keskiviikko 07. elokuun 2013

{flat} rasberry cake

No töttöröö,
eka lomanjälkeinen työpäivä kunnialla takana. Menikin aika kuin siivillä. Niinhän se aina, kun on oikein mukavaa. Meillä on vielä osin lomat päällä, joten oltiin veljen vaimon kanssa kaksistamme toimistolla. Paisteltiin muun muassa lehtikaalisipsejä uunissa. Niin hyviä, oletteko kokeilleet? Jos kiinnostaa niin voin laittaa mun helppoakin helpomman ohjeen tänne.
Nyt kaipaisi pientä energiatankkausta (lue: makeaa sellaista), mutta koska farkkujen nappi ihisti lievästi sanottuna tänä aamuna (veikkaisin parin kilon ”lomataakkaa” ;), niin eilisen vadelmakakut ovat muisto vain. Mutta hyvä muisto. Vadelmakermoineen kaikkineen. Uh. Resepti on Donna Hayn kirjasta ja alun perin tämä olisi kuulunut tehdä 18 cm halkaisijaltaan olevaan irtopohjavuokaan, mutta koska mulla on pienempi vuoka mökillä ja kotona vain tuo 24 cm, niin tästä tuli vähän latuska. Makuun ei silti vaikuttanut.

Vadelmakakku
50 g vehnäjauhoja
80 g mantelijauhetta (mulla oli kuorineen, mutta alkuperäisessä ohjeessa mantelijauhe ilman kuoria)
160 g tomusokeria
90 g voita, sulatettuna
3 valkuaista, kevyesti vatkattuna
1tl vaniljasokeria
1,5 dl jäisiä tai tuoreita vadelmia
vadelmia ja kermavaahtoa tarjoiluun
1. Lämmitä uuni 160 asteeseen.
2. Sekoita kuivat aineet, valkuaiset ja voi sekaisin. 
3. Lisää puolet vadelmista seokseen.
4. Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan. Lisää päälle loput vadelmat.
5. Paista 160 asteessa 35-40 miuuttia.
6. Tarjoile lämpimänä (menee kyllä kylmänäkin) kermavaahdon ja vadelmien kera.
7. Enjoy!
****************************
Ihastuin muuten Ikean reissulla noihin ihaniin violetteihin laseihin. 
Muodoltaan ja väriltään aivan tosi paljon mun makuuni. 
Nyt ei kuulkaas irtoa enempää jaaritteluja,
joten lähden vihdosta viimein ostamaan tuohon Bourgien himmentimeen sitä sulaketta.
Iltaisin saa jo sytytellä kynttilöiden lisäksi valoja sinne tänne. Ihanaa!
Keskiviikkoterkuin,

sunnuntai 04. elokuun 2013

Tikkupullaa kalliorannalla

Moikkamoi!

