keskiviikko 23. joulukuun 2020

Tunnelmallista joulua!

HEI IHANAA AATONAATTOA!

Musta tuntuu, että sain ennenaikaisen joululahjan eilen illalla. Sillä sekunnilla, kun kympin uutisten säätiedotuksessa sanottiin, että liki koko Suomi saa valkoisen joulun Meinasi ihan itku päästä, niin ihanaa! Sillä faktahan on se, että kyllä lumi tuo suuren osan joulutunnelmaa. Ainakin itselleni.

Täällä Pyhällä on herätty aatonaattoon reilun 10 tunnin yöunien jälkeen hissukseen. Poikkeuksellisen lämpimään ilmaan. Aamulenkillä koiran kanssa ollessani totesin, että pakkasta ei taida olla juurikaan. Sielu kaipaa paukkupakkasia ja onneksi sellaisia on luvattu parin päivän päähän. Tänä iltana vissiin jo pikkuisen pakastuu. Tekee hyvää hiihtoladullekin, lentokelejä tiedossa 🙂

Tässä kolmannen kahvikupposen lomassa olen muistellut, että missä asteessa se kinkku taas paistettiinkaan. Meidän kinkku saa olla kuiva ja rapsakka. Nämä ovat niitä makuasioita, joista ei sovi kiistellä. Kinkku pääsee ekana uuniin ja sen jälkeen lanttu- ja perunalaatikot. Sitten juuri ennen iltaruokaa kiehautan lipeäkalasopan. Tämä aatonaatto on tavallaan joulunodotuksen ohella mulle se juttu tässä ajanjaksossa, jota jouluksi kutsutaan. Koska tänään saa viettää aikaa keittiössä, ah!

Mutta sitä ennen vielä muutamat joulutervehdykset menemään sähköpostitse, tietokone kiinni ja hommiin. Celine Dionin joululaulut taustalle ja ehkä vielä yksi kuppi kahvia ja poroleipä hiukopalaksi. Nyt ei ole pariin viikkoon kiire minnekään. Ei aikatauluja eikä sovittuja menoja. Tiedossa ulkoilua, syömistä, päikkäreitä, syömistä, lautapelejä, hiihtoa, syömistä, kirjojen lukemista ja hei mainitsinko jo syömistä? ;D

TUNNELMALLISTA JOULUA TOIVOTELLEN,

 

 


maanantai 21. joulukuun 2020

Kohti tunturijoulua ♥

MAANANTAI-ILTAA IHANAT!
Huhheijakkaa, se olis joululoma nyt 🙂 Auto on pakattu ääriään myöden. Koira pitää vielä pestä joulukuntoon, mutta ensin pitää päästä juoksulenkille nollaamaan syksyn työrupeama. Ruokakassitilaus kahden viikon ajalle on tehty noudettavaksi ilman ihmiskontakteja Rovaniemeltä. Kyllä, tunturijoulu toteutuu oman perheen kesken omassa mökissä, vastuullisesti ja turvallisesti
Tai no, ei omassa mökissä, vaan veljen perheen mökin päädyssä. Mutta siellä, joka on tuttu ja turvallinen paikka. Jossa on paljon tehty joulumuistoja vuosien varrella.
Oma mökin päätymme oli vuokrattu jouluksi ennen kuin ehdimme tehdä siihen oman varauksen (asia on nyt hoidettu tulevia jouluja varten). Veljen perheen saapuessa Pyhälle pääsemme onneksi sitten tuonne omaan päätyymme. Emme viimeksi rymsteerausreissulla ehtineet juuri uusitusta mökistä nauttia, kun lähdimme heti rymstreerausta seuraavana aamuna aikaisin kohti kotia. Tälle joululomalle on tiedossa sohvalötköttelyä ja ulkoilua. Tutustumista tuohon meidän uusittuun mökkiin sekä pienoista pintaremppaa ja keittiörempan valmisteluita.
Lapissa pystymme pitämään turvavälit ja uskon, että ei ruuhkaa hiihtoladuilla synny. Tykkään noudattaa ohjeistuksia, joten pieni paino lähti sydämeltä, kun luin viime viikolla THL:n ohjeistuksen siitä, että pienessä porukassa vietetty mökkijoulu on ok. Veikkaan, että muutenkaan joulun aikaan Lappiin ei ryntää he, ketkä viettäisivät aikaa paikoissa (esim. after ski), joissa taudin tarttuminen olisi helpompaa. Uskon, että joulua pohjoiseen lähtevät viettämään he, ketkä haluavat rauhoittua juurikin pienellä porukalla. He, jotka kuitenkin haluavat tukea lappilaisia yrittäjiä. Muutamana iltana on tarkoituksena tilata mökkiin ruoat paikallisilta ravintolayrittäjiltä. Jotenkin sitä haluaa auttaa omalta osaltaan matkailualan yrittäjien ahdinkoa.
11 vuoteen en ole blogista pitänyt lomaa enkä nytkään varsinaisesti ole sellaista suunnitellut. Mutta uskoisin, että seuraavat pari viikkoa blogi päivittyy harvakseltaan. Tilanteen mukaan mennään 🙂 Jos blogissa on hiljaisempaa, niin At Maria’s -meiningit jatkuvat IG:n puolella (atmarias) ja ruoka-aiheiset jutut taas IG:ssä Bistron puolella (marianbistro).
Voi olla, että palaan vielä tunturin juurelta hyvän jouluntoivotusten kanssa blogiinkin, mutta jos en niin haluan toivottaa jo nyt
TUNNELMALLISTA & RAUHALLISTA JOULUA – KIITOS, KUN OLETTE ♥  

