keskiviikko 06. joulukuun 2017

Jouluperinteitämme sekä kaksi jouluista salaattia

HEIPPAHEI IHANAT

ja onnea rakas 100-vuotias Suomi! Itsenäisyyspäivä on kautta aikain tarkoittanut minulle sitä, että on aika rauhoittua kohti joulua. Itsenäisyyspäivänä sitä tulee mietittyä vuosi toisensa jälkeen, että kuinka kovin onnekas sitä on. Siitä, että on syntynyt Suomeen. Kuinka onnekas sitä on, että on saanut viettää monen monta ihanaa joulua perinteitä muodostaen. Osaltaan vanhoja lapsuuden joulujen perinteitä vaalien, mutta toisaalta myös oman näköisen vivahteen niihin tuoden. Suomen 100-vuotisteeman inspiroimana pääsin pohtimaan omia jouluperinteitäni Atrian kaupallisen yhteistyön myötä.

Kerroinkin tuossa viime viikolla, että lapsuudessani meillä kotona joulusiivoukset aloitettiin vasta 23. päivä joulukuuta äidin tultua kotiin töistä. Sen lisäksi, että äiti teki taikojaan ja sai kodin hetkessä joulusiivottua ja koristeltua, teki taikojaan myös ruoanlaiton suhteen. Musta on alkanut näin jälkikäteen tuntua, että meidän äiti ei nukkunut lainkaan jouluaaton vastaisena yönä. Ihan vain sen takia, että sai tehtyä joka joulu täydellisen joulun perheelleen. Ruokineen päivineen. Meillä jouluihin kuului vahvasti vanhat perinteiset jouluruoat laatikkoineen ja täydellisesti paistettune kinkkuineen. Lisäksi palapaistikastike, joka oli niin mureaa, että se suli suussa. Lapsuuden joulupöydissäni tarjottiin Pohjanmaan ja Pirkanmaan herkkuja. Kaupunkilaiskodin jouluherkkuja yhdistettynä isän puolelta maatalon runsaaseen joulupöytään.

Perinteisten laatikoiden ja täydellisesti paistetun kinkun lisäksi meillä tarjoiltiin joulupöydässä kaloja, erilailla valmistettuna. Äiti tykkäsi laittaa tarjolle vastapainoksi myös muutamia salaatteja. Itse olen ollut aiemmin vahvasti näiden vanhojen perinteiden vaalija, mutta viimeisten vuosien aikana, olen vähän lipsunut raiteilta. Hyvällä tavalla. Olemme muodostaneet omanlaisemme joulun. Toivottavasti sellaisen, josta meidän tytöt nappaavat vaikutteita ja perinteitä mukanaan tulevaisuudessa.

Siinä, missä meillä kotona aikoinaan ei käytetty puolivalmisteita, vaan kaikki jouluruoat piti itse valmistaa alusta asti, olen sen suhteen vähän eri maata. Välillä tuunaan kaupan valmislaatikoista kerman ja mausteiden avulla peruna- ja lanttulaatikot. Myös ruokarepertuaari ei ole meidän joulupöydässämme niin laaja kuin kotonani aikoinaan. Joka vuosi päätämme, että keskitymme vain kaloihin ja salaatteihin. Ja silti löydämme itsemme syömässä niitä laatikoita ja kinkkuja 🙂

Tänä vuonna pääsemme jouluaattona valmiiseen joulupöytään, mutta silti teemme myös jotain jouluisia ruokia itse. Lipeäkalakeiton lisäksi muutama ruokaisa salaatti, esimerkiksi tuo kuvissa vilahteleva juhlava kinkkusalaatti tai jouluinen makkarasalaatti. Meillä on taidettu joka vuosi paistaa kinkku. Vaikkei sitä loppujen lopuksi syö muu kuin tuo mies. Itse syön sen verran, että saan joulun maun kinkun juuri tultua ulos uunista. Sen takia olin positiivisesti yllättynyt, että joulukinkkua saa siivutettunakin kaupasta. Atrian Perinteisesti kypsytetty ja siivutettu joulukinkku painaa noin 1,2 kiloa eli siitä riittäisi meidän perheelle ihan loistavasti. Ellemme sitten halua joulun tuoksua kotiin paistettavan kinkun muodossa 🙂 Tuosta perinteisestä kinkusta valmistin juhlavan kinkkusalaatin.

