HEIPPA IHANAT!

Toivottavasti siellä on nautittu auringonpaisteesta! Täällä Tampereella paistoi aamupäivän ja juuri taivas repesi; peltikattoon ropisee oikein kunnolla. Kuuntelen tässä keittiön pöydän ääressä, kun lapset tanssivat ulkona sadetanssia ”Anna meille sade, sade, sade…” -kuuluu makuuhuoneen avoimesta ikkunasta. No, saamansa piti 🙂

Mulla ei ole tapana vaipua melankolisiin muisteluihin tai ylipäätään ei ole tapanani ikävöidä mitään. Katse on suunnattu yleensä tulevaisuuteen ja elämää eletään tässä ja nyt.  Mutta piru vie, että tänään on ollut mökkiä ikävä. Se, että jäät eivät olleet vielä eilen lähteneet sai aikaan sellaisen tunteiden myllerryksen että huh. Mun sielu kaipaa mökkielämää. Oliko viisas hankinta ostaa mökki saaresta, joku voisi kysyä. Hänelle vastaisin, että oli. Juuri tuo tekee siitä sen, minkä takia sitä kaivata. Kaipaan…


…sitä tunnetta, kun olemme venerannassa lastanneet veneen täyteen ja päräytämme moottorin käyntiin.
…sitä vapauttavaa hetkeä, kun tuon vajaan minuutin venematkan aikana löydän miehen katseen ja vastaan hymyyn. Molemmat ajattelevat samoin; arkikiireet jäivät vastarannalle ja ollaan matkalla kohti täydellistä rentoutumista.
…jopa lasten kinastelua siitä, kumpi saa olla kokassa ja kiinnittää veneen etuköyden kiinni.
…sitä tuoksua, kun avaan mökin oven ensimmäistä kertaa.
…valoisuutta, joka mökin valtaa, kun rullaverhot avataan pois ikkunoiden tieltä.
…kauppakassien kantamista laiturilta ylös mökkiin ja niiden purkamista jääkaappiin. Mökillä jääkaappikin on aina järjestyksessä.
…lämpimiä kesäiltoja, kun kaikki räppänät ja ovet ovat auki.
…niitä kesäpäiviä, kun aamu-uinnin jälkeen ei tarvitse riisua bikineitä koko päivänä.
…sitä tunnetta, kun päätämme ex tempore lähteä käymään kotona tai mökkikaupungissa. Paluu mökille tuntuu taas niin makoisalta, kun käy välillä reissun päällä
….hyötyliikuntaa ja puusavottaa.
…puusaunan lempeitä ja kosteita löylyjä.
…riippakoivua, joka nököttää saunan kuistin edessä ja jonka läpi järveä tuijotellessa pääsee varsin euforiseen tilaan.
…iltakalastusta koko perheen voimin, kun laskeva aurinko saa ihan koko maiseman värjäytymään oranssiksi.

…mökkisänkyä ja viileitä lakanoita, joiden väliin pujahdettuaan nukahtaa saman tien.
…myöhään yöhön valvottuja kesäöitä, jolloin paistamme ulkotulella vaahtokarkkeja.
…myöhään aamuun nukuttuja kesäaamuja.
…mustikanvarpuja, joista käyn poimassa mustikat aamujugurttini päälle.
…myrskyjä, kun pohjoisesta vyöryy vaahtopäät kalliorannalle ja istun keittiön ikkunassa katsomassa luonnonvoimia.
…sateisia ja koleita syysiltoja, kun poltamme takassa tulta, juomme kuumaa kaakaota ja pelailemme keittiön pöydän ääressä.
…pimeitä iltoja, kun olemme saaressa yksin eikä vastarannallakaan näy valoja.

Onneksi on kuvat ja muistot. Ja hei, eihän tässä ole enää kuin pari hassua viikkoa ja jäät varmasti lähtevät. Viime vuonna aloitimme mökkikauden huhtikuun vikana viikonloppuna. Tänä vuonna huhtikuun viimeisenä viikonloppuna on IBD ja IBA…täytyy sanoa, että tänään olen joutunut punnitsemaan tässä mökki-ikävässäni Helsingin reissun ja mökin kesäteloille laiton kanssa. Vielä jatkan pähkäilyjäni. Tuo viikonloppu, kun on ainoa ennen vappua. Vappuna meillä on tulossa möksälle vieraita, joten sitä ennen sinne pitäisi päästä laittamaan paikat kuntoon. Saas nyt nähdä!

