Jännä, kun jotenkin mieli on ihan tiistaissa ja sitä pitäisi tänään viikonlopun viettoon lähteä. Ja vielä pidennetyn sellaisen. Jo kelpaa hei 🙂
Multa on kyselty jonkin verran hyviä salaatti- ja salaatinkastikereseptejä. Mähän tunnetusti voisin elää salaatilla. Kastikkeista en juurikaan perusta muusta kuin oliiviöljy+mustapippurikastikkeesta, mutta välillä tulee tehtyä vinagrettea tai ceasarsalaatinkastiketta. Myös kaupan valmiskastikkeista sain kyselyä. En ole moneen vuoteen ostanut kaupan valmissalaatinkastiketta, paitsi viime vuonna ostoskoriin päätyi Hellmann’sin sitruunavinagrette. Ja hei se oli oikein hyvää!
Ajattelin jakaa teille nyt viiden maukkaan salaatin ohjeen. Alunperin oli tarkoitus tehdä tänään illalla ensimmäiset perjantaimyyssit, mutta illalle tuli muita suunnitelmia (pakko päästä porrastreeneihin ja pitkälle sauvakävelylle! :)), niin myysseillään sitten vaikka ensi perjantaina.
Raikas punakaalisalaatti
PUNAKAALISALAATTI
4-6:lle
1 punakaali 1 tlk kikherneitä chililastuja 1 porkkana muutama lehtikaalin lehti fetajuustoa 1 persimon oliiviöljyä valkoviinietikkaa suolaa
mustapippuria
-valuta ja huuhtele kikherneet
-levitä ne uunipellille ja sekoita maun mukaan sekaan chililastuja
-paahda 210 asteisessa uunissa noin vartti
-suikailoi punakaali ohuiksi suikaleiksi
-sekoita öljystä, valkoviinietikasta, suolasta ja mustapippurista kastike
-sekoita kastike punakaaleihin
-kuori porkkana ja suikaloi se
-pese ja pienistele lehtikaalin lehdet
-sekoita ne salaatin joukkoon
-asettele salaatti tarjoiluastialle
-kaada päälle paahdetut kikherneet, murustettu feta, kuutioitu persimon ja kruunaa salaatti tuoreella korianterilla
Maukas vuohenjuustosalaatti
VUOHENJUUSTOSALAATTI
Salaattipohja revittyä salaattia (esim. tammenlehti tai frisee) puolikas parsakaali pienisteltynä 10 cm pätkä kurkkua pilkottuna 1 pieni granny smith omena kuorittuna ja palasteltuna oliiviöljyä
-sekoita aineet keskenään
Täyte 3 siivua schwarzwaldin kinkkua (tai serranoa tms) pieni pala vuohenjuustoa granaattiomenan siemeniä (pakaste, ettei keittiö sottaannu!) (balsamicoa & mustapippuria)
-pienistele kinkku ja paista paistinpannulla ilman rasvaa rapeaksi
-pienistele vuohenjuusto
-asettele täytteet salaattipohjan päälle
-halutessasi mausta balsamicolla ja mustapippurilla
Lämmin tofukvinoasalaatti
LÄMPIMÄT TOFU-KVINOASALAATTIKULHOT
2:lle
1 pkt Thaimaustettuja tofukuutioita 2 x 125 g Heti valmis -kvinoaa puolikas kesäkurpitsa kaksi tomaattia yksi avokado ruohosipulia chili-korianterikuivamaustetta chili-limekuivamaustetta
-ruskista tofukuutioita pannulla oliiviöljyssä noin viisi minuuttia
-lisää pilkottu kesäkurpitsa ja kvinoat
-lämmitä viisi minuuttia ja sen jälkeen lisää kuutioitu tomaatti
-pyöritä molempia kuivamausteita muutama kierros pannulle
-sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja kaada pannulle
-lusikoi kvinoa-tofuseos annosastioihin ja leikkaa sekaan ruohosipulia
-tarjoile avokadon kanssa (ja salaattilehtipedillä niin kuin minä)
Helppo kanaceasarsalaatti
HELPPO KANACEASARSALAATTI
1 grillibroileri