JUHLAVA KINKKUSALAATTI
4-6 henkilölle

Salaatti:
100 g pinaattia
50 g rucolaa
300 g Atrian Perinteisesti kypsytettyä ja siivutettua joulukinkkua
3 punaista omenaa
1 rkl voita
2 tl kanelia
loraus hunajaa

Kastike:
0,5 dl oliiviöljyä
1 rkl makeaa sinappia
1 rkl hunajaa
pari kierrosta mustapippurimyllystä

Koristeluun:
granaattiomenan siemeniä
saksapähkinää rouhittuna

Ohje valmistukseen:
Pese omenat huolellisesti ja kuutioi ne. Sulata kattilassa voi ja lisää kaneli, hunaja sekä omenan palat. Anna omenien maustua noin viisi minuuttia. Ota pois kattilasta. Sekoita pinaatti ja rucola kulhossa keskenään. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja kaada pinaattirucolasalaattiin. Kuutioi joulukinkku ja sekoita pinaattirucolasalaattiin. Lisää kastike ja sekoita. Annostele tarjoiluvadille. Koristele granaattiomenan siemenillä sekä saksanpähkinärouheella.

Toisen juhlavan ja jouluisen salaatin valmistin Atria Gastro Punajuurimakkarasta, joka veikin liki kielen mennessään. Rakastan punajuurta ja rakastan makkaraa. Pannulla paistettaessa punajuurimakkaroista tuli ihan täydellisiä. Ja mikä ihaninta, suutuntuma oli oikein miellyttävä. Tässäkin salaatissa yhdistin suolaista ja makeaa. Se jotenkin on minulle se joulun täydellinen makuliitto.

JOULUINEN MAKKARASALAATTI
4-6 henkilölle

1 pkt Atria Gastro Punajuurimakkaroita
3 isoa porkkanaa
10 ruusukaalia
150 g sokeriherneitä
6 pientä keitettyä kiinteää perunaa
rucolaa
100 g vuohenjuustoa
hunajaa
tuoretta timjamia
1 rkl kanelia
öljyä
merisuolaa

Kastike:
0,5 dl oliiviöljyä
2 rkl vaaleaa balsamicokastiketta
pari pyöräytystä mustapippurimyllystä

Ohje valmistukseen:
Pese ja kuori porkkanat sekä ruusukaalit. Halkaise porkkana keskeltä ja leikkaa siitä ohuita lohkoja. Puolita ruusukaalit. Kaada noin 1 rkl oliiviöljyä isoon paistinpannuun. Lisää porkkanat ja ruusukaalit. Pilko sekaan tuoretta timjamia ja lisää noin 1 rkl hunajaa ja kanelia sekä maun mukaan merisuolaa. Ruskista porkkanoita ja ruusukaaleja hieman. Laske lämpöä ja anna kypsyä kannen alla noin puoli tuntia tai kunnes porkkanat on sopivan pehmeitä, mutta kuitenkin napakoita. Lisää sokeriherneet ja jatka kypsentämistä noin 10 minuuttia. Kuori keitetyt perunat ja lohko ne. Lisää paistinpannulle ja anna muhia kannen alla miedolla lämmöllä sillä aikaa, kun paistat makkarat.

Viipaloi makkarat ja paista paistinpannulla noin 10 minuuttia, kunnes ovat saaneet hieman väriä. Sekoita kastikkeen ainekset ja lisää ne paistinpannuun. Kaada paistinpannun antimet tarjoiluvadille rucolapedille. Lisää päälle paistetut makkarasiivut. Murustele koko komeuden päälle hieman vuohenjuustoa ja pienistele tuoretta timjamia. Nauti lämpimänä!