Onpas ollut taivaallinen viikonloppu; niin kelien puolesta kuin muutenkin. Jälleen kerran tuli todettua, että se onni syntyy pienistä asioista. Ihan sellaisista arkisistakin. Puuhastelusta lasten kanssa. Tänä aamuna onnea oli esikoisen uistelemat pari haukea, joista toinen oli aika reilunkin kokoinen (siis meidän mittapuulla ;). Muuten onnea on tuonut tuo ihana mies ja maailman rakkaimmat lapset. Sekä se, että olen päässyt dekkarissani jännään kohtaan. Kamalaa, kun kirjaan jää ihan koukkuun 🙂
Olettekos koskaan tehneet tikkupullaa notskilla? Jos ette, niin suosittelen. Me tehtiin eilen ekaa kertaa. Tosin nuotion virkaa kalliorannalla toimitti vanha pata. Joskin hyvin sitä toimittikin. Ensin grillattiin makkarat ja sitten jälkkäriksi tikkupullat. Tänään upotettiin tuo pata puoliksi kalliosyvennykseen ja vuorattiin se kivillä; on vastedes vähän turvallisempi lastenkin kannalta.
Mökkimme sijaitsee paikassa, jossa toisella puolella on hiekkarantaa ja toisella puolella kalliorantaa. Tuo kallioranta oli oiva sijainti ulkotulelle, sillä ilta-aurinko laskee juurikin tuonne puolelle. Siitä on myös kivat (kivat siis näin tyynellä kelillä) näkymät järven ulapalle. Myrskysäällä vaahtopäät lyövät tuohon kalliorantaan samalla kun Myrskyluodon Maija soi korvamatona 😉
Mutta siihen tikkupullaan. Löysin Marttojen ohjeen, joka on pakko tallettaa tännekin. Tosin sovelsin tätäkin ohjetta hieman, joten alla on siis tuo soveltamani ohje. Meillä katsokaas on pavlova kahvipöydässä niiiiiin nähty; vastedes vieraat saavat tikkupullaa kahvinsa kanssa. Ja saavat ihan itse grillata ne 😉 Tikkupullan kanssa maistuu mansikkahillo ja luulisin, että kermavaahtokin toimii ihan loistavasti!
Tikkupulla
3 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
2 rkl sokeria
1 tl kuivahiivaa
1/2 tl kardemummaa
1 1/2 dl maitoa
1/2 dl Flora Culinessea
1. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää kädenlämpöinen maito.
2. Vaivaa ja loppuvaiheessa lisää Flora Culinesse.
3. Anna kohota puolisen tuntia (saunassaoloajan ;).
4. Leivo taikinasta kuusi 20 sentin mittaista pötköä.
5. Kierrä pötkö puutikun ympäri niin, että päät jäävät kierteen sisään 
– silloin pulla pysyy tikussa paistamisen ajan.
6. Paista pullaa riittävän etäällä liekeistä, ettei taikina pala (meillä vähän kärtsäsi…ei haitannut).
7. Paista noin 15 minuuttia, pulla on kypsä kun se irtoaa tikusta helposti.
8. Enjoy!
*********************************************
Meillä upposi nuo kuusi tikkupullaa parempiin suihin alta aikayksikön. 
Seuraavan kerran täytyykin tehdä resepti tuplana!
Kiitos kaunis murut kommenteistanne, palailen niihin tuonnempana. Nyt saunomaan ja sitten purkamaan mökkikasseja; meillä miehellä alkaa huomenna työt ja itselläni sitten keskiviikkona. 
Mutta ei se sitä sano, etteikö tässä vielä mökillekin tällä viikolla ehtisi 🙂 
Oikein ihanaa sunnuntai-iltaa ja
alkavaa elokuista viikkoa! 
On se vaan kiva, että illat pimenevät 


perjantai 19. heinäkuun 2013

Taivaallinen mustikkakukko

Moikkamoi,

ja terkkusia Turkkusest. Käväistiin eilen päiväreissulla sukuloimassa. Siinä samalla käväistiin Loviisan Aitassa (kalliiksi tulee mökiltä poistuleminen 😉 ja Vartiovuoren Kesäteatterissa katsomassa Risto Räppääjä ja Nukkavieru Nelli. Nähtiin se pari vuotta sitten ollut Rike tuolla myös ja tämä jatkoi kivaa Räppääjän perheen eloa. Mä tykkäsin, mutta niin tykkäsi lapsetkin!

Olen haaveillut mustikkakukosta ruiskuoressa niin kauan kuin viime Yhteishyvä-lehti reseptivihkoineen ilmestyi ja viime viikolla mökillä ehdin vihdosta viimein tuollaiset leipoa. Ollakin, että kuulostaa kovin terveelliseltä runsaine ruisjauhoineen niin ei sitä kyllä ole. Mutta syntisen hyviä näistä kuitenkin tuli. Vaniljakastike kruunaa koko kukon! Alkuperäinen ohje oli kuuteen kukkoon, mutta mulla oli vissiin sen verran isot vuoat, että meillä näistä riitti neljään.

