lauantai 07. tammikuun 2012

Voimia kevääseen

6
Sininen hetki 
Enkä muuten hymyile 😉
rentoutumista
joululahjakirjojen lukemista
lautapelien pelailua
ulkoilua
laskettelua
hyvää ruokaa
pitkiä yöunia
saunomista
yhdessäoloa ♥
ja taas jaksaa pitkän kevään 🙂 
 

tiistai 26. heinäkuun 2011

Eläimellistä menoa!

3
Heipsankeikkaa,
viimeistä lomaviikkoa viedään ja jos loma alkoi kesäflunssalla niin se taitaa päättyäkin sellaiseen. Ei kiva, mutta onneksi sentäs pysyy tolpillaan. Kuume sahaa ylös alas. Torstaiksi pitää ehdottomasti parantua sillä saadaan jälleen vieraita. Tuntuu, että tänä kesänä meillä on käynyt vieraita ihan hirmuisesti. Ja hyvä niin, sillä mikään ei ole ihanampaa kuin istua alas ihanien ystävien seurassa ♥ Mansikkapavlovaa tarjoan jälleen. Se on ollut tämän kesän hitti!
Mutta ette ikinä arvaa mikä mun kesälomareissusuosikkini tänä kesänä oli 🙂 Ähtärin eläinpuisto. Äiti tykkäsi ja niin tykkäsivät lapsetkin. Mulla on tosi hatarat muistikuvat koko paikasta, sillä olin siellä viimeksi alle kouluikäisenä. Nyt tuo kolmen kilometrin lenkki metsän suojissa oli hellepäivän helpotus. Eläimet edustivat myös mallikkaasti. Ja mikä parasta, hinnatkaan eivät päätä huimanneet. Kotimatka koukattiin Ruoveden ja Visuveden kautta. Silmä lepäsi maisemissa.
Muutenkin tuntuu, että tänä kesänä loma on tuntunut lomalta. Mikä vissiin on sen tarkoituskin 🙂 Tänään laitoin kirjanpitäjälle tarkistettavaksi mun toiminimihakemukseni. Ja sitten kun saan sen takaisin niin lähetän sen rekisteröintiä varten. Jännää!
Aurinkoista viikon jatkoa sinulle ♥

perjantai 15. huhtikuun 2011

Hellettä päivääsi…matkakertomus osa 2 :)

4

Hellurei ja hellät (tai helteiset) tunteet!