Salaatti 1 romainesalaatti 1 salaattisekoituspussi parmesania juustohöylällä lastuiksi veistettynä krutonkeja
-revi salaatti kulhoon
-lisää kastike
-lisää parmesanit, krutongit ja broileri (meillä oli tällä kertaa broileri erillisessä kipossa)
Kastike öljyä n. puoli desiä reilu teelusikallinen dijon sinappia puolikkaan sitruunan mehu pari valkosipulin kynttä loraus hunajaa mustapippuria
-sekoita sauvasekottimella sekaisin
Take away -lounassalaatti
TAKE AWAY LOUNASSALAATTI
1/2 purkkia säilykekikherneitä huuhdottuna lehtikaalia pienisteltynä (keskiruoti poistettuna) parsakaalia pienisteltynä kukkakaalia osin raastettuna ja loput pilkottuna
-sekoita keskenään
kastike 1 rkl rypsiöljyä 1 rkl valkoviinietikkaa 1 rkl karkeaa sinappia 1 rkl vettä
-sekoita kastikeaineet keskenään ja kaada salaatin päälle
***********************************
Semmotteisia perjantain keskipäivään. Toivottavasti sielläkin on rentouttava pitkä viikonloppu edessä. Mulla menee osa viikonlopusta töiden merkeissä, mutta sellaisissa hommissa, joissa palaudun kyllä tehokkaasti; kuvaus- ja kuvankäsittelyprojektia tiedossa. Tuo järkkärini on saanut pölyttyä kolmatta viikkoa työhuoneen lipaston päällä, joten aika ottaa se mukaan hommiin 🙂
Maanantaina tämän viikon postaussuunnitelmaa hahmotellessani huomasin, että ei himputti – mulla on jäänyt julkaisematta kokonaan yksi postaus. Jonka olen kuvannut jo reilu kuukausi sitten. Onneksi kuvat ja resepti on ajankohtaisia vuoden ympäri 🙂
Ja hei onneksi muistin tämän postauksen, sillä tuosta tomaattikeitosta tuli niin hyvää, että olisi sääli jättää sen ohje jakamatta. Tämä on sarjassamme niitä ”älyttömän hyvää ja älyttömän nopeasti vähillä raaka-aineilla” -tyyppinen ratkaisu.
Elettiin jälleen yhtä sellaista kotitoimistopäivää, jolloin oli miljoona rautaa tulessa. Jolloin itselläni ei ollut mitään ajantajua kellosta. Mies soitti tulevansa lounaalle kotiin. ”Onko siellä mitään syötävää?”….johon mä vastasin, että kait tuolta kaapeista jotain löytyy. Nousin työtuolilta ja lähdin keittiöön tsekkaamaan tilanteen. Aivan toivoton tilanne, harvoin on jääkaappi niin tyhjä, mutta nyt oli. Edellispäivän tacojen jämistä oli jäänyt ranskankermaa ja nahistunutta korianteria, leipäosastoa edusti kuivahtanut rievän kannikka. Onneksi kuivamuonakaapista löytyy yleensä pari tomaattimurskapurkkia. Näistä aineista syntyi nopea ja suloisen tulinen tomaattikeitto.
-kiehauta tomaattimurskat, sekoita ne sauvasekoittimella soseeksi
-lisää vettä, kunnes keitto sopivan sakeaa
-mausta makealla chilikastikkeella, suolalla ja mustapippurilla
-tarjoile ranskankerman, balsamicon, tuoreen korianterin ja oliiviöljytyllä pannulla paistetun vaalean leivän kanssa
Mä rakastan yhdistelmää makea chilikastike ja ranskankerma. Oikeastaan rakastan ranskankermaa minkä vaan kanssa. Myös tuon balsamicon kanssa. Mutta myös pelkältään. Jos tarvitsisi mainita yksi tai kaksi pahettani, niin ranskankerma olisi ehkä toinen. Smetana taistelisi toisesta paikasta. Ah ja tästä tuli mieleen joulupaheideni ykkönen; mäti-smetana-punasipuliseos. Oi, tule jo joulu!