Mustikkakukot
Taikina
200 gr voita sulatettuna
1,5 dl sokeria
4,5 dl täysjyväruisjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Täyte
400 g mustikoita
1,5 dl sokeria
0,5 dl perunajauhoja
1. Valmista taikina; sulata rasva kattilassa.
2. Anna rasvan hieman jäähtyä ja lisää siihen sokeri
3. Sekoita leivinjauhe ruisjauhoihin ja lisää rasvasokeriseokseen.
4. Siirrä taikinasta 1/4 odottamaan kansien valmistusta ja painele 3/4 taikinaa
voideltujen annosvuokien pohjalle ja reunoille.
5. Sekoita täytteen ainekset keskenään ja annostele vuokiin.
6. Tee lopuista taikinasta kannet marjojen päälle niin,että täyte peittyy.
7. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 20-25 minuuttia. 
Annan hieman jäähtyä ja tarjoile vaniljakastikkeen tai -jäätelön kera. Enjoy! 🙂
***************************************************************
Hain töistä mukaani paneeli- ja hirsiseinille sopivan valkoisen maalin ja nyt lähden pensseliostoksille. Makuuhuoneen valkaisu on edessä. Uskon, että olemassa olevat rottinkikalusteet tuolla makkarissa pääsevät eduksensa valkoista seinää vasten. Eikös rottinkikalusteet ole vielä ihan pinnalla? Eikä sen väliä vaikkei olisikaan, mä tykkään niistä ainakin noin mökkioloissa. Hassu juttu muuten, että ensimmäistä kertaa tänä vuonna olen onnistunut laittamaan Asuntomessut taka-alalle. Paikan päälle emme mene ja oikeastaan lehdistäkään en ole niitä vielä ehtinyt katsomaan. Joten kiitos kaunis teille ihanille bloggaajille, jotka postailette messuilta. Taidan pitää ensi viikolla yhden messuilupäivän ja lukea kaikki blogipostaukset ko.aiheesta 🙂
Kiitos kultaiset vielä kommentoinneistanne ja anteeksi, kun vastaukset viivästyivät. 
Nyt on nekin hoidettu kuntoon! 
Ihanaista viikonloppua 
toivotellen,

sunnuntai 14. heinäkuun 2013

Kesähuonetta ja kesäistä salaattia

Heippa!