Vihdosta viimein matkapostauksen toinen osa; se aurinkoisempi sellainen. Ei sillä, meilläkin täällä Pirkanmaalla paistaa tällä hetkellä aurinko ja mittari näyttää 11 astetta. Se o kevät ny! Oli muuten jokseenkin vaikeata valita tähän jatkokertomukseen kuvia, sillä kun aurinko paistoi meidän perhe oli uikkareissa rannalla/uima-altaalla. Ja periaatteesta en halua lasten uikkarikuvia tänne laittaa. Pelkästään jo viimeaikaisten polemiikkien takia. Ja omia uikkarikuvia en tänne viitsi laittaa…säästääkseni teitä. Ja itseäni ;D
Meillä oli alun perin siis tarkoitus tehdä päivän reissuja Phuketista, sillä Phuket on nyt niin nähty. Mutta myrskyisät ekat lomapäivät saivat aikaan sen, että loppuloma haluttiin vain olla ja löffätä. Hotellimme uima-allasalue ja ranta tarjosivat siihen mitä loistavimmat mahdollisuudet. Hotellin kolme uima-allasta olivat aivan mielettömiä; kaksi isointa oli yhdistetty alla olevissa kuvissakin olevalla ”tunnelilla”, josta pystyi uimaan.
MaiTai…
More MaiTai 🙂
Hotellin oma spa oli ihan mieletön; tänä vuonna en tosin käyttänyt heidän palveluitaan…
vaan rannalla olevan ”halpis” paikan 🙂
Hotellimme uimaranta oli parantunut parin vuoden takaisesta ja soveltui nyt hyvin uimiseen ja snorklaamiseen. Ja hiekkakakkuleikeille.
Tää olkoon nyt sitä tämän blogin siirappia ja hunajaa -osastoa ;))
Ostoksille oli noin 4 kilometriä, mutta hotellilta oli useasti päivässä bussikuljetus Patong Beachille ja sieltä takaisinkin oli järjestetty kuljetus. Eipä taksikaan olisi hinnan kiroissa olleet. Patong Beachillä kävimme iltaisin shoppailemassa ja syömässä. Joka ilta tuli syötyä paikallista ruokaa, tosin osaksi länsimaalaisissa ravintoloissa.
Kyllä, Lilialla perunamuusia ja lihapullia 🙂
 Auringonlasku Patongilla <3
Puuteria oli turha laittaa; kasvot hikosivat jatkuvasti 🙂
Julia odottamassa kyytiä takaisin hotellille. Tämä taisi kyllä olla ihan alkupäivinä, kun toinen on vielä kalkkilaivan kapteeni.
Mutta, kaikki kiva loppuu aikanaan. Aamuyöstä kotiin lähdön hetkellä hotellimme aulassa oli tosi kostea ja hikinen tunnelma. Hyvä, että kameran linssi pysyi kuivana kuvan ajan.
Lento olikin takaisin päin sitten pelkkä päivälento; lähtö 07.35 paikallista aikaa ja saapuminen Vantaalle klo 15.15 Suomen aikaa. Hyvin meni silti lento; Lilia malttoi nukkua jopa kolme tuntia päikkyjä. Julialle riitti tunnin unet.
Liki puolivälissä.
Ei näy lieskoja moottorista. Hyvä niin 😉
The End
**************************************
 
Ihanaa, että on jälleen perjantai ja kerrankin edessä viikonloppu, ettei ole mitään sovittua tai suunniteltua menoa. Paitsi ulkoilua urakalla. Josko avaisi grillikauden. Ja kenties myös golfkauden. Liikeradat tosin voi olla talven jäljiltä hieman hukassa, joten ehkä suuntana on ensin range ja sitten vasta väylät.
Aurinkoista perjantaita!

sunnuntai 10. huhtikuun 2011

Fasten your seatbelts….

8
…matkakertomus osa 1 alkaa 🙂 Osa 1 sisältää päivät 1-3, joiden yhteinen tekijä on sade ja kylmyys. Perin epätyypillistä Thaimaassa, mutta minkäs sitä luonnon oikuille voi. Me otettiin lennot ja hotelli erikseen. Olimme niin viime tingassa varailemassa, että haluamanne lento Helsingistä Bangkokiin oli jo täynnä. Onneksi Finnmatkoilta saimme pelkät lentopaikatkin. Joissa muuten ei lasten alennusta tunneta niin kuin Finskin ja muiden lennoilla.

Aika: 27.3.2011
Kello: 15.15 ->
Paikka: TuiFly nordicin lentokone, paikat 20A, 20B, 21A, 21B
Määränpää: Phuket, Thaimaa

Auringonlasku jossain Venäjän perukoilla.
Kauniita unia; lattialla maistui unta jopa kuuden tunnin verran.