Nyt kahvitauolle. Ette ikinä arvaa, mitä ajattelin tehdä kahvinjuonnin lomassa? No katsoa Youtubesta koiran trimmausvideoita 😀 Ollaan nyt kasvatettu Tobyn turkkia, mutta ei tuosta takkusavotasta tule mitään. Kenenkään kannalta. Kun on pakko pitää takkeja ulkona, niin mulla menee tällä hetkellä noin tunti päivästä takkujen setvimiseen. Ehkä pitää antaa periksi ja leikata turkki. Siinä tälle illalle iltapuhdetta, saas nähdä miten käy. Raaskinko leikata vai en.
Enpäs ihan heti muista, että olisi näin huikeaaa telkkari-iltaa tiedossa kuin tänään; ilta kuluu Huuhkajien, Tapparan ja Vain Elämään joulujakson parissa. Hyvää ruokaa ja seuraa unohtamatta. Edessä on pitkästä aikaa sellainen viikonloppu, jolloin ei tarvitse laittaa kelloa kumpanakaan aamuna soimaan. Toivotaan, että se 5 a.m. -klubi jättää mut näinä parina aamuna rauhaan. Huomenna illalla luvassa sukulointia ja synttäreitä. Siinä viikonlopun ohjelmat. Muuten mennään fiiliksen mukaan. Ihan parasta!
Eilen käytiin illalla kaupungissa kahvilla (tai pikemminkin glögillä ja chai lattella) ja mietin, että viikonloppuna voisi kyllä mennä jo pikkuisen joululahjaostoksille. Eipä niitä toiveita montaa lasten listoilta löydy, sillä saivat jo isoimman joululahjan etukäteen (L.A.:n ja Vegasin reissu), mutta jotain pientä olisi ihana paketteihin kääriä. Näin äidin näkökulmasta jotain pientä ja pehmeää 😉
Tänä iltana meillä viritettiin valosarjat loistamaan alakerrassa, sytytettiin kynttilät ja kannettiin iltaruoka sinne. Niin, että sitä voi käydä napostelemassa tuosta baaritiskiltä illan mittaan. Tortillat ja tacot ovat koko perheen suosikkeja, joten tänään tein älyttömän helppoa ja helposti muunneltavissa olevaa tacopiirakkaa. Se on muuten ihan älyttömän hyvää! Mikäli sielläkin uppoaa tämän tyyliset ruoat, niin tsekatkaahan tacotoastien ja tacokakun reseptit myös!
Tacopiirakka
1 suolainen piirakkapohja pakastealtaasta
(tai sitten itse tehty, aina parempi)
Täyte
400 g paistijauhelihaa
(tai 1 pkt Tex-Mex Härkistä)
2 dl tacosalsaa
1/2 pss tacomaustetta
juustoraastetta (cheddar)
-painele piirakkapohja uunivuoan pohjalle ja reunoille
-paista sitä uunissa 200 asteessa noin 10 minuuttia
-paista sillä aikaa jauheliha/Härkis ja lisää salsa ja tacomaustepussin puolikas
-lisää jauhelihaseos + raastettua juustoa piirakkapohjan päälle
-paista vielä uunin alatasolla noin 15-20 mins, kunnes juusto on sulanut ja pohja on reunoista kauniisti ruskistunut
-sekoita ranskankerma ja tacomaustepussin puolikas
(lisää halutessasi sweet chili kastiketta loraus)
-pilko tomaatit, paprikat, jalapenot ja korianteri
-raasta juusto (tai käytä valmiiksi raastettua)
-lisää em. aineet piirakan päälle
-nauti
Tässä samalla katsotaan jalkkis- ja jääkiekkopeliä ja ai että; Suomi teki juuri maalin! Ihan mahtavaa. Sen ja perjantain kunniaksi poksautettiin puoliksi yksi jouluolut. Laitettiin elämä risaiseksi 😀 Muuten en ole oikein oluen ystävä, mutta jouluoluet usein menevät. Siis puoliksi juotuna, kokonaista pullollista tuskin saisin alas.