lauantai 19. joulukuun 2020

Jouluista kotia

TUNNELMALLISTA LAUANTAIHUOMENTA

Kuvatulvassa meidän joulukotia tänä vuonna. Perusmeiningillä mennään. Aidolla kuusella, jossa killuu ne tutut vanhat koristeet. Ripauksella punaista tasojen päällä. Hymyileviä tonttu toljantereita sekä tuo yksi isotissinen muori. Äiskän peruja.

Aina välillä haaveilen kaikkien joulukoristeiden uusimista kertaheitolla. Sellaisiin modernimpiin. Kunnes tajuan, että se on nuo vanhat nisset ja nasset, joissa piilee se joulun tuntu. Osa meilläkin esillä olevista tontuista muistuttaa lapsia taaperojouluista. Osa muistuttaa jouluista täällä mun lapsuudenkodissa. Niistä, kun vietettiin isolla porukalla joulua.

Vaikka joulut ei aina ole itselleni ollut niitä helpoimpia, niin lasten takia sitä on tullut laitettua joulua kotiin. Ja kyllä mun täytyy sanoa, että jopa näin nelivitosena löydän itsestäni jouluisin sen sisäisen lapsen. Kyllä se temmeltää vuoden aikana muutenkin, mutta varsinkin jouluisin se herää eloon ja löytää iloa ihan niistä pienistäkin jutuista. Tutuista ja turvallisista. Se iloitsee paketeista kuusen alla, mutta on sen verran fiksuuntunut, ettei enää tee niihin reikiä. Ja vaikka tekisikin niin ei ainakaan paikkaa niitä maalarinteipillä…

…niin kuin silloin yhtenä vuonna, kun äiskä ja iskä lähti haudoille käymään jouluaattona ja veljen kanssa luvattiin istua sohvalla sen aikaa tuijottamassa jouluohjelmia. Oli siinä selittelemistä, kun jok’ikisessä paketissa oli maalarinteippikoristus 😀

Hei, nyt toivottelen teille mitä ihaninta viikonloppua. Tiedän, että kiiruilta ei voi välttämättä välttyä, mutta muistakaahan jossain välissä rentoillakin, jookos? Ja jos oikein alkaa syke nousemaan ja ressiä pukkaan, niin muutama hengitys syvään esimerkiksi punaisissa liikennevaloissa tekee jo ihmeitä! Vaikka aina sanotaan, että muodosta arjestasi sellainen, että ei ole tarvetta lomaan, niin kyllä mun täytyy sanoa, että mä olen pikkuisen loman tarpeessa. Vielä maanantaina töitä ja sitten laskeudutaan siihen ihanan pehmeään tunnelmaan, jota jouluksi kutsutaan

LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,


perjantai 11. joulukuun 2020

Joulun top 3

HEI HUOMENTA IHANAT!

Tuleva joulu tekee sen, että mä herään aamusta anivarhain. Ai miksikö? No miettimään joulujuttuja, pirskatti. En siis stressaamaan, vaan fiilistelemään. Hekumoimaan. Joten täällä ollaan, klo 05.53 kuusenkynttilän valossa fiilistelemässä jo aamun toisen kahvikupin kanssa. Nää hetket, kun muu perhe nukkuu. Kun ainoat valonlähteet on kuusenkynttilät ja valosarjat. Näistä hetkistä haluan pitää kiinni.

Tänä aamuna tulin jakamaan teille mun joulun top 3 -asioitani. Löytyykö sieltä samoja juttuja? 🙂

Jouluruoat
1. Lanttulaatikko (kyllä, itse tehtynä!)
2. Lipeäkalakeitto (ks. edellinen)
3. Jääkellarin lohi & itse tehty sinappinen majoneesi

Joulujuomat
1. Glögi (alkoholiton)
2. Egg nog
3. Oikein hyvä täyteläinen punaviini

Joululaulut
1. Näin sydämeeni joulun teen
2. Varpunen jouluaamuna
3. Himlen i min famn

Joululeffat
1. The Holiday
2. Home alone (Lost in New York)
3. Bridget Jonesit
(erikoismaininta Holidate-leffalle, josta sain vinkin IG:ssä. Se oli oikeasti kaikessa kepeydessään ihan tosi hauska ja nauroin välillä kippurassa!)