Aika: 28.3.2011
Kello: 06.30->

Paikka: Merlin Beach Resort, Tri Trang Beach, Phuket

Paluumuuttajat otettiin sydämellisesti vastaan 🙂
Hotellimme yksi uima-allasalueista. Ei ikinä uskoisi, että ulkona satoi ja oli kylmä.
Ensimmäisenä iltana turvauduimme hotellin Buffet-pöytään. Kuvassa runsas lasten seisova pöytä.
Sadepäivän tekemistä; Phuket Townissa olevan supermarketin alakerrassa oli lasten pelejä yms. tälläisiä härveleitä, jotka liikkuivat muutamalla bahtilla 🙂
Sadepäivänä on myös hyvä saada jalat kuntoon ja hiuksiin letit. Itse otin samaan aikaan kokovartalohieronnan ja täytyy kyllä sanoa, että muuten oikein rentouttavaa, mutta kylmyys vaivasi edelleen.
Pikkuinen oli kovin tyytyväinen letteihinsä.
Hotellimme aulasta.
Julia ei ottanut lettejä, mutta halusi myös kukkasia kynsiinsä 🙂
Ulkona oli Thaimaalaisittain kylmä, mutta silti juomat hikoilivat.
Kyllä se aurinko sieltä vielä näyttäytyy. Toivossa oli hyvä elää 🙂
Ja vaikkei näyttäytynyt heti vielä seuraavanakaan päivänä niin silti vanha keinu vanhassa tutussa paikassa sai kyytiä. Kuva Tri Trang beachiltä.
Tihkusateessa kerättiin kiviä ja simpukoita.
Long tail boatit olivat parkissa. Tässä tyyni sää, mutta kylmä.
Parasta kuvasatoa…sorry rakas, tää oli pakko laittaa <3
Sade yltyi, joten lähdettiin takaisin hotelliin. Ja itse asiassa kuumaan kylpyyn kylmyyden takia.
Illalla menimme juhlistamaan erään matkaseurueen jäsenemme syntymäpäivää. Minulle kelpasi jälleen Pad Thai ravuilla. Niin kuin melkein jokaisena iltana 🙂
Jälkkäriksi friteerattuja banaanipalleroita ja siirappia. Hiilareita ei reissussa laskettu 🙂
Kolmannen päivän aamuna alkoi jo vähän masentamaan; tätäkö se on koko loma?
Hotellin uima-allasalue oli aivan autio. Lapset kyllä kävivät uimassa, mutta sen jälkeen olisi tarvinnut saunan lämpöä.
Pääasia, että saimme olla kaikki yhdessä ja viettää laatuaikaa lasten kanssa.
Kunnes elämä voitti seuraavana aamuna ja taivas oli sininen. The loma saattoi alkaa 🙂
Eli kuten varmastikin lehdistä ja uutisista kuulitte oli Thaimaassa aika myrskyisää. Koh Samuin saari muun muassa oli suljettu. Onneksi Phuketissa elämä jatkui, vaikkakin ensimmäinen ostokseni oli sadetakki 🙂 Se päällä kahlasin nilkkoihin asti vellovassa vedessä Patongin iltahämyssä. Ei ollut hirmuisesti kyllä muita turisteja silloin shoppailemassa.
Jos jotain hyvää kolmessa sadepäivässä niin se, että ehdimme tekemään suurimman osan shoppailuista, vierailemaan Phuket International Hospitalissa katsomassa mopokolariin joutunutta työkaveriamme, teettämässä raksulle pari pukua ja kolme kauluspaitaa. Myrskyisä ja sateinen sää oli alkanut jo vajaa viikko ennen kuin saavuimme paikalle. Onneksi meille kuitenkin riitti sitten myös enemmän niitä poutapäiviäkin.
Matkapostauksen seuraava osa vietetäänkin sitten aurinkoisimmissa merkeissä 🙂

Ihana viikonloppu takana; tästä on hyvä jatkaa. Tulevalla viikolla vuorossa Julian nimpparit ja Lilian synttärit. Aika rientää! Mutta siitä huolimatta, tää kevät on mun suosikki vuodenaika 🙂

”On siis kevät
kuljen Hakaniemen rantaan,
tuuli ei tuule mutta sade kyllä jaksaa
kevät – Pystynkö mitään enää antaan,
konkurssin koin, en haluu enää maksaa,
kevät – Kuljen Hakaniemen rantaan,
sydän ei tunne, mutta jalat vielä kantaa,
kevät – Pystynkö mitään antaan?

Sinä tarjosit salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän,
vaikka tarjosit vain salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän.”



Aurinkoista alkuviikkoa sinulle 🙂



 
			

					

					
			

						


			
			
		
				
				
 	
			

		

	

												
					

		

			

				
perjantai 25. helmikuun 2011

									
Terkkuja sairastuvalta!