Hei, nyt on aika nauttia. Ottaa lisää syötävää ja käpertyä peiton mutkaan sohvalle. Toivottavasti teilläkin on edessä rento viikonloppu. Sitä, jos mitä varsinkin näin marraskuussa kaipaa ♥
Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SoFine & Indieplace
KESKIVIIKKOILTAPÄIVÄÄ IHANAT!
Kuten taannoin kerroin, niin meillä on vietetty lihattomampaa lokakuuta. Ei täysin lihatonta lokakuuta, mutta huomattavasti lihattomampaa lokakuuta. Koska edelleen olen sitä mieltä, että pienet askeleet ratkaisevat eniten suuressa kuvassa. Näin perheen äitinä, jolle on langennut kunnia vastata perheen ruokahuollosta, pystyn vaikuttamaan muun perheen ruokailuihin. Ainakin niihin kotona tapahtuviin ruokailuihin.
Pikkuhiljaa olen vuosien varrella tarjonnut kasvisruokaa enenevässä määrin ja alun kangertelujen jälkeen se on alettu ottamaan vastaan hyvin. Pakottamalla ei saa hyvää aikaan, joten olen pyrkinyt kehittelemään reseptejä, jotka maistuvat koko perheelle. Joissa on tuttuja makuja. Maukkaita ja helposti valmistettavia ruokia, joilla saa vaivihkaa vähennettyä punaisen lihan osuutta keittiössä.
Tofu on vakiovieras keittiössämme. Itse olen tykästynyt helppoihin ja valmiiksi maustettuihin SoFine Luomu Tofu à la minute -kuutiohin, jotka saa nopsaa paistettua rapsakoiksi kuumalla pannulla. Mutta jotka kiireessä menevät ihan sellaisenaankin, ilman paistamista esimerkiksi salaateissa. Ennen tofukuutiota tein toki tofuruokia, mutta silloin tofun rapeaksi saattamiseen tuli nähdä hieman enemmän aikaa.
Ennen kuin jaan teille pari kehittelemääni reseptiä kysyn teiltä, että onko tofu tuttu raaka-aine teidän keittiössä? Mikäli teillä on ennakkoluuloja tofuun, niin suosittelen kuitenkin kokeilemaan. Aloittamaan vaikka noista valmiiksi maustetuista ja kuutioiduista tofuista. Mutta tofun maustaminen ja rapsakaksi saaminen ei ole mitään rakettitiedettä. Alla muutamia vinkkejäni:
♥ leikkaa tofu viipaleiksi ja kuivaa palat kahden talouspaperipalan välissä ♥ purista neste pois ja vaihda talouspaperit kuiviin niin kauan, kunnes tofun pinta tuntuu kuivalta ♥ mikäli haluat tofukuutioita, niin kuutio viipaleet tässä välissä ♥ paista tofu todella kuumalla pannulla öljyssä saadaksesi rapean lopputuloksen ♥ koska maustamaton tofu ei maistu miltään, on se syytä marinoida, jotta siihen saa makua
Tofun voi laittaa marinadiin ennen paistamista (vaikka pari tuntia ennen) tai sitten tofun voi maustaa vasta paistamisen jälkeen. Tofun valmistuksessa, kuten monessa muussakin asiassa, tekemisen kautta oppii!
Siinä missä tofu ja tofukuutiot ovat tulleet itselleni vuosien varrella tutuiksi sain tämän kampanjan myötä tutustua myös täysin uuteen tuotteeseen. Nimittäin SoFine SoFishStickseihin, jotka ovat ikään kuin kalattomia kalapuikkoja. Niitä en valmistanut perinteisesti perunamuusin kanssa, vaan tein helpot SoFishSticks -tortillat, jotka tarjoilin raikkaan vegemajoneesin kanssa.
