maanantai 26. marraskuun 2018

Ruokareviirin laajentaminen: jouluiset sushit

2

Kaupallinen yhteistyö: K-Supermarket

 

HEIPPAHEI IHANAT

ja mitä mainiointa maanantai-iltapäivää! Jälleen on uusi viikko edessä ja tiedättekös, mitä se tarkoittaa? Jep, kohti joulua mennään kiireen vilkkaa. Joulu on näkynyt blogissani jo tovin. Onhan se ihan luonnollista, että tuo vuoden suosikkijuhlani näkyy täällä, sillä sitä se tekee meillä kotonakin. Valoja on viritetty sinne tänne tuomaan tunnelmaa, kuusi on kannettu sisään ja joulun kohokohdalle eli ruokailulle on annettu ajatus jos toinenkin. Kaupallisen yhteistyön myötä K-Supermarketin kanssa pääsin luvan kanssa sekoittamaan pakkaa jouluruokien suhteen. Kyseenalaistamaankin niitä tuttuja ja turvallisia reseptejä ja seikkailemaan hetkeksi keittiössä niin, että perinteinen lipeäkala löytyi jostain aivan muualta kuin siitä perinteisestä keitosta.ID

Instagramin puolella taannoin kyselinkin teiltä, että mitä mieltä te olette; taipuuko lipeäkala tai kinkku myös susheihin. Suurin osa oli sitä mieltä, että tottakai. Sushithan ovat hyvänkokoisia suupaloja jääkapista naposteltavaksi jouluyönä. Itseäni vähän jännitti lipeäkalan muuttaminen johonkin muuhun muotoon kuin keittoon. Sillä lipeäkala on ollut tavallaan se pyhä ruoka jouluissamme, se johon ei kosketa.

Muistan jo pikkutyttönä Kissanmaan mummulaan joulun alla mennessämme sen aika kammoksuttavan tuoksun, joka kellarista kiiri nenään jo heti ulko-ovella. Pappa oli siellä laittanut turskat likoamaan lipeäliuokseen. Koska kyseinen operaatio ei saanut minua vakuuttumaan mummun joulupöydässä tarjoaman lipeäkalakeiton herkullisuudesta, niin välttelin keittoa aina rippikouluikään saakka.

Kunnes maistoin sitä ensimmäisen kerran. En ole tainnut maistaa mitään parempaa. Suussa sulava kala, täyteläinen maitoliemi sekä kunnon tujaus maustepippuria myllystä. Jossain vaiheessa lipeäkalakeiton valmistus siirtyi äidilleni, mutta onneksi äiti osti lipeäkalat valmiiksi liotettuina. Tuossa taannoin vietimme oman perheen kesken joulua pohjoisessa ja olin varannut lipeäkalakeiton ainekset mukaan. Linjat kävivät kuumina tänne etelään, kun äiti neuvoi minua, että miten saan lipeäkalakeitosta juuri sellaista, millaista sen kuuluu meidän suvun naisten valmistaessa ollakin. Onnistuin ja nyt syömme lipeäkalakeittoa aina aaton aattona.

Se ei kuitenkaan poissulje sitä, etteikö lipeäkalaa voisi tarjota muullakin tavalla jouluna. Monena vuonna olen ajatellut jättää perinteiset laatikot tekemättä ja keskittyä jouluisiin salaatteihin sekä kaloihin. Saas nähdä olisiko tänä vuonna jo aika muuttaa tuo suunnitelmani teoiksi. Joulupöydässä voisi näkyä esimerkiksi jouluiset sushit. Kokeilin sushien tekemistä kahdella eri täytteellä.

Lipeäkalatäytteessä maistuu vienosti lipeäkala sekä raikas piparjuurituorejuusto yhdistettynä maustepippuriin. Joulukinkkua olen yleensä syönyt vain siinä vaiheessa, kun kinkku tulee uunista. Muuten mies on saanut tuhota koko kuuden kilon kinkun 🙂 Nyt keksin myös kinkulle jatkojalostusmahdollisuuden, nimittäin se pääsi susheihin raikkaan omenan sekä sinappituorejuuston kanssa.