								
9

			


			

				
Oksupoksutautioireita, nuhaa, yskää, kuumetta, lämpöä. You name it – täältä pesee! Pääosassa lapset, mutta kyllä me aikuisetkin olemme osamme saaneet. Ei ole kuulkaas ihan helppoa ollut, kun viiime lauantainen krapulatunne on jatkunut viikon. On/off. Repikää siitä 😀 Tulisi kunnolla oksupoksutauti päälle tai lähtisi pois. Mieluummin tuo jälkimmäinen vaihtoehto. Lapset ovat vaatineet huomiota, kilpailleet sylistä, valvottaneet öisin, kuluttaneet lääkekaapin sisältöä, hyppineet välillä neljän seinän sisällä. Olleet mummujen hyvässä hoidossa. Samaan aikaan töissä on onneksi ollut ihan kamala kiire, paperit niin sekaisin, että onnesta saan huokaista, jos kaikki toimitukset ovat menneet oikeisiin osoitteisiin. Oikeilla hinnoilla. Kirjanpitäjälle lähettämistäni luvuista puhumattakaan…




Tänään jo huokaisin helpotuksesta töistä kotiin tullessani, sillä vastassa oli kaksi pirteää prinsessaa. Mutta mittari näytti silti Lilialla 38.4. Eli aikas paljon vielä. Itselläni pahin päivä tämän vatsaflunssan kanssa oli keskiviikko. Eilen oli välipäivä ja tänään iski jälleen heikotus ja huono-olo. Mitä lie virusta. Kaatanut jo kaksi rakasta läheistä tänään kesken työpäivän. Mutta onneksi nyt on viikonloppu, saa levätä ja parannella rauhassa!




Monella ystävällä alkoi tänään hiihtoloma; toisaalta harmittaa sillä olisi itsekin niin loman tarpeessa. Mutta toisaalta ei ole meilläkään enää pitkää aikaa, kun pääsemme taas nauttimaan näistä maisemista (toivottavasti nämä sairaudet nyt väistyvät sitä ennen….):


 






























 Sain eilen kuulla uutisen, joka pysäytti taas hetkeksi. Kyllä, sydänkohtaus voi tulla nuoremmallakin iällä. Äkkiarvaamatta. Jättäen jälkeensä suuren surun ja neljä pientä lasta. Onneksi ei koskettanut henkilökohtaisesti meitä läheltä, mutta aina kun tällaisia uutisia kuulee, sitä alkaa miettimään, että miksi ei nauti tästä hetkestä sellaisena kuin se on? Miksi odottaa asioiden kanssa huomiseen, jos ne voi tehdä / sanoa jo tänään? Miksi haaveilla jostain enemmästä, kun lähellä on kaikki mitä hyvään elämään tarvitsee? Paulo Coelhon sanoja lainatakseni:




Life is short.


Kiss slowly.


Laugh insanely.


Love truly and


forgive quickly.


♥




 Tai Jenni Vartiaisen aivan käsittämättömän hienon biisin sanoja lainatakseni (jos ette ole kuulleet ko. kappaletta, niin kuunnelkaa ihmeessä alla olevasta linkistä):




”Hei ollaan vaan aivan paikoillaan.
Turha on etsiä kauempaa, 


kun on hieno maailma jo tarjolla.”


 


















Nyt aion ottaa ison lasillisen Jaffaa mukaani ja käpertyä takkahuoneen sohvalle nauttimaan rauhallisesta perjantai-illasta. Nämä leffaillat all by myself ovat nykyään niin harvinaista herkkua, että edes se, ettei leffailtaan kuuluvat lisukkeet (karkit, sipsit ja jäätelö) maistu, voi pilata täydellistä iltaa. Eat Pray Love ja Julia Roberts odottavat!




Ihanaa viikonloppua sinulle ♥ 


Ja hyvää hiihtolomaa teille kenellä se nyt alkoi! Onneksi paukkupakkaset hellittivät 🙂











 
			

					

					
			

						


			
			
		
				
				
 	
			

		

	

															
			

				
« Vanhemmat

				
Uudemmat »