täytyy kyllä sanoa, että jotenkin tuntuu että nämä viikonloput menevät pikakelauksella. Eikä siinä, paljon on taas tapahtunut viikonlopun aikana ja mikä ihanaa, paljon on tullut rentoiltuakin ilman minkäänsortin tekemisen tarvetta.

Eilen oli yksi työkeikka (siitä viikolla lisää), jonka jälkeen lähdettiin miehen kanssa hippulat vinkuen kohti mökkiä. Hieman uumoilin etukäteen, että näinköhän osataan rentoutua. Jotenkin silloin, kun ollaan oltu mökillä aiemmin vajavaisella porukalla on mielessä ollut tietynlainen haikeus. Nyt kun molemmat tytöt lähtivät veljen perheen mökille, niin ajattelin että ei varmastikaan tulla selviämään. 

Että viikonloppu menisi ikävöidessä. Mutta hei, meillä oli niin sairaan siistiä kahdestaan mökillä 😀 Ei tietoakaan mistään haikeudesta tai sellaisesta olosta, että joku puuttuu. Hah, tällaiset mökkiviikonloput miehen kanssa kaksistaan pitää ehdottomasti ottaa kalenteriin tulevina kesinä.

Saunottiin, tehtiin ruokaa, juteltiin, katsottiin telkkarista ihan älyttömän tyhmä elokuva ja mentiin aikaisin nukkumaan. Herättiin siihen, kun sade ropisi huopakattoon. Käännettiin kylkeä ja nukuttiin vielä pari tuntia lisää.  11 tunnin yöunien jälkeen tehtiin ihan rauhassa aamupalaa. Ilman, että kukaan kysyy sellaisella semivalittavalla, mökkiolosuhteiden kärvistämällä äänellä ”Monelta me muuten ollaan kotona?” Ilman, että ketään olisi kaverit kaupungissa odottamassa.

Ennen kotiin lähtemistä lämmitettiin vielä päiväsauna. Hurautettiin venematka kaatosateessa ja naurettiin mökkielämän ihanuudelle 🙂

Niin että jos joskus olen miettinyt, että mitenköhän me pärjätään sitten, kun lapset muuttavat pois kotoa, niin taas tämän viikonlopun jälkeen olen vakuuttunut siitä, että me pärjätään erittäin hyvin. Onneksi siihen on vielä monta vuotta. Nyt vielä nautitaan näistä sunnuntai-illoista, kun lapset ovat meidän kanssa kotona. Pelataan korttia ja luetaan tiistaisiin matikankokeisiin.

Aikuisten kesken ehditään kyllä olemaan sitten myöhemminkin.

Hei, olen saanut uusilta lukijoilta muutamia kyselyitä näyttää mökkiä sisältä. Joten postauksen kuvituksena toimii mökkikuvat (sorry sotkuisesta keittiöstä…). Mökkiä on laajennettu kahteen otteeseen, mikä tekee sen, että olohuoneen yksi seinä ja makkarin seinä ovat vanhaa ulkoseinää.

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA,


maanantai 06. toukokuun 2019

Mökkimäinen mökki vai moderni kakkoskoti?

MOIKKAMOI MAANANATAIHIN IHANAT!

Se on kyllä ihan järjetöntä, miten mieli on niin paljon virkeämpi aurinkoisella kelillä. Vaikka viime yönä nukuttuja tunteja tuli ehkä kokonaisuudessa muutama. Olen ollut sitä mieltä, että esikoisella on tänä vuonna vain astetta pahemmat allergiat kurkkukivulla höystettynä, mutta viime yönä tulin tulokseen, että flunssaa tuo taitaa olla. Ei nukkunut potilas, eikä nukkunut äitikään. Onneksi mies meni jo illalla kellarin sohvalle nukkumaan, kun joutui heräämään neljältä ehtiäkseen aamukoneeseen. Muuten voisi olla siellä työreissussakin himpun verran väsyneempi työntekijä.

