ja hei toivottavasti siellä, missä ikinä olettekin, paistaa myös aurinko ja pikkupakkanen on tehnyt luonnon kauniiksi ♥ Nopeasti ennen lauantaipuuhia tulin jakamaan teille reseptin helpostakin helppoihin joulunajan leivonnaisiin. Muistaakseni olen joku vuosi ennenkin tehnyt vastaavanlaisia piparkakkukuppeja, mutta enpäs löytänyt enää täältä blogista, että millä ne silloin täytin. Jos en väärin muista niin vaniljajädellä, johon olin murskannut pipareita. Tällä kertaa täytteeksi pääsi luumu-kanelirahka. Simppeliä, mutta ah niin syntisen hyvää 🙂
PIPARKAKKUKUPIT 6 isoa tai 12 pientä
250 g piparitaikinaa 2 dl kuohukermaa 1 luumu-kanelirahkapurkki
– kauli piparitaikina levyksi ja ota siitä lasilla pyöreitä muotteja
– kaulitse piparipyörylöitä isommaksi ja asettele voideltuun muffinsivuokaan (pohjaan ja reunalle)
– paista 200 asteessa, kunnes piparkakkukupit ovat kauniin ruskeita
– vaahdota kerma ja lisää siihen rahkapurkki
– lusikoi jäähtyneisiin piparikuppeihin
– koristele kanelilla ja tähtianiksella
Itse tein kuusi isoa piparkakkukuppia, mutta suosittelen tekemään pieniä. Nimittäin yksi pieni herkku riittää helposti tainnuttamaan jouluisen makeannälän 🙂 Näistä saisi helposti näyttävän jälkkärin esimerkiksi jouluaaton ruokapöytään. Pohjanhan voi tehdä piparinmuotoiseksi muottia käyttämällä!
Tänään jatketaan piparkakkujen huumaavassa tuoksussa, sillä tytsyt leipovat illalla serkkujensa kanssa piparkakkutalot. Sen verran tosin taidan oikaista, että ostan valmiit rakennuskappaleet kaupasta, jotka vain liimataan yhteen. Paistetaan niihin sitten vähän pihamaata ja kuusia piparitaikinasta, jotta saadaan sitä jouluista tuoksua! Mutta ennen piparkakkutalotalkoita vähän sushia ja superparkkia. Toivottavasti myös ulkoiluakin. Muistetaan nauttia ♥
Pikkujoulukausi taitaa olla jo kuumimmillaan. Joko siellä on heitetty pikkujoulukausivaihde päälle? Meillä vietettiin työpaikan pikkujouluja viime viikonloppuna, mutta tarkoituksena olisi vielä viettää joulukuussa ystävien kanssa pikkuisia joulujuhlia eli pikkujouluja. Tarjoilujen suunnittelu on joka vuosi yhtä ihanaa! Perinteisiä jouluruokia ei meidän pikkujouluissa nähdä, vaan keskitytään suolaisissa pikkunaposteltaviin ja jouluisiin salaatteihin. Jälkkäreihin tykkään panostaa erityisesti. Joulutortut ovat vakiovieraita jälkiruokapöydässä ja kun vieraita on paljon, niin jouluisista kakuista riittää monelle syötävää. Perinteisten glögijuustokakun ja kuorrutetun maustekakun lisäksi tänä vuonna pikkujoulupöytään pääsee syntisen hyvä piparimokkapalakakku. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Maldonin kanssa.
Piparimokkapalakakku juontaa juurensa mokkapaloihin, tai suklaapeltiin, jota mummullani ja äidilläni oli tapana leipoa. Vuosien saatossa olen muokannut reseptistä kakkuversion. Tänä vuonna mokkapalakakku sai lisämausteekseen piparin. Joka muuten antaa jouluisen makunsa lisäksi myös mukavaa suutuntumaa kakulle. Kuorrutteen päälle pääsi kristallilunta eli Maldonin hiutalesuolaa. Itse asiassa tuo suolan maku teki tälle makeahkolle kakulle hyvää. Muutenkin tykkään, että leivonnaisiin sopii ripaus suolaa tasoittamaan makeutta.
