lauantai 21. tammikuun 2012

Köyhän naisen cappuccino

Lauantai-iltaa!

Meillä on ollut varsinainen laiskalauantai;  ihanaa kun ei ole ollut mitään ohjelmaa. Aamusta mies ja lapset kävivät uiskentelemassa ja mä sain siivota reilun pari tuntia yksin kotosalla. Luksusta. Iltapäivällä käytiin luistelemassa. Ei ole kyllä enää sirklaus ja piruetit hallussa ollenkaan. Sitäpaitsi jatkossa en aio kilpailla 6-vuotiaamme kanssa siitä, kumpi on nopeampaa toisessa päädyssä kenttää. Tulisi aikas pahaa jälkeä, jos tosissani yrittäisin mennä luistimilla kovaa; sen verran kiperästi nuo luistinten terät tökkää välillä jäähän. Onneksi on itsesuojeluvaisto vielä tallella 🙂
Pari viikkoa sitten ystäväpariskunnallamme vieraillessamme sain oppia siitä, että ei tarvitse omistaa tuhannen euron kahvilaitetta tehdäkseen suussasulavaa cappuccinoa. Siihen tarvitaan vain perusespresso(tai tee-)pannu ja sähköinen maidonvaahdotin. Itse ostin maidonvaahdottimen Stockalta hintaan 39,90. Ei paha. Ja jos haluaisi vielä ”pro”-maisemman kahvilaitoksen ilman sitä tuhannen euron Mielen kahviautomaattia (jota joulupukki ei siis minulle tuonut…wonder why?) niin hommaisin ehdottomasti tähän rinnalle vielä kahvipapujen jauhamiseen soveltuvan koneen. Krupsilla sellainen näytti olevan hintaan 79,90.
Lasisessa pannussa tehdään espresso (itse tykkään aika vahvasta). Sitten kaadetaan tuo espresso mukiin ja lisätään päälle vaahdotettua maitoa. Nautitaan kaikessa hiljaisuudessa esimerkiksi sohvalla siivouksen välissä maailman menoa ihmetellen. Niin kuin minä aamulla. 
Iltaruokaa kävimme hakemassa Tampereella marraskuussa avatusta uudesta sushipaikasta. Tervetullutta kilpailua sushitarjontaan. Sushihimoni on taas tyydytetty. Hetkeksi. Viime helmikuisen elämäntaparemontin alkamisen jälkeen en ole riisiä syönyt. Muuta kuin sushissa. Silloin tällöin siis se sallittakoon.
Leppoisaa lauantai-illan jatkoa!

tiistai 10. tammikuun 2012

Pari helppoa ja (s)karppia laatikkoa

Moikka!

Joulun jälkeen on taas ollut sopeutumista suklaattomuuteen, tortuttomuuteen ja ylipäätään herkuttomuuteen. Jouluna sai syödä hiilareita. Mutta kieltämättä huomasi olevansa ähkyssä ja turvoksissa. Ilman vaaleita pullamössöjä ja turhia hiilareita on sitten vaan niin paljon parempi olla! Toki syön silloin tällöin hapankorppua, ruisleipää, jopa pitsaa ja namia. Kuten tänään. Meillä on joulusta jäänyt lakritsipakkauksia töihin ja niitä tulee kyllä syötyä luvattoman paljon. Onneksi loppuvat pian 🙂
Tykkään tehdä arkena ruokia, jotka saa valmistettua helposti uunissa. Ja sattumalta viimeaikaiset paistokset ovat olleetkin ihan kelpoja jopa minunlaiseni karppaajan (eli ei niin tiukkapipoisen 😉 ruokavalioon. Esimerkiksi viime viikolla uuniin pääsi tälläinen herkku (josta ei valitettavasti kuvaa):
Jauhelihakasvispaistos

400 gr naudan jauhelihaa
3 pss kruunukasviksia pakastealtaasta
1 prk tomaattimurskaa
1/2 creme bonjour valkosipulituorejuustoa
juustoraastetta