Joulussa ehdottomasti parasta on syöminen. Istuminen alas pitkän kaavan mukaan ja nauttiminen. Mutta parasta se on näin Itsenäisyyspäivänäkin. Onnea vielä Suomi ♥ Ja teille ihanille siellä ruudun toisella puolella…

OIKEIN IHANAA ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ,

PS. Atrian joulu-sivulta löytyy hurjan paljon inspiraatiota joulun ajan kokkailuihin, käykäähän katsomassa!


tiistai 05. joulukuun 2017

Minun Suomeni & blinipannukakku

ILTAA IHANAT!

Se on jännä juttu, miten sitä herkistyy joka vuonna näin itsenäisyyspäivän alla. Ei siihen tarvita kuin ajatuskin siitä, kuinka hyvin meillä on asiat. On juu epäkohtia, tiedän sen, mutta noin pääpiirteissäin meillä on asiat ihan himskutin hyvin. Sanonta ”Välillä täytyy lähteä kauas nähdäkseen lähelle” pitää täysin paikkansa. Muistan kun vuoden Suomesta pois oltuani ajettiin Helsinki-Vantaalta aamuyöllä kotiin kohti Tamperetta enkä voinut olla kyselemättä äidiltä, että onko täällä aina ollut näin vehreää? Onko kesäyöt aina olleet näin valoisia? Eikö täällä oikeasti ole liikenneruuhkaa moottoritiellä (no daah, kello oli ehkä 04.27 :D)? Tuona hetkenä harmitti eniten se, että huomasin kadottaneeni osan tästä kauniista kielestämme. Äidinkielestäni. Kielestä, joka vielä lentokoneessa kuultuna oli kuulostanut maailman juntimmalta. Josta olen jälkeenpäin ollut ihan mielettömän ylpeä ja onnellinen.

Minun Suomessani parasta ovat neljä vuodenaikaa. Kesä ja talvi. Parasta on kesäinen Helsinki ja Lapin jylhät tunturit. Sekä kaikki siltä väliltä. Turvallisuus ja tieto siitä, että tytöt voivat kävellä kouluun rauhassa. Että vauvat saavat turvassa nukkua päikkäreitään autokatoksessa. Ihmiset. Kaikessa pessimistisyydessään ja melankolisuudessaan. Eteenpäin suuntautuvine katseineen ja periksiantamattomuudessaan. Rehellisyys ja jollain kiehtovalla tavalla karu realistisuus. Siinä, missä jossain vaiheessa pidin meitä epäsosiaalisena ihmiskuntana on viime vuosina auennut minulle. Se ei välttämättä ole meidän pahe, vaan kertoo siitä, että ei kattokaa turhaa höpistä. Sanotaan, kun on asiaa. Suomalainen sisu, joka vie meidät vaikka läpi harmaan kiven. Puhdas luonto ja raikas ilma, jota hengittää. Ilmainen peruskoulutus ja kouluruokailu.

Ihan vain muutamia mainitakseni. Suurimpana kiitollisuuden aiheena näin 100-vuotisjuhlan aikaan on se, että olemme itsenäisiä. Ei sitä pieni ihminen saata kuin arvailla, mitä kaikkea tuon eteen on tehty. Suuri kunnioitus heille, jotka taistelivat. Huomenna illalla sytytämme ikkunaan kaksi kynttilää; toisen niille, jotka palasivat rakkaittensa luo ja toisen niille, jotka eivät koskaan palanneet 
Mutta itsenäisyyshumusta tarjoiluvinkkiin huomiselle. Vielä ehditte kauppaan, eikö? Meillä ainakin oli koko tuo läheinen kauppakeskittymä niin tukossa, että huhhuh. Onneksi aineita saa pienemmästäkin kaupoista. Eli blinipannukakkuun, jonka tein Soppa365 -ohjeella. Puolikkaan pohjan, koska syöjiä oli vain kaksi. Smetanan jätin sellaisenaan ilman sitruunaa. Pohjan alkuvaiheen olisi voinut tehdä reilusti etukäteen jääkaappiin tekeytymään ja sitten juuri ennen h-hetkeä lisätä kananmunat ja voin. Muta hyvää oli näinkin! Taidanpa tietää, mitä meillä syödään isolla porukalla uudenvuodenaattona 🙂

Nyt siivoushommiin, että miehen on kivempi tulla kotiin reissusta ja sitten kuvailemaan pikkuisia joulukorttikuviin. Haaveilen myös pitkästä kävelylenkistä tuon yhden karvaturrin kanssa. Ulkona on oikein talven satumaa; lunta tulee taivaan täydeltä!