Tofusalaattitortillat
1 pkt SoFine à la Minute Luomu Tofukuutiot Teriyaki
pieniä tortilloja
lehtikaalia
1 pieni parsakaali
1 pieni punasipuli
oliiviöljyä
valkoviinietikkaa
vettä
ripaus suolaa
ripaus sokeria
-aloita marinoimalla parsakaali ja punasipuli:
pienistele parsakaali, kuori ja viipaloi punasipuli. Sekoita oliiviöljystä, valkoviinietikasta, vedestä, ripauksesta suolaa ja sokeria sopivan hapokas kastike, joka sekoitetaan parsakaalien ja punasipulien kanssa. Laita tekeytymään jääkaappiin.
-paista tofukuutioita oliiviöljytyllä pannulla niin, että niistä tulee rapsakoita
-sekoita vegaanimajoneesista, sitruunamehusta ja chilirouheesta sopivan tömäkkä kastike
-asettele tortillan päälle öljyllä pehmitettyä lehtikaalia, marinoituja punasipuleita ja parsakaaleja sekä tofukuutioita
-tarjoile majoneesin ja tuoreen korianterin kanssa
Olen huomannut, että saan perheen mukaan uusiin ruokakokeiluihin parhaiten niin, että valmistan vegeruoan käyttämällä makumaailmaa, josta koko perhe tykkää. Kuten aasialaismakuja. SoFine Luomu Tofu à la minute -kuutiot thaimaussa ovat olleet yksi keittiömme kulmakivistä. Nyt testasin uutuusmakua eli teriyakia. Aluksi ajattelin tekeväni herkullisista tofukuutioista lounassalaatin, kunnes oivalsin, että tuon lounassalaatinhan voi laittaa tortillan väliin ja saada aikaan vielä ruokaisamman annoksen.
Kastike
0,5 dl vegaanimajoneesia
sriracha-kastiketta maun mukaan
-paista kasvispihvejä oliiviöljytyllä pannulla noin neljä minuuttia / puoli
-sekoita kastikkeen aineet keskenään (säätele srirachan määrällä kastikkeen tulisuutta)
-lado paahdetun ruisleivän pohjalle salaattia ja siivutettua kurkkua, asettele päälle pihvi, punasipuli, majoneesi ja idut
-nauti hyvässä seurassa ♥
SoFish Burgers -kasvispihvit yllättivät mut täysin; koostumus oli erittäin miellyttävä ja maku oli erinomainen. Jopa mieheni totesi ”Onpas hyviä.” Ja hei se on paljon sanottu ihmiseltä, jolla tuppaa olemaan jonkin verran ennakkoluuloja aina, kun uutta kasvisruokaa kokeilen. SoFish Burgersien lisäksi kaupan pakastealtaasta löytyy SoFine SoFish Sticksejä sekä SoSea Sticksejä. Näen sieluni silmin nuo sticksit esimerkiksi perjantai-illan dippilautasella kasvisten kaverina.
No miksi valita tofu tai muut vegaaniset kasvistuotteet? Saanko esittää vastakysymyksen ja kysyä, miksikäs ei? 😉 Kukaan meistä ei ole varmastikaan välttynyt uutisilta, joissa on korostettu kasvisruoan merkitystä terveydelle – niin meidän ihmisten kuin maapallonkin terveydelle. Tofu on nopea, edullinen ja ekologinen vaihtoehto. Maustamattoman tofun saa itse maustaa mieleiseksi, joten helposti makuja vaihtelemalla tofusta saa monipuolisen kaverin ruokaan kuin ruokaan. Kiireessä nuo laktoosittomat ja gluteenittomat tofukuutiot menevät sellaisenaankin salaattiin. Niitä ei todellakaan tarvitse aina paistaa rapsakaksi, vaan ovat heti valmiita käyttöön!
Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä K-Supermarketin ja Indieplacen kanssa.
PERJANTAI-ILTAPÄIVÄÄ IHANAT!
