HEIPPAHEI

ja terkkuja auringosta! Toooosin, having said that – nyt illaksi meni pilveen 🙂 Ei haittaa. Siinä missä joskus olin aivan fanaattinen sen suhteen, että auringossa täytyi olla aamusta iltaan, on joku järjen hiven tullun tähän touhuun. Varjon alla on hyvä olla, samoin nautin suunnattomasti myös pilvisemmistä, mutta lämpöisistä hetkistä.

Olen saanut hurjan monta viestiä IG Storyn kautta, kiitos niistä. Yleisin kysymys on ollut, että missä me ollaan ja ollaanko omatoimi- vai pakettimatkalla. Ollaan taas vaihteeksi Marriott Merlin Beach Resortissa Phuketissa. Kaukana isojen turistirantojen hälystä. Olen mennyt laskuissa sekaisin, kuinka monta kertaa täällä ollaan oltu, mutta aina jossain vaiheessa tullaan tänne takaisin. Ollaan nähty hotellin kasvu perheyrityksestä isoksi ketjun omistamaksi resortiksi ja täytyy sanoa, että ennakkoluulot olivat kovat, kun kuulimme silloin neljä-viisi vuotta sitten, että hotelli ei ole enää perheen omistuksessa.

Tiedättekö, että välillä on niin hyvä tuntea omien ennakkoluulojen romuttuminen. Kaikki oli täällä hyvin aiemminkin, mutta niin on nytkin. Toki ison ketjun vaikutus näkyy, mutta yhtälailla ystävällistä porukkaa on kuin aiemminkin. Ekat pari kertaa Marriott-kaupan jälkeen homma ehkä vähän hapuili, mutta ei annettu periksi. Ollaan oltu täällä pakettimatkoillakin (silloin kun lapset saivat vielä alennuksia), mutta viime aikoina ollaan varattu majoitus suoraan hotellilta. Homma toimii ja palaavina asiakkaina upgreidaus on liki aina odottanut sisäänkirjautumisen yhteydessä.

Lennot otetaan aina, mihin tahansa reissataankin, poikkeuksetta Finnarilla tai samaan allianssiin kuuluvilla yhtiöillä. Hinta on ehkä kovempi, mutta tänä päivänä mielellämme suosimme suoria lentoja, jos mahdollista ja vähempipäästöistä lentokalustoa. Tällä kertaa emme tosin tulleet suoralla lennolla. Tulimme Bangkokin kautta pompulla, sillä säästimme lentolipuissa vähän vajaa 2000 euroa (!), kun otimme ne HEL-BKK ja HKT-HEL. Se on paljon rahaa se. Suora lento on sitten kotiinpäin. Bangkokista Phuketiin otimme eri varauksella Thai VietJet -lentoyhtiön lennon ja se oli vajaa 30 euroa / hlö. Laukuista tuli jokunen euro lisää.

Hotellilla on kolme allasta, josta nyt majoittaudutaan ekaa kertaa lagoon pool -altaalla. Rauhallinen ja suljettu sisäpihan allas. Tyttönelikko viereisessä huoneessa oli sitä mieltä, että ollaan vähän kaukana rannasta ja aamupaloista (matkaa pari sataa metriä :D), joten siirrymme huomenna toiselle altaalle. Kieltämättä itsekin odottaa sitä meri,- tai ainakin osittaista meri-,  näköalaa joka hotellin muiden alueiden huoneista on. Rakastan tuijotella merelle ja kuunnella meren kuohunaa.

No miksi palata aina tänne samaan paikkaan? No sen takia, että kun välillä käydään muualla, niin sitä kaipaa aika ajoin tänne ns. helppolomailemaan. Ei tarvi tutustua paikkoihin ja tietää mitä jokaisen kulman takana on. Tietää, että aamupala on priimaakin priimempaa ja että palvelu pelaa. Bonuksena tietty tutut ihmiset hymyineen, joista osa on ollut täällä töissä jo silloin vuonna 2007, kun ekan kerran täällä kävimme.

Hotelli voi olla näin sesonkiaikaan lasten altaan tuntumassa äänekäs (mikä on täysin hyväksyttävää ja kuuluu asiaan), mutta me tykätään olla rannalla, jossa saa olla ihan rauhassa. Samoin aamupalapaikka rannan puolella on ihanan hiljainen. Isot altaat ovat lasten mieleen ja niin kauan kuin lasten kanssa reissataan, niin valitaan paikat sen mukaan, missä tykkäävät olla. Olihan se viime vuoden Koh Yao Yain villa omalla altaalla ihana, mutta toiset kaipaavat kuulemma äksöniä 😉

LEPPOISAA VIIKONLOPPUA,