-vaahdota munat ja sokeri
-lisää joukkoon nostellen varovasti yhteen sekoitetut kuivat aineet, maito ja sulatettu voi
-kaada irtopohjavuokaan ja paista 180 asteisessa uunissa noin 35-40 minuuttia. Tarkista tikulla kypsyys vielä ennen uunista pois ottamista.
-annan pohjan jäähtyä hyvin ennen sen puoliksi leikkaamista ja täyttämistä
-leikkaa kakkupohja puoliksi ja levitä alapohjalle murskattua piparia ja reilu kerros kuorrutetta
-laita kansiosa kuorrutteen päälle ja levitä kuorrutetta kakun päälle reilusti
-koristele Maldon -hiutalesuolalla
-sulata voi kattilassa, lisää muut aineet
-sekoita niin kauan miedolla lämmöllä, että tomusokeri liukenee
-anna kuorrutteen jähmettyä hieman, jotta se pysyy nätisti kakun välissä ja päällä
Suolaista kinuskikakkua on tullut aiemmin koristeltua Maldonin suolalla ja tykkään, että kauniilla kristallikiteillä saa helposti näyttävyyttä leivonnaisiin. Maun lisäksi! Niin kuin tähän pikkujouluiseen piparimokkapalakakkuun. Oletteko te tottuneet käyttämään suolaa myös makeissa leivonnaisissa? Jos ette, niin kehoitan kokeilemaan. Maltti kaikessa ja muistutuksena, että suolaa riittää tosiaan vain ihan pikkuinen ripaus. Niin, ettei se maistu suolalle, vaan sen verran vähän, että se tuo esiin leivonnaisen muut maut.
Nyt kun ruokapuoli pikkujouluja varten on mietittynä saa siirtyä toiseen ihanaan osa-alueeseen, nimittäin koristeluihin. Joulussa ehdottomasti ihaninta on tämä odotus. Se, kun pikkuhiljaa laskeudutaan itse juhlaan pikkuisten jouluisten juttujen myötä ♥
sinne ruutujen toiselle puolelle! Tukkatuulispäänä kun on painanut päivän menemään, niin nyt tekee hyvää istua koneen äärelle. Käsitellä kuvia ja kirjoitella. Vieressä lautasella palanen tuosta viime aikojen trendiruoasta eli galettesta. Vai galetesta…tippuuko siitä taivutettaessa toinen t-kirjain? Yhtä kaikki, ruoasta johon liki meiltä kaikilta löytyy aina aineet kotoa kaapeista. Tällä kertaa oikaisin ja tein pohjan valmistaikinasta, mutta se on helppo tehdä itsekin, jos vain kaapista löytyy vehnäjauhoja, öljyä ja suolaa. Vettä tietääkseni kaikilla meillä tulee hanasta 🙂 Joskus olen tehnyt pohjan niin, että olen korvannut osan vehnäjauhoista ruisjauhoilla. Rouheasta galettesta tulee silloin vielä rouheampi.
Tiedättekö, kun tulee aina niitä kausia, että joku yrtti on pop? Milloin olen huomannut laittavani timjamia joka paikkaan, milloin korianteria. Nyt on salvian vuoro. Salvia on mulle uusi tuttavuus, mutta silti se on kiilannut jo vähässä ajassa yrttisuosikkieni kärkeen. Maku on voimakas ja muuttuu kypsennettäessä. Salvia, puolikas Syrjähyppy ja hunajalla makeutetut tomaatit. Voin sanoa, että tämän kertainen galette on ehkä maukkain, minkä olen ikinä leiponut. Hetkinen…Syrjähyppy? Kyllä, luitte oikein, Syrjähyppy.
