MOIKKAMOI!
Itsestään huolehtiminen, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin pitäisi olla meidän kaikkien prioriteettilistan kärjessä. Se ei ole rakettitiedettä, ei todellakaan. Mulla tulee heti tsiljoona keinoa mieleen, mutta rajasin (joo hei hyvin rajattu, kun kolkutellaan taas yli tuhannessa sanassa) nämä päällimmäiset nyt aakkosmuotoon. Ihminen on kokonaisuus ja viime aikoina olen kiinnostunut holistisesta hyvinvointikäsityksestä. Siitä, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Miten yksi tapa sopii toiselle ja toinen ei. Sen takia itsetuntemus on tässäkin valttia, että tietää, mitkä ovat just niitä mulle sopivimpia keinoja.
Avantouinti. En tiedä, miksi tämä tuli ekana mieleeni. Sillä olen käynyt elämäni aikana valehtelematta alle kymmenen kertaa avantouimassa 🙂 Mutta se on mun tämän vuoden bucket listalla. Heti vuoden lopussa otan säännölliset kerran viikkoon tapahtuvat avantouinnit (saunasta) ohjelmistoon. Muistan kerran avantouintireissulla olleeni aivan zombie, kiitos niskajumien. Silloin nuo jumit jäivät avantoon ja olo oli euforinen.
Be kind. Itsellesi ja muille. Mä huomaan, että olemalla muille ystävällinen ruokkii mun hyvää oloa. Saan siitä niin paljon hyvää mieltä. Pienet hyvät teot toisille eivät ole koskaan huono juttu myöskään. Ystävällisyys ja hyvät teot – siinä yksi salaisuus itsensä rakastamiseen!
Core. Kolmisen vuotta sitten, kun sain pitkittyneiden selkäkipujen takia otettujen rtg-kuvien jälkeen lääkäriltä tuomion, että en saisi enää koskaan juosta, mun maailmani musertui. Juoksu oli niin tärkeä hyvinvoinnilleni. Onneksi kävin toisella lääkärillä ja fyssarilla, jotka olivat sitä mieltä, että kunhan core on kunnossa, niin voin juosta.
D-vitamiini. Ja muutkin vitamiinit ovat tärkeitä. Ihan jo jaksamisenkin kannalta. Meidän pitkä ja pimeä talvi syö vahvempaakin naista tai miestä. Monipuolinen ruokavalio ja purkista niiden vitamiinien nauttiminen, joita ei ravinnosta saa, tekee ihmeitä.
Elä hetkessä. Nauti tästä hetkestä. Elämä kuluu niin hurjaa vauhtia, että en näe ainuttakaan syytä, miksi en eläisi hetkessä ja nauttisi siitä. Ei se poissulje tulevaisuuden unelmoinnin mahdollisuutta, vaan päinvastoin. Hetkessä eläminen toimii itselleni tietynlaisena buusterina tulevaisuuden suunnitelmille. Tämän hetken tiedostaminen ruokkii halua kokea vielä enemmän.
Friends. Ihmissuhteiden merkitys hyvinvoinnille on kiistaton. Vaikkei aina voisi olla fyysisesti läsnä, niin kuinka hyvää tekeekään kysellä kuulumisia puhelinsoitolla tai whatsupilla? Mun yksi bestis asuu USAn länsirannikolla ja joka kerta, kun sieltä tulee viesti, niin huomaan hymyni ulottuvan korviin. Ei maapallo ole liian suuri ystävyyssuhteiden ylläpitämiseen.
Gua sha -lasta. Ostin viime kesänä Katja Kokon kasvoille tarkoitetun gua sha -lastan ja tiedättekö, että olin näkevinäni muutoksen kasvojeni ilmeessä jo parin kerran jälkeen. Talvella lastailu unohtui, mutta nyt olen ottanut sen uudelleen käyttöön. Tekee niin hyvää! Tuo oma pieni aamurutiinini muutaman minuutin ajan on yleensä aamun eka meditaatiohetkeni myös!
Hiit -treeni. Mä uskon kunnon hikitreenin tuottaman endorfiinin positiiviseen vaikutukseen. Se mikä toimii jollain ei välttämättä toimi kaikilla. Mulle hiit-treeni (sopivassa määrin) on yksi itseni rakastamisen keinoista.
