torstai 26. toukokuun 2016

Tyttöjen reissu Helsinkiin

*yhteistyössä Indiedays & Holiday Inn Helsinki City Centre

MOIKKAMOI!

Olenkin tainnut teille kertoa, että meillä syksyllä vähän työkuviot muuttuvat, kun veljen vaimo palaa hoitovapaalta töihin. Emme halua päästää tuota vuonna 2005 kesätöiden merkeissä meillä aloittanutta ihanaa Jenniä pois vaan olemme tulleet siihen ratkaisuun, että allekirjoittanut siirtyy muihin hommiin tai viettää hieman sapattivapaata. Toimistosta vastaa syyskuun alusta veljen vaimo (Maarit) yhdessä Jennin kanssa. Molemmat lyhyttä työviikkoa tehden. Mutta se, miten tuo käytännössä ratkaistaan vaati vähän sumplimista. Nämähän ovat niin isoja neuvotteluita, että vaativat yhden yön reissun Helsinkiin 😉 Kun sain tietää päässeeni mukaan Indiedaysin ja Holiday Inn Helsinki City Centren -kampanjaan, tiesin heti ketkä lähtisivät mukaani. Nyt on syksyn työkuviot plakkarissa. Ja hei, mikäs siinä suunnitellessa, sillä miljöö oli ainakin ihan vailla vertaansa. Vaikka työjutuista tuolla hiukan juttelimmekin, niin kyseessä oli todellinen ja tarpeeseen tuleva arkipako! Rakastan arkea, mutta silti nämä pienet breikit saavat jaksamaan arjessa paremmin.  HolidayInn 2 (1)HolidayInn 3 HolidayInn 2 HolidayInn 4 HolidayInn 5 HolidayInn 6

Aurinkoinen Helsinki otti meidät vastaan avosylin lämpimän merituulen siivittämänä. Päätimme ihan ensiksi mennä kirjautumaan hotelliin sisään ja sitten lähteä nauttimaan kauniista ja kesäisestä kaupungista. Vastikaan uudistunut Holiday Inn Helsinki City Centre -hotelli sijaitsee aivan rautatieaseman kupeessa, joten sinne oli meidän ulkopaikkakuntalaistenkin helppo osata. Heti aulaan astuttuamme oli pakko pyöriä ympäri ja ihastella; joka puolelta löytyi niin kaunista katseltavaa. Sisustus on kyllä todella onnistunut ja sopii raikkaudellaan monenlaisten hotelliyöpyjien makuun.

Meille oli varattu kahden hengen huone lisävuoteella. Yleensähän lisävuode on se, johon kukaan ei halua mennä nukkumaan. Jenni ilmoitti heti aluksi, että hän sitten menee ehdottomasti lisävuoteelle. Aamulla sanoi sängyn olleen niin mukava, että ei ole aiemmin niin hyvässä sängyssä nukkunut. Jenni on maailmankansalainen ja veikkaanpa, että on nukkunut aika monella lisävuoteella 🙂 Huone jatkoi samaa raikasta linjaa harmonisella sisustuksellaan. Ja hei, mä rakastuin jälleen kerran tuohon tyynyvalikoimaan. Saa valita kumman päänsä alle laittaa, pehmeän vai kovan tyynyn.

Ihastusta meissä kaikissa herätti Open Lobby -konsepti. Se on rento, olohuonemainen tila, jossa yhdistyvät hotellin vastaanotto, lounge, työpiste, baari, kahvila ja ravintola. Pienet istuinryhmät kutsuvat istumaan iltaa, lepuuttamaan jalkoja shoppailukierroksen jäljiltä tai nauttimaan kahvikupillisen. Voisin kuvitella ympäristön olevan virikkeellinen myös palavereille. Ruokaa on saatavilla Open Lobbyssa To Go Cafeesta 24/7 ja sohvillakin saa syödä 🙂 Lisäksi tuolta löytyy myös lapsille vaikka mitä puuhaa; lautapelejä ja PS4 sekä kirjoja. Suosikkitelevisio-ohjelman voi katsoa sohvalla samalla iltapalaa napostellen. Etätyöt onnistuu työpisteiden ansiosta näppärästi. Jokainen baarin puolella oleva istuinsaarekekin on varustettu pistokepaikoilla, joten siellä onnistuu niin seurustelu kuin työntekokin. HolidayInn HolidayInn 12 HolidayInn 10HolidayInn 15 HolidayInn 16 HolidayInn 17 HolidayInn 14 HolidayInn 13