Viikko takaperin lähimaitokaupassa oli juustomaistiaiset. Juustot veivät kielen mennessään, niin hyviä ne olivat. Kun konsulentti alkoi kertomaan Saloniemen Juustolan perheyrityksestä ja pyrkimyksestä luonnonmukaiseen ruoanvalmistukseen sekä kestävään maatalouteen näin onnelliset eläimet laitumella. Se yhdistettynä juustojen täyteläiseen ja hyvään makuun – olin myyty. Se pieni Maria minussa kirmasi muistoissaan jälleen niillä kopisevilla puukengillä Oriveden mummun perässä navettaan lypsylle. Nostalgiaa. Ostoskoriin päätyi Syrjähyppy -chevrejuuston lisäksi muutama muukin juusto. Jos tunteisiini ja ostokäyttäytymiseeni haluaa vedota, niin näemmä perheyritys ja onnelliset eläimet ovat avainsanoja 😉 (välihuomatus: muistattehan, että kaupalliset yhteistyö on merkitty blogissani erittäin selvästi heti blogipostauksen otsikon jälkeen, joten merkinnän puuttuessa kyseessä ei ole kaupallinen yhteistyö…niin kuin ei nytkään)
– kauli piirakkapohja leivinpaperin päälle suuremmaksi
– sekoita juustot keskenään ja lisää mustapippuria
– levitä juustoa veitsellä pohjan päälle, mutta jätä n. 3 cm reunoilta tyhjäksi
– asettele puolitetut tomaatit pohjan päälle
– surauta salviaöljyn aineet sauvasekoittimella sekaisin ja lisää tomaattien päälle
– käännä piirakkapohjan reunat piirakan päälle ja ”rypytä”
– voitele reunat kananmunalla
– paista galettea 200 asteessa uunin keskitasolla noin 30 minuuttia
Koska galette on niin tuhtia tavaraa, niin seuralaiseksi sille riittää silmuitusalaatti. Lapsille on tulossa ystäviä kylään ja aikovat kuulemma paistaa tämän vuoden ekat piparkakut! Itse lösähdän sohvalle lukemaan pari lukematonta joululehteä ja jos ehdin ennen miehen kotiutumista, niin katson joululeffan. Viikonloppu tulee olemaan aika touhua täynnä, joten tämä ilta relataan ♥
Insta Storyn puolella seuraavat tietävätkin, että meillä leijaili alkuviikosta ruoanlaiton tuoksinnassa hieman epämiellyttävä tuoksu. Tai no, hajuksi tuota lipeäkalan valmistusvaiheessa tulevaa ödööriä voisi ehkä kutsua 😉 Siinä kun lipeäkala odotti uunissa kypsymistä päätin pyöräyttää rosmariinikeksejä ja saada näin takaisin sen kotoisan tuoksun. Se toimikin aika hyvin ja meidän pienet kalahajuallergikot eivät nyrpistäneet nenäänsä koulusta tullessaan. Kuulemma tuoksui sille, että äiti oli leiponut. Heh, hyvä niin. Itse rakastan rosmariinin makua, mutta myös tuoksu on yksi ihanimmista!
Taannoin olen tehnyt rosmariinikeksejä suolaisena versiona että makeana versiona. Nyt ajattelin tehdä jotain näiden väliltä. Syystä että valkoinen sokeri oli loppu ja kookossokeriakin löytyi vain muutama ruokalusikallinen. Voitakin oli minimalisesti ja jauhopurkin pohjaa taputtelin, jotta sain tarpeeksi jauhoja taikinaan. Mutta siinä kaappeja kaivellessani löysin myös puolikkaan valkosuklaalevyn, kuivattuja vadelmahippusia sekä pistaasipähkinöitä. Ajattelin, että kyllähän sitä nyt suklaatilla makeuttaa suolaisimmatkin keksit.