JOULUISET SUSHIT

SUSHIRIISI
4 dl sushiriisiä
5 dl vettä

Sushiviinietikka
7 rkl riisiviinietikkaa
4 rkl sokeria
1 tl suolaa

1. Huuhtele riisiä kylmällä vedellä, kunnes vesi on kirkasta
2. Laita riisi kylmään veteen kattilaan ja kiehauta nopeasti
3. Anna kiehua miedolla lämmöllä kannen alla 20 minuuttia ja sen jälkeen anna tekeytyä kattilassa 20 minuuttia.
Huom! Älä missään vaiheessa nosta kattilan kantta
4. Sekoita sushiviinietikan ainekset keskenään ja kaada kattilaan
5. Sekoita nopeasti haarukalla sekaisin
6. Kaada riisit laakeaan astiaan tai esimerkiksi leivinpaperin päälle jäähtymään
7. Kun riisit jäähtyvät, valmistele täytteet

JOULUISET KALASUSHIT
300 g Pirkka Lipeäkalaa (uunissa valmistettuna pakkauksen ohjeen mukaan)
kurkkua suikaloituna
tuoretta ruohosipulia
n. 50 g piparjuurituorejuustoa + 2 tl maustepippuria sekoitettuna

JOULUISET KINKKUSUSHIT
joulukinkkua
1 omena
50 g maustamatonta tuorejuustoa + 1 rkl makeaa sinappia sekoitettuna

Lisäksi
bambumatto
5 merilevälevyä

Tarjoiluun
Pirkka Japanilaista soijakastiketta
Pirkka Sushi-inkivääriä
wasabia

8. aseta merilevälevy bambumatolle / tai mikäli teet californiamakeja niin laita bambumaton päälle tuorekelmu
9. painele sormin ohuelti riisiä 2/3 matosta (aloittaen alhaalta) / tai tuorekelmun päälle ensin levälevy ja sitten riisi
10. sivele riisin puoleen väliin tuorejuustoseosta ja lisää muut täytteet
11. kääri levärulla tiukaksi bambumaton avulla
12. laita rullat tekeytymään jääkaappiin ja leikkaa niistä annospaloja vasta juuri ennen tarjoilua
13. koristele halutessasi majoneesilla, karpaloilla, seesaminsiemenillä ja ruohosipulilla
14. tarjoile soija-wasabiseoksen sekä inkiväärin kanssa.

Olen sitä mieltä, että seikkailu keittiössä kannattaa aina. Myös jouluna. Helposti sitä kangistuu kaavoihin, mutta suosittelen ruokareviirin laajentamista. Itse olen hakenut inspiraatiota ruokareviirin laajentamiseen K-Ruoka -sovelluksesta, josta löytyy reviirin laajentamiseen kattavasti materiaalia. Ihan ympärivuotiseen ruokareviirin laajentamiseen, mutta myös näin joulun aikaan tehtävään ruokareviirin laajentamiseen. Sovelluksen lisäksi reseptejä löytyy kattavasti myös K-Supermarketin ruokareviiri -sivustolta.

Se nähdäänkö meillä tänä vuonna pelkästään suunnittelemani kalavoittoinen pöytä jää nähtäväksi. Kuitenkin koen, että lapset ovat nyt siinä iässä, että voisivat jopa innostua perinteisistä laatikoistakin. Muistakin kuin perunalaatikoista. Sitä paitsi, en ole ihan varma voinko elää joulua ilman suosikkiani; imellettyä lanttulaatikkoa. Mutta parastahan ruoanlaitossa on uusien kokeilujen lisäksi se, että osaa yhdistää niihin jotain vanhaa. Jotain, joka saa kielen päälle makumuistoja lapsuudesta ♥ Olkoon se lipeäkala sitten keiton muodossa tai sushissa.

MAANANTAITERKUIN,

 


sunnuntai 09. syyskuun 2018

Sushiunatkoon, miten hyvää!

13

MOIKKAMOI IHANAT!

Joka ikinen ihminen, kenen kanssa olen eilen illalla tai tänään ollut tekemisissä, on saanut kuulla mun sushihehkutusta. Kotona tehtyjen sushien ylivoimaisuudesta verrattuna sushiravintoloiden susheihin. Sitä hehkutusta on saanut kuulla sosiaalisissa medioissa minua seuraavat niin kuin myös Skotlannissa valkoista palloa lätkyttelevä miehenikin. Tänään lenkillä kyllästin veljen vaimonkin sushihehkutuksella. Joten hei, rakkaat lukijat, nyt on teidän vuoro.