Toisaalta tämä ihana odotus mökkikauden alkamisesta tekee siitä niin superihanan. Luulenpa, ettei tällaista tunnetta olisi, jos mökki olisi kuivalla maalla. Useimmissa asioissahan se on niin, että se, mitä et voi saada, niin siitä unelmoit. Mulla se unelma on tällä hetkellä heikkojen jäiden takana. Lähellä, mutta silti niin kaukana ♥

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA,

HEIPPATIRALLAA,

toivottavasti teidän viikonloppu on sujunut mallikkaasti. Meillä se on mennyt varsin rauhallisesti; ollaan nautittu koululaisten viimeisistä lomapäivistä, ulkoiltu ja pelailtu. Jos olette ihmetelleet poikkeuksellista hiljaisuutta tuolla somemaailmassa, niin se on johtunut ihan vain siitä, että olen uppoutunut viimeiseen joululahjakirjaani. Lukeminen on vaan ihan parasta ajanvietettä! Tänään allekirjoittanut on taas puuhannut keittiössä reseptejä keksien. Huh, nyt tiedän, että sanonta ”If you can’t stand the heat, stay out of the kitchen” voi tarkoittaa muutakin kuin uunista tulevaa kuumuutta. Nimim. chiliä silmässä 😀 Nyt on reseptit loihdittu, annokset kuvattu ja perhe saanut murkinaa rinnan alle. Tuosta projektista myöhemmin juttua myös täällä blogissa. Voisin muuten viettää päivät keittiössä reseptejä keksien ja kuvaillen. Tehdä jotain tuollaista päivätyönä olisi unelma. Samanlainen unelma kuin pikkuisemmalle kullannupulle valmistua yliopistosta merenneidoksi. Jepjep, tänä aamuna meillä on nettailtu merenneidon pyrstöjä ja pohdittu, että onko täällä Tampereella merenneitolinjaa (koskakohan uskaltaisi tiputtaa toisen maan pinnalle? ;). Sen lisäksi ollaan haaveiltu lämpimistä kesäilloista mökillä…

Vaikka päätin, etten sen kummempaa katsausta viime vuoteen tee, niin kyllähän tuosta mökistä nyt sellainen pitää tehdä. Ajaahan tämä blogini kuitenkin tässä samalla meidän mökkipäiväkirjan aseman 😉 Tänä viikonloppuna ollaan tosissamme haikailtu mökille. On ihan hirmuinen ikävä sinne. Vielä pitäisi malttaa muutama kuukausi. Viime vuonna korkattiin mökkikausi huhtikuun vikana viikonloppuna. Ollakin, että oli himpuran kylmä ja taisi siellä joku viikonloppu myös luntakin sataa heti toukokuun alussa. Luonto oli heti keväästä karu, mutta yllättävän nopsaa puhkesi vehreäksi. Ennen kuin paistateltiin päiviä ulkosalla tehtiin vähän sisähommia; maalattiin tyttöjen huone, takkaa ja muuria sekä olohuone. Tänä keväänä ajattelin sutia joko keittiön seinät tai katon. Saas nähdä kumman.

Muita sisäprojekteja ei mökillä tällä haavaa tulevalle kaudelle ole. Viime vuonna ulkona nautittiin edellissyksynä miehen kanssa nikkaroimastamme terassinjatkeesta ja sen kalustamisesta. Ollakin, että  saatiin se kalustettua just juhannukseksi ja eipä juhannuksena ulkona juuri tarjennut. Juhannusaamuna mökillä oli ulkomittarissa 2,5 astetta. Loppukesä kuitenkin nautittiin helteistä. Laituria rakennettiin kuin iisakin kirkkoa ja valmistuihan se sitten lomien (ja helteiden) loputtua 🙂 Noh, siinä on tälle kesälle valmis paketti. Ulkogrillauspaikkaa (kalliorannan lisäksi) aloimme vähän hahmottelemaan jo tuohon terassin viereen ja vierittelimmekin siihen jo pari kaivonrengasta. Ulkopuhteisiin lukeutui myös hyvin alkanut rakennusten huoltokäsittely; päämökki ja saunamökki odottavat tulevaa kesää ja suotuisampeja kelejä. Helteellä kukaan jaksa maalata, sitä paitsi ei se ihan suositeltavaakaan ole.

Parasta mökillä on mielestäni illat; se kun on päivän ollut ulkona ja tulee viimeisen kerran saunasta vilvoittelemaan. Pukee puhtaat vaatteet päälle ja vain istuu kaikessa hiljaisuudessa katsomassa auringonlaskua. Elän auringonlaskuista. Instagram feedinikin täyttyy niistä kesäisin. Auringonlaskuissa on jotain taikaa. Toisaalta myös jotain haikeutta. Parhaita on ne auringonlaskut, kun koko maisema on värjäytynyt oranssiksi ja saa olla perheen kanssa peilityynellä järvellä iltakalassa. Edes se ei harmita, vaikka kalasaalis jää naftiksi.

Kesä, tule jo! Ei vaiskaan, on tämä talvikin taas ihan mukavata aikaa, kun saatiin sitä lunta 🙂

Nyt scrabblen kimppuun. Suosittelen sitä koko perheelle. Lapsetkin keksivät yllättäviä sanoja. (jos teillä on muuten vinkata w:llä alkavia suomenkielisiä sanoja niin saa vinkata! 🙂

SULOISTA SUNNUNTAITA,