Osaan kekseistä riitti valkosuklaakuorrutetta, mutta suurin osa jäi ilman kuorrutetta. Hienosti maistuvat ilman ylimääräistä makeuttakin esimerkiksi juuston kanssa. Mistä tuli mieleeni, että vaikken muuten olekaan viime aikoina viikolla herkutellut, niin tällä viikolla juustolla on tullut herkuteltua joka ikinen ilta. Yleensä siinä klo 22.47 maissa, kun kampean kellarista kohti yläkerran makuuhuonetta. Keskikerroksen jääkaappi ja Jukolan juuston Valkosipulicheddar -juusto ovat houkutelleet tämän tästä. Juusto on ollut tällä viikolla oiva iltapala. Tai yöpalahan se tuohon aikaan jo on! Saisikohan jääkaappiin ajastuksen, että se sulkeutuisi klo 22 ja aukeaisi taas 06.00? 😉
ROSMARIINIKEKSIT
n. 50 g huoneenlämpöistä voita n. 3 dl vehnäjauhoja 2 tl ruokasoodaa 2 rkl kookossokeria
2 tl kanelia 1 muna 1 rkl rosmariinia hienonnettuna ripaus suolaa (kauramaitoa)
-nypi voi vehnäjauhoihin
-lisää ruokasooda, kookossokeri, suola ja rosmariini
-lisää muna
– HUOM! taikinan kuuluu olla kaulittavaa, joten passaa sen olemus (kaura)maidolla sopivaksi
-kaulitse taikina ohueksi levyksi ja ota siitä esimerkiksi lasilla pyöreitä muotteja
-paista uunissa 200 asteessa vartin verran
Itse sulatin valkosuklaan niin, että se jäi vähän rouheaksi. Levitin sitä veitsellä puolikkaille kekseille ja koristelin pähkinämurulla ja kuivatuilla vadelmapaloilla.
Nyt ruokatunti lähenee loppuaan, joten takaisin töiden pariin. Saas nähdä, kuinka ruokiksella nauttimani mustamakkara jämähtää jalkoihin; tarkoituksenani kun olisi pitkästä aikaa juosta töistä kotiin. Vajaa 10 kilometriä, josta onneksi vikat kaksi kilometriä on alamäkeä!
Lonkeronvärinen torstai houkuttelee pitkälle kävelylenkille, mutta sitä ennen herkutellaan. Aamukahvin kanssa nappasin jälkkäriksi yhden raakasuklaasydämen, mutta ajattelin tarjota teillekin näitä eilen tyttöjen kanssa tekemiämme herkkuja. Terveellisempiä herkkuja. Älkäähän huoliko, kyllä tuolta jääkaapista löytyy tällä hetkellä myös mutakakun jämät sekä suussa sulavia kaurakeksejäkin. Joita kultaisen keskitien noudattamiseksi tytöt sitten vielä illalla keskenään leipoivat 🙂
Pidempään mukana olleet lukijat varmasti muistavatkin, että tuossa pari kolme vuotta sitten Marian keittiössä ei muita herkkuja leivottukaan kuin raakakakkuja ja muita raakaleivonnaisia. Niitä tuli tehtyä niin paljon, että tuli ähky. Pitkään aikaan en halunnut kuullakaan mistään cashewpähkinöiden liotuksesta tai taateleista (pois lukien lakritsitaatelit, jotka ovat olleet koko ajan ykkösherkkujani). Blenderikin surautti vain smoothieita pitkän aikaa, sen sijaan että olisi muodostanut kuohkean massan raakakakkua varten. Tänä syksynä pitkästä aikaa, olen taas innostunut raakaleivonnaisista ja sielu (kropasta puhumattakaan) kaipaa sokerien ja lisäaineiden kyllästyttämien salmiakkipääkallojen tilalle jotain muuta. Rehtiä ja rehellistä herkkua. Niitä tässä teille kolmin kappalein!
BLISS BALLS
Ah, oli aika, että meidän jääkaappi täyttyi jos jonkinlaisista ja värisistä herkkupalloista. Oli porkkanakakkua jäljittelevää, mansikanmakuista ja suloisen suklaanmakuista. Sieltä oli hyvä napsaista kahvin kanssa herkkupala tarpeen mukaan. Nyt meillä on aina ollut jääkaapissa lakritsitaateleitapahan päivän varalle. Kunnes taas tuli himo näihin palleroihin.