Teimme eilen ihka ekaa kertaa kotona sushia. Vaikka kuopuksella on tuossa yhdessä kuvassa sellainen himpun verran epäilevä ilme, niin voin sanoa, että tuo ilme muuttui kertalaakista maistettuaan sushia. Mikä siinä onkaan, että niin monen asian suhteen on viime aikoina tullut mietittyä, että miksemme tehneet tätä jo aiemmin? Niin näiden kotisushienkin kanssa. Onhan se niin, että vähän aikaa näiden tekemiseen saa kulumaan, mutta se aika on sen väärti. Ja itse asiassa suurin osa ajasta menee riisin huilutteluun, keittämiseen ja jäähdyttämiseen. Kaikki muu meneekin siinä sivussa sitten. ID

Riisin keitin sushiriisipakkauksen ohjeen mukaan. Siihen meni yhteensä noin tunti jäähdyttelyineen kaikkineen. Sillä välillä esikoinen pilkkoi ystävänsä kanssa kurkut ja avokadot. Riisin valmistuksessa on vissiin eri tapoja, mutta meillä annettiin riisin ensin olla lävikössä vajaa vartti, jonka aikana huuhtelin sitä välillä kylmällä vedellä. Sitten annoin riisin kiehua kannen alla vartin miedolla lämmöllä. Käänsin levyn pois päältä ja annoin riisin hautua vielä 20 minuuttia. Sen jälkeen sekoitin riisietikan, sokerin ja suolan keskenään ja kaadoin kuuman riisin sekaan. Nostin riisin leivinpaperin päälle ja taputtelin kevyesti levyksi. Keittiön ikkunasta virtasi viileää ilmaa ja riisi jäähtyi aika nopeasti.

Sitten päästiin itse asiaan. Eli tuon bambumaton ja levämattojen kanssa kikkailuun. Voin sanoa, että ekaa rullaa tehdessäni sormet ja polvet tutisivat hieman 😉 Koska meillä lapset eivät ole raa’an lohen ystäviä, sovelsimme. Ostimme savulohta, graavilohta (tämä uppoaa myös lapsille) sekä jättikatkaravun pyrstöjä. Teimme suurimman osan makeina (maki..), mutta osan myös käänteisinä eli riisi oli ulkopuolella. Olivatkohan nuo sitten Kalifornia makeja? Netistä löytyy hyvin havainnollistavat ohjeet rullaustapoihin. 

Makeja teimme kolmella eri täytteellä; jokaiseen tuli tuorejuusto-wasabivana, kurkkua ja avokadoa. Lisäksi savulohta, graavilohta tai jättikatkaravun pyrstöä. Kalifornia makeja teimme graavilohesta ja jättikatkaravun pyrstöstä (toki nuo vihreät olivat niissäkin). Valmiit rullat laitoimme odottamaan jääkaappiin, kunnes kaikki oli valmiita. Sitten leikkasimme ne terävällä veitsellä (veteen välillä kastaen) paloiksi. Kalifornia makien päälle laitoimme hieman Hellmann’sin perusmajoa, paahdettuja seesaminsiemeniä sekä silputtua ruohosipulia. Dippasimme ne perinteiseen tyyliin wasabilla maustettuun japanilaisen soijaan.

Mikä näistä sitten teki niin erilaisia ja hyviä? Mielestäni se, että nämä olivat pehmeitä. Nämä maistuivat tuoreelle. Ja mikä parasta, nämä eivät maistuneet liikaa kalalta. Tiedättekö, kun joissain susheissa maistuu se riisikin jo ihan särjeltä 😀 Tuossa lenkin jälkeen söin vimpat viisi sushia jääkaapista ja ne maistuivat hienosti myös näin seuraavana päivänä ja jääkaappikylmänä.