IHANAA ITSENÄISYYSPÄIVÄN AATTOA,


torstai 16. marraskuun 2017

Tunnelmallinen ilta Marian bistrossa

HEI HELLUREI!

Muutosta lähtien olemme puhuneet tupareiden järjestämisestä. Lyömättä lukkoon kuitenkaan virallista tupaantuliaispäivää. Sen sijaan olemme kutsuneet ystäviä kylään ripotellen syksyn mittaan. Pitäneet minitupareita tämän tästä. Vaikka muutimme jo heinäkuun lopulla, niin vasta viime perjantaina saimme veljen perheen kanssa aikataulut yhteen niin, että veli vaimoineen tuli meille kylään. Tosin pitkän kaavan mukaan tupaantuliaisia ja sen myötä kellarissa sijaitsevan Marian bistron avajaisia emme päässeet viettämään, sillä miesväellä oli sovittua menoa. Jos ihmettelette siis kuvissa vilahtavia valkoisia kauluspaitoja ja pukuja niin ei, meillä ei ollut tumma puku pukukoodina 😉 Illan juomapuolesta vastasi kaupallisen yhteisytyön myötä Ca’Bianca Barbera d’Asti.

Tummista puvuista huolimatta tunnelma oli varsin kodikas. Alkutalven hämyinen ilta, kynttilöiden lepattavat liekit. Vähän juustoja ja lasi laadukasta ja pehmeää punaviiniä. Perjantaimyyssit kohdillaan. Kuulumisten vaihtoa ja uuden kodin kellarikerroksen ihmettelyä. Veli viihtyi baaritiskin toisella puolella. Siellä baarin puolella, jossa vielä vuosi sitten hänen tekemänsä graffitit koristivat seiniä ja kattoa. Onhan tuo kotimme ja varsinkin kellarikerros kokenut aikamoisen muutoksen pienen ajan sisään. Jossain sisimmässäni tiedän, että oli oikea ratkaisu saada lapsuudenkotiimme jälleen elämää.

Kuten tiedätte, niin meillä on perjantai-iltaisin tapana laittaa jotain helppoa, mutta hyvää naposteluruokaa ja nauttia työviikon jälkeen lasilliset punaviiniä. Rentoutua sohvalla ja katsella leffaa. Siinä sivussa ehkä summata mennyt työviikko ja kääntää ajatukset tulevaan viikonloppuun. Mutta viikonlopun voi aloittaa myös näin toisella tavalla. Hyvässä seurassa ja ilman sitä sohvannurkkaan jämähtämistä. Ca’Bianca Barbera d’Asti sopi illanviettoomme oikein mainiosti. Se oli juustojen vallaton kaveri, mutta voisin kuvitella, että tämä mausteinen ja hieman jopa kirsikkainenkin viini kävisi hyvin myös liharuokien kanssa sekä voimakkaampienkin pata- ja pastaruokien kanssa.

Italialainen Ca’Bianca Barbera d’Asti punaviini löytyy Alkon tilausvalikoimasta ja kolmen pullon tilauksissa viinit toimitetaan sisustukseen sopivassa puulaatikossa 500 ensimmäiselle tilaajalle. Tyylikäs puulaatikko viineineen on myös oiva joululahja! Meillä tuo puulaatikko pääsi Marian bistron baaritiskille kätkien sisäänsä tuikkukynttilöitä. Näin ensi alkuunsa. Haaveilen siitä  myös ylhäällä keittiön tasolla servettisäilönä. Lautasliinat kun seilaavat tällä hetkellä keittiössä laatikosta toiseen.

Alkutalven illoissa on se oma taikansa. Jollain jännällä tavalla tunnelma on myös odottava. Nämä alkutalven ihanat illat kun ovat alkusoittoa aluillaan olevaan juhlakauteen. Pikkujoulukauteen, nimittäin. Veikkaanpa, että tuolla meidän kellarissa tullaan istumaan vielä useasti hyvällä porukalla.Elämästä nauttien ♥ Oli kyse sitten pikkujouluista tai ihan vain tavallisesta perjantai-illasta.