Viimeksi kaupallisen yhteistyön myötä K-Supermarketin kanssa kerroinkin teille niitä muistoja, joita ruoka ja ruoanlaitto minussa herättää. Siitä, kuinka pikkutyttönä Oriveden mummulassa näin, mistä ruoka tulee. Kuinka hurmasin mieheni hirmuisen tulisella makaronilaatikolla aikoinaan ja kuinka tuo ei edes sitä pelästynyt. Vaan on ollut rinnallani kaikki nämä 17 vuotta. On ollut suunnaton onni ja kunnia toimia perheen pääkokkina kaikki nämä vuodet, sillä tyhjät lautaset ovat suurin kiitos, mitä kokki voi saada. Ruoanlaittotaito taas on taidoistani rakkain. Niin paljon se on minulle antanut. Niin elämän iloisissa hetkissä kuin niissä surullisimmissakin.
Tänään jatketaan muisteloilla ja ajattelin kertoa teille hieman omasta ruoanlaittofilosofiastani. Vastata K-Supermarketin ”Mikä on sinulle tärkeää?” -kysymykseen vielä laajemmin ruoan kautta. Kuten kerroin, niin kävimme Oriveden mummun kanssa kauppa-autolla, mutta ensimmäiset varsinaiset ruokakauppamuistoni liittyvät vahvasti meidän lähimpään K-Supermarket Länsitoriin. Joka sittemmin muuttui Länsiportiksi ja toimii nyt K-Supermarket Westerin nimellä.
”Parkkeeramme auton ja äiti ottaa takaluukusta kauppakassinsa. Sen mustan kankaisen, jota raahaa ihan joka paikkaan. Kirjastoon, kauppaan ja kaupungille. Minua vähän hävettää, sillä tuossa kassissa on äitin työpaikan logo kyljessä. Eikö meillä ole varaa muovikasseihin? Nousemme rappuset ylös ja astumme kauppaan sisään. Länskäri on meidän kotikauppa. Rakastan käydä maitokaupassa äitin kanssa. Varsinkin Länskärillä. Länskäri on nimittäin siitä metka ruokakauppa, että siellä myydään lelujakin. Äiti antaa minun punnita kurkut, satsumat ja perunat. Lihatiskillä saan ottaa vuoronumeron automaatista. Jaahas, meillä on taas mustamakkarapäivä. Se kuuluu kuulemma meidän tamperelaisten yleissivistykseen.
Jos ei äiti pian lopeta tuota juttelua lihatiskin yli, niin makkarat jäähtyy, ajattelen. Äiti jää Länskärillä aina suustaan kiinni. Kauppias Simo on tuttu näky käytävillä ja lihatiskin sedälläkin on aina paljon asiaa. Yritän hoputtaa äitiä, mutta äidin kilometrin mittainen kauppalista on vielä puolessa välissä. Saan luvan mennä leluosastolle jo etukäteen katselemaan. Ikuisuuksien päästä äiti tulee täysien ostoskärryjen kanssa hakemaan minut kohti kassoja. Se sama iloinen täti juttelee kassalla ne samat jutut kuin viimeksi. Eikö noiden aikuisten jutut koskaan muutu? Huikataan heipat kassalle ja kysyn äidiltä, että mistä sä oikein tunnet tuon tädin? Äiti vastaa, että ei mistään, mutta kassatäti on tullut vuosien varrella tutuksi kauppakäynneiltä.”
Edelleen rakastan käydä ruokakaupassa. Ruokakaupassa käynti ei ole minulle mikään pakko, vaan elämys. Se, että tilaamme liki joka viikko ruoat kotiin saa minut välillä kaipaamaan ruokakaupassa asiointia. Vaikka en osta kuin tarpeeseen, niin välillä tykkään työmatkan varrella poikkasta Tesomalla tieltä ja ajaa Westerin etuparkkiin. Joka on juurikin siinä kohtaa kuin missä Länskärin yläparkki aikoinaan sijaitsi. Nousta autosta. Käydä ostamassa uunituoretta leipää ja ihastella vegehyllyjen runsautta. Vastata henkilökunnan hymyileviin tervehdyksiin ja jutella muutaman sanan kassalla. Aivan kuten meidän äitikin aikoinaan teki.