Nyt suloinen sunnuntai jatkuu vaatehuoneen siivouksella. Tietäen, että siinä kuluu tovi jos toinenkin. Ei ehkä jaksaisi yhtään ryhtyä siihen projektiin, mutta olen huomannut, että nyt kun mies on reissussa, niin mä olen varsin aikaansaava. Lisäksi taustalla kytee ajatus postaustoiveesta, jossa lupasin esitellä syysgarderobiani. Ehkä olisi korkea aika jo palauttaa itsellenikin mieleen, että mitä sieltä vaatekaapista taas löytyikään 🙂

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,


maanantai 03. syyskuun 2018

Cajun shrimp salad bowl

4

HEISSUN IHANAT!

Viikko polkaistiin käyntiin anivarhain pihapalaverilla. Huomenna alkaa viimeinen osuus piharemontista eli etupihan kivetys. Vai kiveysköhän se nyt taas oli. Omaan suuhuni tuo kivetys kuulostaa enemmän suomenkieliseltä sanalta 🙂 Yritän ehtiä kuvailemaan teille pihaa tällä viikolla. Ja samalla kauniisti pyydän teidän osaavien apua istutusten suhteen, kun näytän ongelmakohdat (heh, eli näin ei puutarhaihmiselle ongelmakohtaa on tuo koko piha ;D). Syyskylvöt pitäisi vissiin aloitella pikkuhiljaa. Onneksi olen huomannut, että näin syksyllä puutarhoilla on huimia alennuksia istutuksista!

Hei, jos tekee jotain jo toista kertaa, niin tuleeko siitä tapa? Niin viime maanantaina kuin tänäänkin esittelyssä lounassalaatti. Vaikka seurana oli jälleen se hottis lounasseuralainen, niin hän livahti niin nopeasti takaisin töiden pariin, etten ehtinyt ikuistamaan muistikortille. Silmieni verkkokalvoille kuitenkin 🙂 Joten saadaankohan me tästä postaussarja aikaiseksi; maanantain vaihtuva lounassalaatti. Mitä mieltä olette, olisiko tarvetta salaattiresepteille? Talvea kohden ne varmastikin ruokaistuvat ja lämpimien salaattien osuus kasvaa.

Viikonloppuna Instagramia plärätessäni näin aivan tajuttoman herkullisen ruokakuvan. Katkarapusalaatista, joissa katkaravut oli marinoitu cajun -mausteella. Koska en tajunnut ottaa tuota reseptiä ylös, kehittelin taas oman reseptini. Eikä se lainkaan huono kuulkaas sekään ollut. Sillä hurmasin tänään lounasseuralaiseni, vaikka kerroin että vaihtoehtona on kyllä eilistä broitsua, veneperunoita ja kanttarellikastiketta. Ei ollut vaihtoehdolle tarvetta.

Mä en oikeastaan ole katkarapujen ystävä. Tai olen silloin kun ne a) ovat jäisiä ja/tai b) eivät maistu katkaravuille 😀 Eli ovat niin hyvin marinoituja, ettei maku tule läpi. Katkaravut esimerkiksi pitsassa olisi mun kauhuskenaarioruokaa. Salaatissa katkaravut menivät loistavasti, kiitos cajun- ja chilimausteen. Alla olevasta ohjeesta söi kaksi nälkäistä:

180 g pakastekatkarapuja
1 tl cajun -maustetta
1 tl kuivattuja chililastuja
loraus oliiviöljyä
puolikkaan limen mehu
tuoretta korianteria pilkottuna
-huuhdo katkaravut kylmällä vedellä siivilässä, kunnes alkavat sulamaan
-sekoita muiden ainesten kanssa ja laita jääkaappiin tekeytymään

neljä lehtikaalen lehteä
puolikas parsakaali
pari kevätpunasipulia
sitruunavinagrettea
(käytin Hellmann’sin valmista sitruunavinagrettea)
-revi pestyt lehtikaalit pieniksi
-pilko pesty parsakaali
-siivuta punasipuli
-sekoita ainekset keskenään ja lorauta niille vinagrettea
-puristele sormin ja laita jääkaappiin tekeytymään

Lisäksi:
salaattia
1 keitetty kananmuna puolitettuna
1/2 avokado pilkottuna

Tee näin:
Revi pestyjä salaatin lehtiä kulhoihin. Lisää molempiin kulhoihin marinoitu parsakaali-lehtikaaliseos, puolikas muna ja avokadoa.
Lisää päälle katkaravut. Ja hei, nauti!