TUNNELMAA TORSTAIHINNE TOIVOTELLEN,

HUOM! Suomen alkoholilainsäädännön takia alkoholia koskevia kommentteja ei julkaista! Muut kommentit ovat erittäin tervetulleita 🙂


maanantai 16. lokakuun 2017

Jouluiset chiliraakasuklaapallot & arvonta

MOIKKAMOI!

Joko saa hieman alkaa miettimään tulevaa joulua ja varsinkin tuota oven takana kolkuttelevaa pikkujouluaikaa? Olen vähän pidätellyt jouluinnostusta sisälläni. Salaa haaveillut joulujutuista ja joulusta uudessa kodissa. Yrittänyt toppuutella sisäistä jouluihmistäni. Tajuten kuitenkin, että ihan kohta on pikkujouluaika. Silloin saa jo hieman joulustella, eikö? Ainakin pikkujouluihin sopivalla tavalla. Santa Marian kaupallisen yhteistyökampanjan myötä pääsin jo ennakkoon hieman fiilistelemään alkavaa sesonkia. Etsimään muuttolaatikoista ne, joissa joulukoristeet sijaitsevat. Hetkellisesti luomaan jouluista mieltä. Joulun tuoksujen tunnelmaa. Pikkujouluisen herkun ympärille. Jouluisten chiliraakasuklaapallojen muodossa.

Suklaa on jouluajan herkuistani itselleni se perinteisin. Makeista herkuista. Tällä kertaa päätin tehdä siitäkin hieman terveellisemmän vaihtoehdon. Joka maistuu suloisen jouluiselle. Sellaiselle lapsuusaikojen jouluille. Piparkakulle ja muskottipähkinälle. Lisäpotkua suloisiin suklaapalloihin toi chili. Chilin ja suklaan liitto on lyömätön. Ellette ole vielä kokeilleet, niin suosittelen kokeilemaan! Täytyy myöntää, että vaikka olenkin paljon leiponut, niin ikänä en ole käyttänyt pomeranssinkuorta. Kerta se on ensimmäinenkin! Se toi raikkaan appelsiinin vihvahteen chilisuklaapalloihin.

10 medjool-taatelia
1 dl auringonkukansiemeniä
1 dl manteleita
0.5 dl raakakaakaojauhetta
2 rkl sulatettua kookosöljyä
1 tl Santa Maria Pomeranssinkuorta
1 tl Santa Maria Muskottipähkinää
1 tl Santa Maria Piparkakkumaustetta
2 tl Santa Maria Chilimausteseosta
ripaus merisuolaa
-poista taateleista kivet ja pienistele ne
-lisää ainekset blenderiin ja surauta sileäksi (saa toki jäädä vähän sattumia)
-säätele raakakaakaojauheen avulla massan käsiteltävyys
-pyörittele massasta palloja
-laita jääkaappiin tekeytymään muutamaksi tunniksi
-kuorruta pallot raakakaakaojauheella

Chilisuklaapallojen koristelussa saa päästää luovuutensa valloilleen. Itse koristelin ne raakakaakaojauheen ja chilimausteseoksen seoksella, mutta koristeena voisi aivan yhtä hyvin toimia Santa Marian Pomeranssinkuorijauhe tai tuo Piparkakkumauste. Meillä on ajatuksena pitää tupaantuliaiset pikkujouluaikaan. Silloin nämä herkulliset chiliraakasuklaapallot pääsevät ihan takuulla jälkkäripöytään. Muutaman erilaisen mausteisen raakakakun kanssa. Tykkään, että mausteilla saa varioitua tarjottavia sesongin mukaan. Vai miltä kuulostaisi kyytipojaksi lämmittävä glögi, jossa Santa Marian Glögimauste on saanut hautua ajan kanssa?

Viimeistään tätä postausta varten keittiössä häärätessäni ja kuvia käsitellessäni se hiipi tuonne vasempaan puolen rintaa; jouluinen tunne. Ei vielä liikaa, ettei tunnelma ehdi latistumaan ennen joulua. Vaan sillain sopivasti, ajankohtaan sopivalla tavalla.