Kotitoimistopäivä onneksi tekee sen, että ei ihan niin skarppina tarvitse olla, mutta jälleen nostan hattua teille pienten lasten äidit. Yöunet ovat niin sangen tärkeät.

Sain viikonloppuna monen monta viestiä mökkiasioihin liittyen. Kiitos niistä 🙂 Aika monessa ihasteltiin meidän mökkiä, joka on mökkimäinen. Aloin miettimään, että mitkä ovat mökin kriteerit. Mikä tekee mökistä mökin. Itselleni mökki on sellainen, joka saa erottua vaatimattomuudellaan ja fasiliteeteillaan kodistamme. Että on selvä ero kodin ja mökin välillä. Koti on koti ja mökki on mökki. Mökin yksi kiehtovuus on siinä, että siellä elää koko ajan ikään kuin ”liipaisimella” 😀 Toisaalta myös luonnon armoilla. Toimiiko pumput, tuleeko vettä. Uskaltaako pimeässä herätä pissalle vai pidättääkö aamuun. Ja hei, meillähän on muuten tiettyihin ihaniin ja tunnelmallisiin, sähköttömiin erämaamökkeihin verrattuna varsin moderni mökki.

Lauantaina mökissä oli sisällä nelisen astetta lämmintä sinne mennessämme ja se nousi siitä pienellä lämmöllä 12 asteeseen. Koko päivän aikana en riisunut takkia tai pipoa. Paitsi saunassa käydessäni. Tuo tietynlainen karaistuminen kuuluu meidän mökkeilyyn. Saa olla vähän kylmää ja saa olla vähän kosteaa.

Meidän mökkimme saa olla myös sisustukseltaan vähän sellainen aikaa nähnyt. Edellisten omistajien huonekalut toimivat hyvin ja miellyttävät silmää. Koriste-esineinä toimii sellaiset, jotka eivät meidän kotona toimisi sitten lainkaan. Esimerkiksi silkkikukat tai mökin entisen omistajan nikkaroimat puukoristeet.

Mutta se, mikä toimii meillä rentouttavana tekijänä ei välttämättä ole sitä muille. Ymmärrän vallan hyvin heitä, ketkä valitsevat modernin kakkoskodin. Kyse on mieltymyksistä. Meillä on perikunnalla äidin puolelta tullut papan rakentama mökki. Sellainen tiilinen omakotitalo, jonka avarassa olohuoneessa on isot ikkunat järvelle. Sisävessa ja muutenkin kaikki fasiliteetit kunnossa. Sen ajan moderni kakkoskoti. Pikkutyttönä se oli käsitykseni mökistä. Koska en tiennyt muunlaisesta mökkeilystä. Kun äiti ja iskä reilut 15 vuotta sitten etsivät omaa mökkiä kriteerinä ”mökkimäinen mökki” mietin aluksi, että miksi ihmeessä. Miten ihmeessä joku haluaa mökin, jossa on puuta enemmän kuin laki sallii ja jossa vessatoimitukset on ulkoistettu. Jossa tiskataan järvivedellä.

Sitten kun itse aloimme etsimään mökkiä, oli mökin kriteerinä juurikin tuollainen mökkimäinen mökki. Ei sitä aina syysöinä uskalla ilman henkivartijaa huussiin lähteä ja välillä on käynyt niin, että jalat ovat meinanneet jäätyä suihkun kaakelilattiaan kiinni. Kerran myrskysäällä vene keikkui niin hirmuisesti saunamökin pumpun takaiskuventtiiliä vaihtaessamme, että vähäsen pelotti. Mutta lopulta saimme saunaankin pesuvettä.

Mökkimäinen mökki vai moderni kakkoskoti? Sillä ei ole mielestäni mitään väliä, vaan tärkeintä mökkeilyssä on löytää paikka, jossa mieli rentoutuu ja sielu lepää.
Jossa huolirypyt siliävät ja silmät säihkyvät 

IHANAA MAANANTAITA TOIVOTELLEN,