Ja terkkuja mökiltä. Mikä maa, mikä valuutta? Viikonpäivistäkin olen jo ihan sekaisin. Joten loma on alkanut erittäin tehokkasti 🙂 Meillä on täällä mökillä tuollainen terassin päälle tehty katettu kesähuone.  Lasiseinät ja valokate. Kesähuoneesta kun aukaisee lasipariovet sekä kaksi ovea päädystä niin saa saman tunnelman kuin ulkona söisi. Eilen (oli muuten ihan saarioloissakin järkyttävän ihanan kuuma ilma) söimme tuolla huoneessa ensimmäistä kertaa. Ovet sepposen selällään auki. Iltaruoaksi valikoitui ribsejä ja tämän kesän ensimmäinen halloumimansikkasalaatti. Söin itseni joskus kylläiseksi tuosta halloumista, mutta nyt se taas maistui pitkästä aikaa. 
Salaattipohjaan valikoitui sekalainen sakki salaatteja, niiden lisäksi salaattiin tuli kurkkua, cashew-pähkinöitä ja mansikoita. Salaatinkastikkeeksi punaista balsamicoa ja ripaus oliiviöljyä. Salaattipedille pääsivät pannulla hetken ruskistuneet halloumijuustot. Juustojen päälle lorautimme hunajaa. 
Salaatin kanssa kokki kolmonen grillasi meille taivaalliset ribsit. Yleensä laitamme ribsit marinoitumaan jo edellisenä iltana, mutta hyvin ne onnistuivat noinkin, että aamulla vasta marinoimme. Reilu pari tuntia grillissä (ensin kuumalla niihin rapsakka pinta ja sitten pehmeällä lämmöllä lihan mureutus), välillä käännellen ja öljyten. Ehkä parasta kesäruokaa ikinä!
Mutta palatakseni tuohon kesähuoneeseen; siellä on ulkopöytä ja valkoiset tuolit edellisen mökinomistajan jäljiltä. Jossain vaiheessa haaveilen noiden uusimisesta; kelonvärinen ulkopöytä ja siihen sopivat valkoiset rottinkituolit siintävät ajatuksissani. Mutta eivät ole vielä tämän kesän hankintalistalla. Kesähuoneessa on vieraita varten naulakkotila ja mikä parasta; kulmakaapissa pieni jääkaappi (kuulemma valkoviinin jäähdytystä varten) sekä  a s t i a n p e s u k o n e. Niin kauan kuin täällä olemme oman perheen kera en näe astianpesukoneelle käyttöä. Mutta isommalla porukalla ruokaillessa on varmasti ihan kätsyä, että nuo likaiset astiat saa suoraan koneeseen.
Edelliset mökinomistajat ovat kyllä tehneet meille olot helpoksi; tuolla kesähuoneessa on infrapunalämmittimet, joten sitä pystyy käyttämään pitkälle syksyyn. Mies antoi siunauksensa kausivaloille (miettikääs, tässä vaiheessa vuotta! ;), joten näen elokuisen hämärtyvän illan ja kesähuoneen kausivaloilla varusteltuna. Punaisena helottavat ravut, syvän vihreä tilli, alkuun samettinen bataattikeitto, snapsilaseissa kirkasta ja pöydän ympärillä ystäviä ihania  
Nyt mustikanperkuupuuhiin; poimimme tyttöjen kanssa liki 10 litraa mustikoita noukkureilla. Sisältäen siis myös varpujen ja roskien osuuden. Nettomustikkatilavuus ehkä 7 litraa 🙂 Sitten mustikkakukot uuniin ja sauna lämpiämään. Mikäli ukkoskuuro menee ohi niin ehkä uskaltaudutaan uimaan. Järvivesi on mututuntumalla ehkä 23 asteista. On tämä lomalaisen arki sitten ihanaa. Tähän voisi jopa tottua!
Lomaterkuin,

tiistai 09. heinäkuun 2013

Terveellisiä kesäjuomia (& katsaus biksukuntoon)

Moikkamoi ihanat

ja ihan mielettömän paljon kiitos kommenteistanne edelliseen postaukseen  Palailen vastailemaan myöhemmin. Mummu ottaa päivän kerrallaan; välillä huonommin ja välillä paremmin. Vielä ei ihan tiedä, mitä tuleman pitää, mutta odotellaan rauhassa… Tosiasiahan on, että jos liki 90-vuotiaalla tulee ensin keuhkokuume ja sen jälkeen laaja sydäninfarkti niin selviämisprosentit eivät ole pilvissä. Mutta päivä kerrallaan siis mennään! 🙂