-ruskista jauheliha ja mausta
-sekoita jauheliha ja kasvikset isoon uunivuokaan 
-lisää päälle tomaattimurskaan sekoitettu tuorejuusto sekä juustoraaste
-paista uunissa 200 asteessa alatasolla noin 30 mins tai kunnes pinta kauniin ruskea
Eilen uunissa valmistui broileria kasvispedillä.Joka ei ehkä ulkonäöllisesti vakuuta, mutta oli kyllä hyvää. Kylkeen kurkkua ja yrttimarinoituja valkosipuleita. Nams! Ohje löytyy kuvasta. Kannattaa tietysti valita sellaiset kasvikset, joissa ei ole herneitä, perunaa yms. karppaajille kiellettyjä aineita. Mä silloin tällöin syön herneitä, mutta kohtuudella. Kaikki ainekset ladotaan uunivuokaan, broitsut kasvisten päälle. Ja kaiken kruunaa tacokastike, kerma ja juustoraaste. Itse käytän Emmental-juustoraastetta. Tätä paistosta paistoin 175 asteessa tunnin verran. Jos haluaa ruokaan enemmän ”kiksiä” niin vaihtaa tuon tacokastikkeen mediumiin tai hottiin.
Huomaan, että musta on tullut kasvisten suurkuluttaja. Ennen ostin kaupassa yhden kurkun; nyt ladon vihannespussiin neljä kurkkua. Ne kestävät pari päivää. Iltaherkkuni onkin monena iltana viikossa kasvisdippi. Kurkkua, naposteluporkkanaa, kukkakaalia, parsakaalia ja kermaviiliä. Välillä jopa ilman dippimausteseosta. Kaikkeen tottuu 🙂
Tiukkaa tiistai-iltaa,  
mä lähden nyt katsomaan onko siellä liian kylmä juosta!

lauantai 07. tammikuun 2012

Lauantai-iltana…

…meillä mennään näissä tunnelmissa. Menu liki samanlainen kuin eilen rakkailla ystävillämme vieraillessamme. Punaviini oli parasta, jota olen pitkään aikaan maistanut. Eihän tipattomassa tammikuussa lasketa ruoanlaittoviiniä tai viiniä ruokajuomana? 😉

Ihanaa lauantai-iltaa…
…pitäkäähän toisenne lämpiminiä, sillä mittari on jo painunut -10 paremmalle puolelle!

maanantai 19. joulukuun 2011

Joulun odotusta ♥

Tiedättekö sen [paniikinomaisen] tunteen, kun huomaa, että joulu lähestyy eikä ole sitä joulufiilistä? Mulla oli näin vielä lauantaina, mutta sunnuntaiaamuna [väsyneenä, valvotun yön jälkeen] mies meni lupaamaan lapsille, että tänään laitetaan kuusi! Muistamatta,  mitä ennen kuusen laittoa pitää tehdä; eli joulusiivota ja tietysti hakea se kuusi. Mutta koska lapsille oli kuusi luvattu, niin joulusiivot alkoivat noin viisi päivää etuajassa 🙂 Täytyy kyllä myöntää, että mulla on maailman ihanin mies; koska itse olin väsynyt esikoisen yöllisistä valvottamisista [veikkaan korvatulehdusta] niin mies otti ohjat käsiinsä ja imuroi suurennuslasin kanssa koko kämpän. Sohvatyynyt otettiin pois sohvista, sohvat siirrettiin, jotta päästiin imuroimaan niiden alta, matot heitettiin rullalle ja tampattiin pölypallot pois. Mulle jäi ainoastaan se kuusen haku. Joka onnistuikin vanhasta tutusta paikasta. Enkä mä edes oikeastaan sitä itse hakenut vaan veljeni tuli pakettiautolla ja hoiti työt. Ja äitimme rahapussin kanssa, niin kuin traditiohin kuuluu 😉 
Eilen illalla koristeltiin kuusi ja tuossa se nyt loistaa kovin jouluisasti. Joulufiilis palasi Toivottavasti kestää jouluun asti; meillä kun on aina ennen tuotu kuusi sisään aatonaattona. Joulufiiliksen tuojia omalta osaltani tänä vuonna olivat nämä:
-stressittömyys [eli ei turhaa siivoamista ja puunausta]
-joululaulujen kuunteleminen
-se, ettei ole aloittanut joulua jo marraskuussa [kuten viime vuonna]
-leipominen
Keitin sunnuntaiaamuna riisipuuroa hitusen liikaa ja ajattelin, että meidän suursyömärit ei kuitenkaan syö kaikkea. Huomasin vehnäjauhopussin kyljessä karjalanpiirakoiden ohjeen. En muista koska olen viimeksi tehnyt karjalanpiirakoita; luultavasti koulussa. Mutta sehän oli helppoa kuin heinänteko! Eiliset piirakat katosivat saman tien parempiin suihin, joten tänään paistoin uuden erän. 
Kuvasta löytyy taikinan ohje ja mullahan ei mitään sellaista ”puikulakaulinta” löydy laatikosta, joten tein ihan tavan kaulimella nämä. Täyte päälle ja sitten reunojen rypytys. 20 minuuttia 225 asteisessa uunissa. Dippasin kuumat piirakat kuumaan maitoingmariiniseokseen. Voin sanoa, että harvoin itseäni kehun, mutta nämä ovat ehdottomasti parhaita karjalanpiirakoita, joita olen koskaan tehnyt ;D Rapea kuori on plussaa!
Asiasta taas kolmanteen; onko teillä ollut tänä vuonna ongelmia joulukukkien kanssa? Mä jouduin heittämään amarylliksen ja hyasintin roskiin, kun ne mätäni! Kerran vaan pikkuisen kasteli ja se oli kaput. Nyt on uudet hankittu. Toivotaan heille pitkää ikää 🙂
 