Itsemyötätunto. Parasta itsensä rakastamisen harjoittamista on harjoittaa itsemyötätuntoa. Miksemme olisi itseämme kohtaan yhtä lempeitä kuin muita ihmisiä kohtaan? Miksemme antaisi itsellemme anteeksi sen sijaan, että ruoskisimme itseämme koko ajan parempaan ja parempaan suoritukseen?
Juhlista saavutuksia. Oli ne sitten pieniä tai isoja, niin muista heittää ainakin virtuaalisesti kannat kattoon ja tuuleta. Sä olet sen ansainnut! Jotkut juhlistavat jopa epäonnistumisiakin, sillä ilman epäonnistuimisia emme oppisi, eikös?
Kirjat. Rakastan niin äänikirjoja kuin kirjojakin. Itse pääsen paremmin rentoutumaan kirjan kanssa, sillä siinä tuo kirjan tuntemus käsissä ja tuoksu sivujen välissä tekee niin paljon. Silti tätä nykyä tulee kuunneltua enemmän äänikirjoja. Mulla on mökillä ihanat Pancolit kirjoina ja ne ajattelin tänä vuonna lukaista uudelleen läpi.
Luonto. Tämä ei tarvitse sanoja, mutta tänä aamuna, kun kävin koiran kanssa metsälenkillä mietin, että kuinka paljon se voimaannuttaa, kun käy luonnossa heti aamusta. Aamukaste tuoksui ihanalle ja tuulikaan ei ollut kylmä.
Meditointi. Tiedän tiedän, tästä olen jauhanut viime aikoina paljonkin. Mutta kun se on niin ihanaa ja rauhoittavaa kaiken härdellin keskellä. Jos ette ole vielä kokeilleet, niin suosittelen!
Negatiivisuus. Anna sijaa myös epämiellyttäville tunteille ja ajatuksille, mutta siirrä ne hellästi takavasemmalle käsiteltyäsi ne. Myönteistä elämänasennetta voi harjoittaa ja sitä kannattaa harjoittaa – se tekee hyvinvoinnillesi ihmeitä!
O’ou…tuliko mokattua? Ei se haittaa, muutkin mokaa. Aika usein pelkäämme mokaavamme. Itselleen kun osaa nauraa niin siitäkin selvitään. Ei elämää kannata ottaa liian vakavasti!
Puutarhanhoito. On todettu, että sormien multaan upottaminen on mieltä rauhoittavaa. Mä olen saanut tästä kokemusta vasta parin vuoden ajan, mutta mikään ei ole ihanampaa kuin tulla töistä kotiin, vaihtaa kotivaatteet ja heittää ruusukuvioiset puutarhahanskat vähäksi aikaa käteen. P-kirjaimesta olisi keksinyt vaikka kuinka monta asiaa…pilates, positiivisuus jne.
Quality time. Niin oman itsensä kanssa, ihan hissuksiin kuin sen puolison tai ystävien kanssa. Olenkin kertonut opetelleeni nauttimaan omasta seurastani vasta lasten saamisen jälkeen. Siihen asti tuli laskettua minuutteja siihen kuin mies/lapset palaa kotiin. Nykyään ei tuota lainkaan ongelmia viettää aikaa itsekseen. Kaipaan sitä yllättävän usein.
Riitän tällaisena kuin olen. Me ollaan kaikki just ihania omina itsenämme. Kenenkään ei pitäisi edes kyseenalaistaa sitä. Nykyajan meininki on hurjaa, sillä osaltaanhan some saa monet meistä tuntemaan riittämättömyyttä. Mutta muistetaanhan, että kenenkään elämä ei ole kiiltokuvaelämää todellisuudessa.
Syöminen. Monipuolinen, ravintorikas ruoka on mun elämäni sulostuttaja. Siinä missä nautin myös aina silloin tällöin epäterveellisistäkin herkuista. Vain mä itse päätän mitä suustani alas laitan. Ja kyllä se vain niin on, että olen mitä syön. (toim. huom. tällä hetkellä käsi hamuaa nacho-pussia ja hummusdippiä…pitänee kohta tehdä iltaruokaa ;)).
Terveystarkastukset. Olen yleensä ollut se potilas, joka menee vasta pää kainalossa lääkäriin. Onneksi töiden kautta meillä on kolmen vuoden välein terveystarkastukset verikokeineen päivineen.