-sekoita blenderissä mantelit, taatelit (kivet poistettuna), proteiinijauhe, suola ja raakakaakaojauhe
-lisää sulatettua kookosöljyä niin, että massasta tulee helposti käsiteltävä
-pyörittele massasta palloja ja kierittele ne kookoshiutaleissa
-laita jääkaappiin tekeytymään hetkeksi
MYSLIPATUKAT
Olen yrittänyt tehdä myslipatukoita muutaman kerran aiemminkin. Mutta aina ne jotenkin lötsähtää ja patukka sanana ei ole oikea kuvaamaan tuota myslin ja muiden ainesten muodostamaan kasaa. Eli ne eivät ole pysyneet kasassa. Nyt niistä tuli sentäs patukan muotoisia ja mallisia. Ja hei, pysyvät kasassa. Niin rapeita eivät vielä ole, että ihan nämä kelpuuttaisin loppuelämän myslipatukoikseni, mutta jatkan harjoituksia. Ehkä paistoaikaa pitäisi lisätä?
-sekoita aineet keskenään ja passaa koostumus kookosöljyllä
-painele ”taikina” leivinpaperin päälle noin sentin kerrokseksi ja paista 175 asteessa 25 minuuttia
-leikkaa terävällä veitsellä patukoiksi ja anna jäähtyä kunnolla
-laita patukat pakastimeen pariksi tunniksi ja sen jälkeen säilytä niitä jääkaapissa
APPELSIINIRAAKASUKLAASYDÄMET
Tiedän, että raakasuklaa aiheuttaa joissain puistatuksia. On liian kirpsakkaa tai liian suklaista. Itselläni meni tovi aikoinaan tottua raakasuklaan makuun ja nyt se on yksi parhaimmista mauista, mitä tiedän. Yksi parhaimmista mauista mitä tiedän on appelsiinisuklaa ja kun sain viimeksi Maaritin luona Lifessä poiketessani mukaan Foodin Chai-appelsiini Raakasuklaan valmistuspaketin* testiin, on sormet syyhynneet siitä lähtien tämän suhteen. Eilen vihdosta viimein sain aikaiseksi testata elämäni ensimmäisen kerran raakasuklaan tekemistä kotona. Helppoa kuin heinän teko! Ainakin tämän paketin kanssa. Paketissa oli raakasuklaamassa, joka sulatettiin vesihauteessa. Lisäksi paketista löytyi kaksi silikonimuottia, jonka avulla saimme aikaiseksi 30 kovin kaunista raakasuklaasydäntä. Meillä lapset ovat vähän irvistelleet raakasuklaalle aiemmin, mutta nämä kelpuuttivat.
Nyt meillä on siis pakkanen täynnä herkkuja. Niihin hetkiin, kun tekisi mieli jotain hyvää. Lapset olivat elokuun sokerittomalla ja sitten homma taas lähti lapasesta. Nyt syyslomalla ovat herkutelleet ja niin sitä lomalla kuuluukin. Seuraavaksi on edessä lempeä ohjaus kohti terveellisempiä herkkuja.
Mutta nyt kommenttien kimppuun ja sitten sinne kävelylle. Äänikirjassa on viimeiset, kohtalokkaat hetket menossa. Ja sitten illalla iiihanien ystävien kanssa lasilliselle. Koska suunnittelemamme Turun reissu peruuntui, niin se tarkoittaa sitä, että huomenna pääsemme mökille. Yhdeksi yöksi, mutta sekin riittää! 🙂
Potkaisehan kengät pois jaloistasi ja istahda tuohon upottavaan tuoliin takkatulen ääreen ja nosta jalat rahille.
Olisiko sinulla muuten hetki aikaa jutella ruoasta ja elämästä? Mutta ennen sitä odotahan – tuon sinulle jotain pientä purtavaa ja lasillisen lempijuomaasi.
Marian Bistro & Lifestyle tarjoaa elämänmakuisia tarinoita, suussa sulavia ruokaelämyksiä, arjen ihanuutta ja pää pilvissä, jalat maassa -unelmia.