Smoothieista vouhotin taannoin ja lupailin katsausta näihin mun ruokavalio- ja liikuntajuttuihin. Joten nyt niitä pitkästä aikaa. Niitä te olette toivoneet useinkin, mutta sisustus sun muut hömpät ovat menneet aina ohitse 🙂 
Ensinnäkin liikunnasta; niin hyvään kuntoon kun mä itseni viime syksynä sainkin, niin liikunta on kesän aikana jäänyt vähemmälle. Syystä että oikea olkapääni kipeytyy aina juoksulenkkien jälkeen. Niin ettei pysty edes nukkumaan kunnolla. Aluksi luulin, että tämä johtui liian raskaista kahvakuulatreeneistä, mutta lopulta päädyin tulokseen, että juoksulenkithän sen olkapään kipeyttää. Ja mä kun oon luullut, että juoksijan polvi on juoksijoiden vaiva. Juoksijan olkapäästä kuullutkaan 🙂 Kunnes netistä luin, että vaiva on jokseenkin yleinen. 
Olkapääkivusta johtuen juoksulenkit ovat olleet sykleissä; parina päivänä peräkkäin lenkit sitten viikon tauko (tulehduskipulääkkeiden kera). Eilen kävin taas juoksemassa ja ainakaan vielä olkapää ei ole kipeytynyt. Jännä juttu, miten tuo peruskunto kuitenkin on ja pysyy taustalla. Tietyssä vauhdissa juokseminen onnistuu vieläkin pitkän aikaa. Myös sauvakävelyä on tullut harrastettua kesällä. Sauvakävelyssä pyrin pitämään sykkeen siellä 140 paremmalla puolella eli kovaa mennään 🙂 Mutta kerran kun on tottunut juoksemaan niin jalat haluaisivat koko ajan juosta. Ja onhan se juoksemisesta tuleva endorfiini ihan eri luokkaa kuin kävelystä saatava endorfiini. Ainakin omalla kohdallani. Lisätietoja uusille lukijoille kuntoiluistani löytyy täältä.
Juoksemisessa tapahtui kevään aikana sellainen ilmiö, että mulle ei enää riittäneet ne vajaan tunnin  / alle 10 kilometrin lenkit. Hyvin äkkiä huomasin kuitenkin, että aina ei ole aikaa juosta noinkin pitkiä lenkkejä. Luksukselta tuntuivat ne parituntiset / puolikkaan maratonin pituiset lenkit, jotka oikeastaan menivät heittämällä ja ilman tuskia. Mutta sitten ajauduin tilanteeseen, että jos en ehtinyt juosta sitä vähintään tuntia niin jätin juoksun kokonaan välistä. Nyt kesällä pääosin olen juossut vajaan tunnin lenkkejä. Jopa puolituntisetkin tuntuu taas ihan kivoilta ja jää aikaa muihinkin kesäjuttuihin 🙂 
Kesällähän kuuluu herkutella eiks niin? Joten ruokailut ovat olleet maltillisia herkutteluita. Paljon herkutteluja terveellisillä smoothieilla. Oon ihan hurahtanut smoothiehin. Kaikki sai alkunsa, kun kävimme tytsyjen kanssa ihanien Kirsin ja Susannan (terkkuja 🙂 salaattibaarissa Kauppahallissa ja siellä oli ko.päivänä  Heikki Harju tarjoilemassa smoothiehörppyjä. Mun aamupalasuosikiksi on noussut tuo silloin testaamamme smoothie:
Mustikka-avokadosmoothie

1/2 avokado
2 dl jäisiä mustikoita
tammenlehtisalaattia
2 dl vettä
ripaus hunajaa
(ripaus hyvänlaatuista suolaa)
Em. aineet sekoitetaan sauvasekoittimella sekaisin ja nautitaan!