Uni. Iän myötä sitä haluaa helliä itseään hyvillä yöunilla. Hyvien yöunien merkitys korostuu entisestään. Itse tarvitsen tällä hetkellä vähintään 7-8 tuntia unta ja keskimäärin sen verran yössä tuleekin nukuttua.
Venyttely. Mikä siinä onkaan, että venyttely aina jää. Venyttelen sitten illalla. Juu, näin on! 😀 Harvemmin muistan venytellä ”sit illalla”. Sen takia olen ottanut tavaksi venytellä heti esimerkiksi juoksulenkin jälkeen. Joskus omistan yhden illan venyttelylle ja venyttelen pitkin iltaa telkkarin äärellä.
Water. Vesi vanhin voitehista. Pitää ihon kirkkaana, puhtaana ja raikkaana. Sisäisesti nautin noin kahdesta kolmeen litraan vettä päivässä. Joskus join aamuisin sitruunavettä, mutta se jäi. Nyt juon tyhjään vatsaan ison lasillisen ilman sitruunaa. Työpöydällä mulla on puolen litran vesilasi, jota täytän päivän mittaan.
X-hypyt. Ja hassuttelu. Mä pompin lasten kanssa usein trampalla. Tehdään vuorotellen x-hyppyjä ja he, ketkä osaavat heittävät voltteja. Elämän yksi ihanuus on se, että osaa välillä taantua sinne jonnekin lapsuusajan huolettomuuteen. Nauttia siitä ja olla hyvillä mielin vähän hassu.
Yin-jooga. Löysin yin-joogan ihanuuden vasta viime vuonna. Olen luonnostani todella kankea, joten sen lisäksi että yin-jooga ravitsee sielua, ravitsee se myös sidekudoksia, lihaksia ja ihan jokaista soluani.
Zen. Elämässä välillä tyrskyää ja myrskyää. Mikäli itseään lietsoo kauhuskenaarioilla, joutuu helposti entistä enemmän solmuun. Koska me emme tiedä tulevasta, emmekä voi elää menneisyyttä uudelleen, niin myrskyn silmässä keskityn usein ajattelemaan vain sitä hetkeä. Olemaan aivan zen ja rauhoittamaan itseäni lukuisin eri keinoin. Hengitys nyt ensimmäisenä keinona.
Åbo. Ehkä vähän kaukaa haettu, mutta pieni irtiotto tekee hyvää. Vaikka en niinkään laivaihmisiä ollut joskus muinoin, niin nykyään tykkään käydä laivalla. Kotihiirelle riittää ihan 24 tunnin risteily. Pieni maisemanvaihdos auttaa aina.
Ö-mappi – mappi öö. Jotkut asiat on syytä mapittaa mappi ööhön oman jaksamisen vuoksi. Ihmiset antavat nykypäivänä oman pahan olonsa helposti näkyä ja kuulua. Usein se navigoituu ihan väärään osoitteeseen. Mä olen oppinut vuosien varrella ottamaan ö-mapin käyttöön, silloin kuin sille on tarve. Harvoin tulee mapitettavia, mutta esimerkkinä nyt yksi kommentti (kiitos siitä), jonka sain eiliseen postaukseen hyvinkin tutusta osoitteesta. Ei, meidän lapsista ei tule uusavuttomia, vaikka voileivän silloin tällöin voitelenkin ja kiitos, mun ja punapartasängen suhde voi hyvin, vaikka sen julkisesti sanonkin ääneen 😀 Joskus tietyt asiat osuu joitain ihmisiä arkaan paikkaan. Vastapalloon voi tulla välillä, mutta jos ei se vastapallotus ole rakentavasti tehty, niin sitä varten on mappi ö. Joka muuten meni just kiinni 😉
Äänetön. Puhelin on välillä hyvä laittaa äänettömälle. Mä laitan puhelimen viimeistään ysin aikaan illalla äänettömälle, mutta usein myös silloin kun meditoin tai keskityn kirjoittamiseen. Välillä on hyvä olla offline!
Hei, tällaisia maanantai-iltaan! Oliko siellä tuttuja juttuja teille, millä pidätte itsestänne huolta? Nyt se iltaruoka tulille ja sitten on vielä pakko päästä vähän pihalle. Kesäkesäkesä – mikä oliskaan ihanampaa aikaa panostaa omaan hyvinvointiin? ♥
AURINKOISIN MAANANTAITERKUIN,