Tiedättekö muuten, että eilen kun päätin päästä niskan päälle ajanhallinnan suhteen, niin tämä päivä on kuin luisteltu terävillä luistimilla. Sutjakkaasti ja sujuvasti eteenpän. Aamulla tein viikon varalle suunnitelmat sekä sitten vielä tuntiaikataulun tälle päivälle. Hih, vähän tuli mieleeni lukion lukuloma, kun silloinkin aloitin päiväni tekemällä lukuaikataulun, taukoineen kaikkineen. Mutta tuo systeemi näemmä toimii itselläni! Kahta työtä vuoron perään tehokkaasti on tehty tämä maanantai. Ilman turhia puhelimen selailuja. Suosittelen kaikille tekemään moisen ryhtiliikkeen arjessaan, mikäli tuntuu, että kiire painaa päälle. Kello on nyt 15.07 ja olen saanut tuota pikaa tehtyä päivän työt. Tänään saan sammuttaa tietokoneen klo 16.00. Se on aikamoista luksusta heti näin viikon ekalle päivälle!

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,

 


perjantai 24. elokuun 2018

Fredagsmys goes mökki!

4

JUHUU

kauan kaivattu perjantai-ilta on taas täällä! Suunnattiin heti töiden jälkeen kohti mökkiä. Tuntuu, että siitä on pitkä aika, kun ollaan viimeksi saatu olla täällä koko viikonloppu. Se tuoksu, kun mökin oven avaa saa aina yhtä ihanat fiilikset pintaan. Se tuoksu kertoo leppoisista illoista, luonnon rauhasta ja pitkään nukutuista aamuista. Se tuoksu kertoo tuossa päämökin vanhassa osassa, jonne astutaan ulko-ovesta suoraan, ihanista muistoista, joita seinät ovat kätkeneet sisäänsä sitten rakentamisvuoden 1963. Aina silloin tällöin haaveilemme tuon vanhan osan pyöröhirsien käsittelemisestä valkoiseksi. Mutta hei, se on niin kovin lämmin ja kutsuva noin. Joten olkoon ainakin toistaiseksi puulla.

Tänään, venetsialaisten ja rapujuhlien aattona, meillä nautittiin älyttömän pikaisesti valmistuvasta herkusta. Niin kuin näin perjantaisin on tapana. Mätimoussepiirakka voisi mennä rapujuhlien alkupalastakin. Huomiselle tosin valmistan itse samettista tomaattikeittoa alkupalaksi, mutta täytyy muistaa tämä piirakka seuraavilla rapukekkereillä. Piirakan pohjaan käytin kotipakkasesta yhden viime jouluisista torttutaikinapakkauksista. Niitä kun kuulkaas saa taas kohta sulatella torttuja vartenkin ♥

MÄTIMOUSSEPIIRAKKA

3 torttutaikinalevyä

2 rs kirjolohen mätiä
1 prk Créme Fraiche Valkosipuli & Yrtit
1 prk ranskankermaa
sitruunapippuria
suolaa
tilliä
sitruunaa

-sulata torttutaikinalevyt ja painele ne yhteen pitkältä sivulta
-voitele reunoista noin 2 cm leveydeltä kananmunalla
-levitä pohjan päälle ohuelti Créme Fraichea
-paista uunissa 200 asteessa noin 12 minuuttia
-anna jäähtyä hieman
-sekoita mätirasiat, ranskankerma, loppu Créme Fraiche Valkosipuli & Yrtit keskenään
-mausta sitruunapippurilla, suolalla ja tuoreella tillillä
-levitä piirakkapohjan päälle ja koristele tillillä ja sitruunaviipaleilla.