Joulunajan herkku
1. Mäti, smetana & sipuli
2. Saaristolaisleipä sillillä
3. Kinkkusiipale (kyllä, siipale) makeahkolla sinapilla

Joulumakeinen
1. Pandan suklaakonvehtirasian ananaskonvehti
2. Vihreä kuula
3. After Eight

Joulun paras hetki
1. joulun odotus
2. aattoilta
3. joulupäivä

Joulutekeminen
1. lautapelien pelaaminen
2. joulusauna
3. lahjojen antaminen (rakastan katsoa aidosti yllättyneitä ja kiitollisia ilmeitä)

Joulun ajan leivonnainen
1. joulutorttu
2. taatelikakku
3. maustekakku

Joulupukeutuminen
1. kotivaatteet
2. villasukat
3. toppavaatteet ja sen alla pyjama (jouluiset lenkit koiran kanssa)

Joulumielen tuoja
1. oma perhe
2. lumi
3. levollinen laskeutuminen jouluun

Joululahjatoive vm.2020
1. Danielle Steelen kirja (jo vuodesta 1997)
2. Pyjama
3. Oura-sormus
(Tosin tänäkin vuonna ja varsinkin tänä vuonna ykkösenä on terveys)

Nyt vielä hetki nautiskelua kuusenkynttilöiden valossa ennen töihin lähtöä

IHANAA PERJANTAITA,


keskiviikko 09. joulukuun 2020

Antamisen ilosta ♥

HEIPPA!

En muista toista joulunalusaikaa, että olisin tässä vaiheessa joulukuuta ostanut jo kaikki lahjat, yhtä lukuunottamatta. Suurin osa on jo paketoitukin. Mielessä siintää vielä ne joulut, kun lapset olivat pikkutaaperoita. Kun lelulehtisiä selattiin kuin raamattua. Kun lahjojen määrä oli ihan järjetön (osin kiitos isovanhempien). Pääasiassa leluvoittoisilla lahjoilla leikittiin hetki. Jotkut säilyivät leikeissä pidempään, mutta usein lelut sai laittaa kiertoon viimeistään seuraavana syksynä.

Silloin joululahjojen ostaminen ja niiden paketointi oli jotenkin stressaavaa. Ehkä sen takia, että jätin niiden ostamisen viime tinkaan ja paketoin lahjat aatonaattona. Yleensä puolen yön maissa aivan töttöröö ja väsyneenä.

Mutta oppia ikä kaikki – nykyään lahjojen paketoiminen on rentouttavaa puuhaa. Kynttilänvalossa, glögiä juoden. Mitä isommaksi lapset kasvaa, sitä lyhemmäksi lahjalistat käyvät. Sitä paremmin lapset ymmärtävät, että mikseivät saa kaikkia listalla toivottuja juttuja. Kuten uutta puhelinta, jos vanhakin on ihan toimiva. Näiden teinien kanssa pystyy jo neuvottelemaan ja luovimaan. Lahjojen määränkin suhteen. Lukutoukkana antaisin vain pelkkiä kirjalahjoja, mutta kummankaan listassa ei ollut ainuttakaan kirjaa (!). Yhdet pakolliset kirjat pyjaman ja pörrösukkien lisäksi pitää olla. Oli niitä listassa tai ei 😉

Kun lahjavuori ei ole ihan hirmuinen, on hommassa taas joku juoni. Antamisen ilo on taas palannut ja jokaista harvaa lahjaa tulee paketoitua antaumuksella. Meiltä löytyy tänä vuonna paketeista pääosin käyttötavaroita ja muutamia vaatteita. Meillä ei osteta merkkivaatteita lapsille vuoden aikana, elleivät osta omilla rahoillaan, vaan saavat yleensä näin jouluna muutaman toivomansa merkkivaatteen. Eilen lämmitti mieltä, kun kuopus sanoi kaipaavansa paitoja. Eikä välttämättä merkkipaitoja. Sillä kuulemma kaikilla on niitä. Ah, ihanaa – kerrankin näin päin!

Tämä päivä  on mennyt pääosin opiskelujutuissa ja sain hoidettua pois alta yhden niihin liittyvän jutun, joka jänskätti tosi paljon. Sen verran, että nyt on vähän mehut pois. Suljen koneen neljältä ja suuntaan tyttöjen kanssa katsomaan kaunista Tampereen keskustaa. Kuvissa olen ihastellut valotaideteoksia, mutta täytyy päästä näkemään ne livenä. Ei muuta kuin maskit kasvoille ja menoksi 🙂

IHANAA KESKIVIIKKOA TOIVOTELLEN,