Koristellun kuusen paljastan sitten myöhemmin 🙂
 
PS. Kiitos kaunis kommenteistanne valaisinpostaukseen. Mun oli tarkoitus nyt vastata teille, mutta se jää 
huomiseen, sillä sieltä näkyy tulevan 
Pretty Woman telkkarista ja kerrankin saan sen rauhassa katsoa, kun mies on reissussa 🙂 !

perjantai 09. joulukuun 2011

Joulunajan pikkusuolaisia

Moikka!
Ihan ensiksi pitää todeta, että se ruokaremontti on tauolla. Vielä kolmen viikon ajan 🙂 Joulun jälkeen jatketaan taas. Onneksi kuitenkin tulee urheiltua suht’ usein, joten bikinikuntoon ennen helmikuista reissua päästäneen…

Illalla ajan kulukseni leivoin pikkusuolaisia joulun ajan vieraita ajatellen (ei sillä, että nämä meillä säilyisi vaan se, että testasin reseptejä). Joulun alusaika on siitä ihanaa aikaa, että ystäviä tulee kyläilemään useammin kuin normaali arkena. Joten täytyy nauttia tästä hösäämisestä ja leipomisesta täysin rinnoin 🙂
Joillekin ystäville (niille, joille en näitä viime vuonna tarjonnut) ajattelin tarjota  
päärynäaurajuustopizzoja
Ohje löytyy täältä.

Selailin aamukahvilla menneellä viikolla töissä Nokian Uutisia ja sieltä tarttui mukaani ajatus vuohenjuustoviikunahillotortuista. Eli ihan basic torttutaikinapohja, johon voi esim. pienellä piparimuotilla tehdä tähtiä, joiden päälle laittaa viikunahillon ja murustetun vuohenjuuston. Tai sitten minitorttuja, jotka täyttää ko.aineilla. Maistuu kyllä ihan hyvin kahvipöydässä pikkusuolaisena.
Meinasin saada töistä tullessani tänään hyperventilaatiokohtauksen. Jo aika päiviä sitten olen pessyt meidän liitutauluseinän ja sanonut lapsille, että siihen ei sitten enää piirrellä. En tykkää yhtään niistä valkoisista jäljistä, jota seinään jää, kun liitua pyyhkii pois. Noh, tässä oli näky, kun tulin kotiin:
Hetken hiljaisuuden jälkeen Julia totesi: ”Äiti, miks meillä on liitutauluseinä, jos ei siihen saa piirtää? Sitä paitsi, iskä antoi luvan!” Miehet 😀 Pitänee vissiin löysätä nutturaa viikonloppua varten 🙂
Oikein ihanaa viikonloppua, 
nautitaanhan lumesta nyt kerrankin kun sitä on!