Mikäli tykkäätte mädistä ja vaikkei nyt niin blinikausi olekaan, niin myös tuo aiemmin esittelemäni blinipannukakku menisi hienosti rapujuhlien alkuruokana! Itse voisin elää mädillä, smetanalla, punasipulilla ja tillillä 😀

Hei, nyt korttipelit käyntiin sillä aikaa kun palju lämpiää. Eipä ole tänä kesänä tullut paljua juuri käytettyä. Etelästä nousee sen näköisiä pilviä vaahtopäitä nostattavan puhurin kera, että kohta alkaa satamaan. Kesähuoneessa on kuitenkin lämmintä tuulensuojassa. Veikkaan, että tänä iltana (kuten myös huomennakin) kesähuoneessa istutaan pitkään iltaa ja parannetaan maailmaa ♥

IHANAA VENETSIALAISVIIKONLOPPUA!


tiistai 26. kesäkuun 2018

Ihanan helppo & kesäinen arkiruoka

8

ILTAA IHANAT!

Miten musta tuntuu, että nämä vuodenajat rytmittävät myös ruoanlaittoani ja siinä samalla blogipostauksen otsikoita. Kaikki tuntuu olleen viimeisen reilun kuukauden aikana ah niin kesäistä 😀 No mutta minkäs sille mahtaa. Kesäistä ruokaa kun tulee tuutin täydeltä tehtyä. Näin kesällä, luonnollisesti. Yleensä meillä tuo sana kesäinen liittyy jotenkin grilliruokaan, mutta koska tuo meidän piha ei ole vielä otollinen grillaukselle, niin kesäistä ruokaa tulee tehtyä sisätiloissa.

Varhaisperunat ovat mulle se kesäruoka, joka tuo kesän maun suuhun kaikista vahvimmin. Mummulan perunamaasta juuri nostettu siikli. Sellainen, jota vähän huiluttaa veden alla ja hento multakerros lähtee pois. Keittää suolatussa vedessä just oikean kypsyiseksi ja nauttii voin ja tillin kanssa. Muistan molempien tyttöjen koliikkiaikoina varhaisperunan olleen yksi pahimmista vatsaväänteiden aiheuttajista. Silloin meni kaksi kesää, ettei varhaisperunoita juuri tullut syötyä. Olen kuronnut noita menetettyjä peruna-aikoja oikein urakalla takaisin.

Sain reilut kymmenen vuotta sitten työkaveriltani ihanan ohjeen. Reseptin, jonka luulin jakaneeni täällä blogissa, mutta en sitä itse löytänyt. Liikaa reseptejä, heh. Joten tänään töiden jälkeen kurvasin maitokauppaan ja sovelsin. Jos työkaveri ei olisi ollut tätä viikkoa lomalla, niin ei olisi tarvinnut kuulkaa soveltaa. Eipä siinä, soveltamallakin tästä kesäisestä herkkuruoasta tuli aivan älyttömän hyvä. Arkiruoka, joka tekee arjestakin juhlaa.

KESÄINEN LOHIPERUNASALAATTI

iso kattilallinen varhaisperunoita
1 prk yrttituorejuustoa
1 pkt graavilohta
puntti tuoretta tilliä
sitruuna
suolaa

-pese perunat ja keitä niitä suolatussa vedessä, kunnes kypsiä
-anna hieman jäähtyä (mutta ei liikaa!)
-sekoita perunoiden joukkoon yrttituorejuusto, pienistelty graavilohi sekä suurin osa tuoreesta tillistä
-purista koko komeuden päälle puolikkaan sitruunan mehu ja koristele tillillä
-nauti (tähän tekisi mieli kirjoittaa, että jonkun hyvän ja kylmän rieslingin kanssa, mutta kylmä vesi toimi myös loistavasti ;))

Ja vaikka sanonkin arkiruoka, niin mikä ettei etteikö tämä herkku menisi myös juhlaan. Niin helposti saa hyvää aikaan ja isolle porukalle aineksien määrät on helppo justeerata. Sen lisäksi, että tämä on lämpimänä älyttömän hyvää, on tämä myös jääkaappikylmänä varsin herkullista. Pian ajattelin mennä kokeilemaan, miltä salaatin loppu maistuu noin pari tuntia huoneenlämmössä seisseenä. Toivotaan, ettei ole ehtinyt keräämään mitään pöpöjä 😉

AURINKOISIN TIISTAI-ILTATERKUIN,

PS. voisin muuten kuvitella, että tähän salaattiin sopisi kaprikset todella hyvin! Täytyykin koklata seuraavan kerran.


« Vanhemmat
Uudemmat »