”Ihanaa, viikonloppu edessä. Kuljen ruokakaupan leipäosaston läpi vihanneshyllylle ja mietin, että mitäköhän ihanaa sitä tekisi tänä iltana ruoaksi. Perjantai-iltojen ruoanlaitolla kun on itselleni ruokaakin syvempi merkitys. Sitä ei sovi ottaa kepeästi, vaan tykkään uhrata hieman ajatusta ja tehdä muutakin kuin sitä perinteistä perjantaipizzaa. Huomaan kotimaisia suppilovahveroita ja nostan ne koriini. Ajatus vähän erilaisemmasta perjantaipizzasta tulee mieleeni. Sienisalaattipizza onkin itselleni aivan uusi juttu. En malta odottaa, että pääsen kotiin kokkailemaan. Kierrän vielä sushikärryn ohi ja mietin, että olisiko sittenkin ollut helpoin napata tuoretta sushia mukaan. Päätän kuitenkin pitäytyä perusperjantaisissa, sillä ruoanlaitto perjantai-iltana kruunaa alkavan viikonlopun.
Suljen kotioven takanani, otan kengät pois, huikkaan moikat perheelle ja rapsutan selälleen kellahtaneen koiran masua. Käyn vaihtamassa kotivaatteet, puran kauppakassin ja laitan musiikkia soimaan. Uppoudun tekemiseeni täysillä. Huomaan, kuinka raskaan työviikon jännittämät lihakseni alkavat rentoutua. Maistelen sienisalaattia ja päätän lisätä siihen vielä vähän lipstikkaa. Liinan alla ollut pizzataikinakin kohoaa mukavasti lampun alla lämmössä. Laitan sienisalaatin jääkaappiin ja oikaisen hetkeksi sohvalle. Siinä kynttilän lepattavaa liekkiä tuijotellessani mietin, että kuinka paljon ruoanlaitto on minulle vuosien saatossa antanut.”
Silloin, kun elämässä on ollut raskaita aikoja, ruoanlaitto on toiminut itselleni ikään kuin meditaationa. Sellaisena hetkenä, jolloin saan olla aivan rauhassa. Omien ajatusten kanssa ja keskittyä täysin tekemiseeni. Lasten ollessa pieniä huomasin perjantaisin töiden jälkeen suuntaavani keittiöön pikkukakkosen aikoihin. Tästä alkoi blogissa perinteiseksi muodostuneet perjantaimyyssipostaukset. Kun sai hetken hengähtää työviikon jälkeen keittiöpuuhissa, pystyin olemaan loppuviikonlopun se läsnäoleva äiti.
Sen jälkeenkin olen huomannut, että kun elämässä on haastavia aikoja uppoudun ruoanlaittoon tai leipomiseen. Taikinaterapia on itselleni se paras terapiamuoto. En välttääkseni kohtamasta haastavien aikojen tuomaa surua tai murhetta, vaan saadakseni hetken omaa aikaa. Jotta voin taas prosessoida vaikeita aikoja uusin silmin. Nähdä sen valon, joka tunnelin päässä on. Keittiössä koen usein sitä tärkeää flowta, jota ihminen tarvitsee aina välillä. Itse kehittelemäni reseptit ja maukas lopputulos myös palkitsevat.
Ruoka ja ruoanlaitto kuuluvat myös iloisiin tapahtumiin. Niihin kesäpäiviin, kun kokkaamme koko perheen kanssa mökillä. Lapset ovat vastuussa salaateista, mies grillaamisesta ja itse toimin jokapaikan höylänä. Arvostan ruokaa ja ruokailua sen verran paljon, että kunnioitan niitä usein myös kattamalla kauniisti. Niin kuin sanonta kuuluu, niin kaunis kattaus on jo puoli ruokaa.
