Mummu tuli lastenvahdiksi ja minä lähden pian lentoon! Harmillista, ettei Kööpenhaminan kentällä ole aikaa enemmän kuin reilu tunti. Siellä saisi aikaa (ja varsinkin rahaa) kulumaan vaikka kuinka ja paljon. Rakastan lentokenttiä. Aika kuluu myös ihan vain ihmisiä seuraamalla ja arvailemalla minne kukin on matkalla.  Laitoin teille yhden postauksen ajastettuna Mikälisikäli mun ajastus nyt toimii 🙂 Vastailen kommenteihinne viimeistään ensi viikolla.

nyt kun matkasta on jo kulunut tovi niin on hyvä aika summata mun mielipiteeni Kap Verden Boa Vistasta ja tarkemmin hotellista Riu Karamboa. Alkusanoiksi kuitenkin nämä: ikuna kuuna päivänä en uskonut, että joskus nauttisimme valmismatkoista tai niiden tarjoamista palveluista ahtaine koneineen ja kiljuvine lapsineen. Mutta hei, nyt kun meillä on nuo kaksi kiljukaulaa omasta takaa niin onhan nuo valmismatkat aika kätsyjä. Ja lapset voi kitistä ja riehua koneessa ilman pahempia mulkoiluja. Kohtalokavereitakin riittää 🙂 Jos multa olisi vielä pari vuotta sitten kysytty, että suostunko menemään all inclusive-lomalle niin olisin naurahtanut ja kieltäytynyt kohteliaasti. Ruokailuthan ovat matkailun suola! Mutta mutta, tässä sitä juuri vietettiin viikko all inclusive-hotellissa. Niinpä, olen tulossa vanhaksi! Mutta kyllä odotan jo sitäkin, että lapset ovat sen verran isoja, että voimme vain ottaa lennot määränpäähän x ja etsiä hotellin paikan päältä. Ja lomailla ex tempore-meiningillä. Ei siihenkään enää kauan mene!

-> juustopöytä

-> tapas-pöytä

-> lasten buffet-pöytä (kyllä, lapsemme elivät viikon ranskalaisilla ja kalalla)

-> hotellilla oli kahden hintaan sisältyvän buffet-ravintolan lisäksi kolme all inclusive teemaravintolaa, johon piti varata pöytä. Näistä kävimme kapverdeläisessä ja afrikkalaisesta. Aasialainen susheineen jäi käymättä, sillä emme saaneet sinne pöytää.

– juoma: ilmaiset juomat koko viikon, mehujen ja limppareitten lisäksi hanasta viinit (puna-, rose- ja valkoviini) ja olut. Allas- ja aulabaarista saatavat cocktailit ja drinksut olivat taivaallisia. Helposti olisi voinut olla pienessä hiprakassa koko viikon Pina Colada lasi kädessä, mutta ei kuulu tapoihini. Lisäksi kahviautomaateista sai kahvia aina macchiatosta cappuccinoon.

– vaikka hotelli on järkyttävän iso, niin ihmismassa hukkui sinne jonnekin; paitsi ruokailuaikaan.

– ystävällinen henkilökunta

– hotellialueen siisteys

– ihanaakin ihanampi allasalue (mutta katso kohta cons)

-lyhyet lentokenttäkuljetukset (3 minuuttia)

– ilmasto; takuuvarma aurinko, mutta ainakin helmikuussa oli aamuisin ja iltaisin kylmä! Tuuli oli navakka ja kylmä myös päivällä; vaikka lämpötila oli +25 tuntumassa niin auringon mennessä pilveen sai vetää pyyhettä päälleen auringonottotuolissa. Parit villatakit, jotka pakkasin mukaan olivat käytössä joka ilta. Oikeastaan niilläkin oli välillä kylmä…. Toisaalta, jollekin tämä lämpötila sopii passelisti; itse olen sitä tyyppiä että kun hotellihuoneesta astuu ulos niin kuumuus ja kosteus saa lyödä päin kasvoja

– hotellin kulahtaneisuus tietyltä osin; mielestäni ei vastannut huoneiden osalta 4 tähteä tai saatikka itse mainostamaansa 5 tähteä. Mutta kuka siellä hotellihuoneessa aikaa viettää 🙂

– jääkylmä uima-allasvesi; kolmesta uima-altaasta yhden piti olla lämmitetty. Mutta ei siellä juuri kukaan uinut, paitsi meidän lapset huulet sinisinä

– hotellissa kelpasi vain Visa ei Master Card (tämä oli kyllä tiedossa etukäteen)

– hotellin kaupoissa oli aivan älyttömän kallista (aurinkorasvapurkki yli 20 euroa, karkkipussi 3,80 euroa..)

Harmittaa, etten ottanut järkkäriä mukaan; maisemat olivat kuvaukselliset. Joten peruspokkarilla otettiin kuvat. Täällä esittelin joitain kuvia ja tässä tulee ”muutama” lisää:

Lentomatka oli myös suhteellisen mukavan mittainen; 6 tuntia Cran Canarialle, jossa tankkaus+miehistön vaihto ja siitä pari tuntia alas Kap Verdelle. Tosin menomatkalla pysähtyminen kesti kolmisen tuntia, kun odottelimme miehistöä koneeseen 🙂

EDIT: Marita Hunajaa ja Maitoa blogissa on myös jakanut matkakokemuksensa kohteesta ja vieläpä samasta hotellista. Käykääpäs katsomassa täällä (klik klik)!

Matkakertomusta tuonnempana, nyt laskiaispullien paistoon 🙂