Iltaisin/lenkin jälkeen kroppa huutaa proteiinia, joten aika usein (varsinkin nyt mansikka-aikana) tulee tehtyä seuraavanlainen mansikkasmoothie:
Mansikkasmoothie
1 dl luonnonjugurttia
1 dl rasvatonta maitoa
2 dl mansikoita
ripaus hunajaa
(ripaus hyvänlaatuista suolaa)
Välillä, varsinkin helteisenä päivänä, sitä kaipaa raikkautta smoothieen. Silloin toimii seuraava hedelmäsmoothie:
Hedelmäsmoothie
1 banaani (joskus pakastan paloina ja käytän jäisenä)
1 omena
1 prk ananaspaloja
1 dl vettä
(ripaus hyvänlaatuista suolaa)
Smoothieissahan voi käyttää ihan omaa mielikuvitusta; mulla niissä aika usein on avokadoa, johtuen siitä, että avokadohimo jatkuu. Tammenlehtisalaatti on ihan tämän kesän uusi tuttavuus mulle, mutta toimii smoothieissa loistavasti ja ravintoarvoltaan on ihan toista luokkaa kuin esimerkiksi jäävuorisalaatti.
Smoothien lisäksi aamulla en tarvitse edes niitä paria kahvikupposta, kahvin juon vasta töissä. Aamukahvilla saatan napostella myös muutaman cashew-pähkinän. Lounaaksi valikoituu aika usein näin kesäaikaan kalaa/kanaa sekä salaattia. Tai ihan vain parsakaalia ja avokadoa tuon lohen seuraksi. Ja yksi ehdoton kesäherkku on kaalisoppa. Sitä voisin syödä päivästä toiseen. Ja paranee kuulkaas vaan kattilassa, mitä useammin lämmitetään!
Iltaisin tulee grillailtua ja välillä syötyä uusia perunoitakin grilliherkkujen kanssa. Useimmiten kuitenkin menemme salaattilinjalla, jota myös onneksi lapsetkin ovat tottuneet syömään. Hirveästi stressiä en ruokailuista ota, vaikka liikuntakin on vähän niin ja näin. Kesällä on lupa herkutella myös viikolla. Ja hei, vaakaan en ole astunut sitten mies muistiin, mutta niin kauan kuin housut eivät purista ja kehtaa itseään peilistä kattoa niin ei taida olla hätää 😀
Huomaan, että avokadon himosta on ollut se hyöty, että kynnet, iho ja hiukset voivat paremmin. Aiemmin kynnet liuskottuivat ja kynsinauhat kuivuivat helposti, mutta nyt kynnet kasvavat ilman liuskoittumisia ja kynsinauhat pysyvät siisteinä. Suosittelen siis kokeilemaan avokadoa ja tietty noita pähkinöitäkin 🙂 Mä olen vähän ääripäiden ihminen; kun johonkin tykästyn niin sitä sitten syödään. Se aiempi parsakaalihimotus kyllä sai aikaan sen, että enää parsakaalia ei kärsi syödä kuin muutamana päivänä viikossa. Samoin turkkilainen jugurtti on saanut väistyä mun ruokavaliosta, sitä tuli syötyä yhteen aikaan yli tarpeen 🙂
Jotenkin tämän vuoden aikana on tullut sellainen olo, että ei tuo tällä hetkellä kovin pinnalla oleva raakaruoka-ajattelu ihan tuulesta temmattu ole. Tilasinkin kesälukemiseksi yhden kirjan aiheesta. Kokonaan en raakaruokaan pystyisi siirtymään, mutta jokin tuossa prosessoimattomassa ruokavaliossa viehättää. Jos nyt kuitenkin pitäytyisin aluksi siinä, että einekset sun muut turhan paljon e-koodeja sisältävät ruoat häviäisivät vähitellen ruokavaliosta. Yksi kakku, jota ajattelin kesälomalla kokeilla on raakaruokakakku, jonka pohja koostuu pähkinöistä ja taateleista, väliin tulee banaania ja avokadoa ja pinnalle mustaherukkamoussea. Tuota herkullista kakkua tarjoillaan aina naapurin juhlissa ja mä voisin syödä sitä ihan mielin määrin. Edes aiempi heikkouteni mutakakku ei vedä tälle vertoja. Reseptiä mulla ei vielä tähän raakaruokakakkuun ole, mutta äkkiähän sellainen kehitellään 😉
Nyt sitten syömään epäterveellisesti ja viettämään kesäiltaa ihanien ystävien luokse.
(tuntuu vähän ironiselta näiden paasausteni jälkeen, I know) 
Mutta kerrankos sitä  🙂 Kesä  Ystävät 
Tiistaiterkuin,
PS. hei kuulkaas, olen aivan unohtanut muistuttaa teitä tuosta Iittala-arvonnastani täällä
Vielä on aikaa osallistua 🙂