Vaikka rakastan perhettäni ylikaiken, niin myös itseään pitää osata rakastaa. Ruoanlaitto on minulle sitä itseni rakastamista parhaimmillaan ♥
”Havahdun sohvalla siihen, kun koira painautuu ihan kiinni kylkeeni. En ollutkaan ajatellut nukahtavani, mutta niin vain kävi. Toiselta sohvalta tavoitan miehen katseen. Huomenta, oliko hyvät unet? Onneksi en ollut nukkunut onneni ohi, vaan juurikin sopivan aikaa; pizzataikina on valmis työstettäväksi. Muotoilen siitä kuusi palloa ja kaulin ne pikkupizzoiksi. Levitän niihin ennen uuniin menoa öljyä ja tunnen pullasudin liikkuvan pehmeän taikinan pinnalla.
Pizzojen ollessa uunissa katan ruokahuoneen pöydän. Lapset ovat ystäviensä kanssa, joten saamme nauttia perjantai-illan herkuista miehen kanssa kaksin. Sekoitan nopeasti salaattisekoituksesta, oliiviöljystä ja pellavansiemenistä vihersalaatin. Täytän hieman jäähtyneet pizzat sienisalaatilla ja lorautan päälle balsamicoa. Istahdan alas ja mietin, kuinka ihanaa onkaan syödä ihan rauhassa. Keskustella menneen viikon tapahtumat ja rentoutua ruoan äärellä. Maailman parhaimmassa seurassa.”
Sienisalaattipizzat olivat niin hyviä, että niitä pitää tehdä uudemman kerran. Meillä lapset ovat melko kaikkiruokaisia, mutta sieniä eivät ole vielä tottuneet syömään. Pitänee aloittaa totutus miedommista sienistä. Itse rakastan suppilovahveroiden makua, mutta ymmärrän kyllä, että lapsille ne eivät välttämättä maistu. Ruoanlaitossa olen tottunut luovimaan. Toteuttamaan arjessa sellaisia ruokia, jotka maistuvat koko perheelle.
-sekoita kuivat aineet
-lisää kädenlämpöistä vettä niin, että taikinasta tulee helposti käsiteltävä
-vaivaa taikinaa ja lisää vaivauksen loppuosassa öljyä loraus
-laita taikina kohoamaan liinan alle noin puoleksi tunniksi
-pyörittele kuusi palloa ja kaulitse ne pizzoiksi
-voitele pizzat halutessasi öljyllä
-paista 200 asteessa noin 15 minuuttia tai kunnes pizzat ovat nätin ruskeitä
-täytä sienisalaatilla
sienisalaatti
1 litra suppilovahveroita
100 g kanttarellituorejuustoa
1/2 desiä majoneesia
puoli punttia lipstikkaa
suolaa, mustapippuria, balsamicoa
-puhdista sienet ja kuullota niitä pannulla, kunnes neste haihtuu
-notkista tuorejuusto ja majoneesi, lisää sienet ja pienistelty lipstikka
-mausta suolalla ja mustapippurilla
-laita pizzan päälle ja lorauta vielä päälle balsamicoa
Mikä on Sinulle tärkeää? Minulle tärkeintä on perhe ja terveys. Rakastaminen ja rakkaus. Tunne, että on rakastettu. Ruoanlaitto hyvällä fiiliksellä ja syöminen. Ruoasta ja elämästä nauttiminen. Hymyileminen ja ystävällisyys. Koskettaminen ja lähellä oleminen. Musiikki ja luonto. Suomalaisuus ja sen myötä tekemäni ruokavalinnat tuossa lähi K-Supermarketissani.
Potkaisehan kengät pois jaloistasi ja istahda tuohon upottavaan tuoliin takkatulen ääreen ja nosta jalat rahille.
Olisiko sinulla muuten hetki aikaa jutella ruoasta ja elämästä? Mutta ennen sitä odotahan – tuon sinulle jotain pientä purtavaa ja lasillisen lempijuomaasi.
Marian Bistro & Lifestyle tarjoaa elämänmakuisia tarinoita, suussa sulavia ruokaelämyksiä, arjen ihanuutta ja pää pilvissä, jalat maassa -unelmia.