Vastaamalla ylläolevaan kysymykseen tämän postauksen kommenttiosiossa olet mukana arvonnassa, jossa arvotaan huikean kivoja Santa Marian -tuotepaketteja yhteensä kolme kappaletta. Eli kolme teistä voittaa sellaisen itselleen. Arvonnan säännöt löytyvät täältä. Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy viikon päästä maanantaina 23.10. 2017 klo 12.00.

MAKOISIN MAANANTAITERKUIN,

 


maanantai 28. elokuun 2017

Helan går… ♫

HEIPPATIRALLAA

ja ihanaa alkanutta viikkoa! Nyt kun venetsialaiset on vietetty niin eikös se tarkoita sitä, että mökkikausi pitäisi olla paketissa? Huh, karmiva ajatus. Me kun ajateltiin vielä mökkeillä ainakin pari kuukautta. Toooosin, jos syksy ja lähestyvä talvi tätä menoa jatkaa tulemistaan, niin ties vaikka jäät jäätyisivät ennätysaikaisin ja mökkeilykausi loppuisi lyhyeen 😉 Viileillä keleillä mökillä on kiva puuhastella. Klapikone lauloi viikonloppuna ja myös noin 127 pihlajantaimea sai lähtöpassit tontiltamme. Huvittelupuolesta vastasi venetsialaiset ja niiden myötä pienoiset rapujuhlat. Yleensä ollaan syöty rapuja ensimmäisen kerran jo heinäkuulla, mutta nyt muuttohäslingit ajoivat rapujuhlien edelle. Lauantaina päästiin vihdosta viimein rapurallaiden makuun ja maistuivat kyllä hyvälle. Mitenkään suureellisesti meillä ei venetsialaisia vietetty. Pöydässä kun oli pikkuisia prinsessoja, niin snapsilasit täyttyivät tillistä ja vissystä. Juomalasiin riitti valkoviiniä yhden lasillisen verran ja hyvä niin. Silti kuitenkin suunniteltiin jälleen ensi vuodelle rapujuhlia ystävien kanssa. Viimeisistä sellaisista kun on aikaa jo luvattoman paljon.

Alkuun teimme jälleen simpukkakeittoaTällä kertaa tosin hieman mukaellen; pekoni unohtui kaupunkiin ja pakastemaissin asemasta käytimme yhden fenkolin. Fenkoli sopikin simpukoiden makuun oikein hienosti. Aiemmin olen käyttänyt simpukkakeittoon säilykesimpukoita, mutta nyt löysin pakastealtaasta pienen pussin pakastesimpukoita.

SIMPUKKAKEITTO
”CLAM CHOWDER”

4-5 isoa perunaa
1 fenkoli
1 pss kuorittuja sinisimpukoita
1 keltasipuli pilkottuna
öljyä
1 dl kuivaa valkoviiniä
vettä
1 tl maustepippuria
2 dl ruokakermaa
2 laakerinlehteä
tuoretta tilliä
kalafondia

-kuullota sipulia öljyssä hetki
-lisää valkoviini ja anna porista muutama minuutti
-lisää kuoritut ja pienistellyt peruna sekä fenkolisuikaleet
-lisää vettä sen verran, että perunat peittyvät
-lisää laakerinlehdet, jauhettua maustepippuria ja reilusti tuoretta tilliä
-anna porista, kunnes perunat kypsiä
-lisää kerma, simpukat ja mausta kalafondilla
-tarjoile tuoreen tillin kanssa

ID

Eihän tuo nyt ihan sille samalle maistunut kuin the clam chowda Gloucesterissa viime lokakuussa, mutta ajoi asiansa! Jos ihmettelette, että söikö meillä nuo lapset simpukkakeittoa, niin eivät syöneet 😀 He söivät uusia (tai no, eihän ne nyt enää niin uusia ole) perunoita sekä grillimakkaraa alkuun. Kesän makuja. Vaikka ilma oli auringonlaskuineen ihan mieletön, niin selvästi pohjoisesta tuivertava tuuli toi mukanaan syksyn tuoksun ♥ 

MAANANTAITERKUIN,