Aurinkoinen ilma houkutteli meitä ulos, joten lähdimme kävelemään Töölönlahden rantaa pitkin kohti Astialiisaa. Jädet nappasimme matkalla mukaan. En ollut tuolla toinen toistaan kauniimpia astioita sisältävässä kaupassa ennen käynytkään, kerrassaan ihana paikka! Siitä kävelimme kohti keskustaa ja nälän kurniessa vatsassa päätimme mennä syömään. Iltaa istuimme Helsingin kattojen yllä ja kun aurinko laski lähdimme kohti hotellia. Ex tempore -jututhan ovat allekirjoittaneelle tuttuja, joten hotellin sijaan löysimmekin itsemme Storyvillestä jammailemassa Timo Turpeisen tahtiin. Nyt soi liehuva liekinvarsi päässä, vaikkei sitä eilen kyllä kuultukaan 😀 En muistakaan koska viimeksi olisin ollut tanssimassa. Onneksi ei liian myöhään yöhön mennyt, jotta pääsimme ajoissa aamupalalle. Ei ole hotelliaamupalan voittanutta!

HolidayInn 19 HolidayInn 21 HolidayInn 23 HolidayInn 20 HolidayInn 25 HolidayInn 26 HolidayInn 28 HolidayInn 30HolidayInn 38 HolidayInn 33 HolidayInn 35 HolidayInn 36 HolidayInn 34 HolidayInn 37

Viime aikoina ovat jälleen ympäristöasiat olleet ihmisten huulilla ja hyvä niin. Meillä on vain tämä yksi maapallo, joten pidetään siitä hyvä huoli. Holiday Inn Helsinki City Centre -hotellille on myönnetty ensimmäisenä hotellikiinteistönä Suomessa LEED-ympäristöluokitus. Sille iso peukku! Vuonna 2012 kiinteistössä tehtiin energiakatselmus, jonka perusteella tehtiin mittavia muutoksia. Julkisivuvalaistusta on vähennetty ja hehkulamput on korvattu led-valoilla. Lisäksi kiinteistön vedenkulutus on pienentynyt 20% pesuallashanoihin asennettujen suuttimien johdosta. Kaikki nämä tehdyt toimenpiteet vähensivät kiinteistön energiankulutusta noin 10% ja vähensivät hiilidioksidipäästöjä 293 tonnia vuoteen 2011 verrattuna. Myös hotellin keskeinen sijainti Helsingin ydinkeskustassa mahdollistaa julkisen liikenteen hyödyntämisen, niin työntekijöiden kuin vieraidenkin osalta.

Kesälomareissu Helsinkiin on suunnitteilla perheen kanssa, joten taidamme bookata tuollaisen Linnanmäki -paketin, jonka hinnat lähtevät 99,00 euroa/huone. Hotelli on niin hyvällä sijainnilla, että lasten kanssakin tuosta on mukava lähteä tutustumaan Helsinkiin! Ihana reissu takana, mutta on kyllä ihana olla kotonakin. Sauna päälle ja ajoissa nukkumaan 🙂

TORSTAITERKUIN,

alle


tiistai 24. toukokuun 2016

Happiness is a state of mind

Lepotuoli 1Lepotuoli 4 Lepotuoli 2 Lepotuoli 3Lepotuoli 9 Lepotuoli 5 Lepotuoli 7 Lepotuoli 8 …jep, siitepölyongelmasta huolimatta 🙂

HEIPPAHEI!

Menipäs vähän myöhäiselle tämän päivän postaus. Mutta, elämä on välillä täynnä valintoja. Tänään iltapäivällä heitettyäni lapset Särkänniemeen valitsin lepotuolin, auringon ja hyvän kirjan. Nautin täysin siemauksin vapaasta iltapäivästä eikä edes tullut mieleenikään avata tietokonetta. Olo oli ihan älyttömän onnellinen ja rauhallinen. Pitkästä aikaa pystyin nauttimaan vain siitä paikallaan olemisesta. Yksin olemisesta.

Kuten todettu niin monta kertaa aiemminkin, niin kyllä se onnellisuus lähtee vaan susta itsestä. Siitä, miten sä näet tämän maailman. Miten suhtaudut asioihin ja kykenetkö sä sopeutumaan muutoksiin. Suhteuttamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Pystytkö nauttimaan hetkestä ja  iloitsemaan niistä ihan pienimmistäkin jutuista. Tottakai perhe, ystävät ja muu sidosryhmä siinä ympärillä tuo onnea ja iloa elämään yllin kyllin, mutta en mä laskisi mun onnellisuutta muiden varaan. Pitää osata olla onnellinen myös yksin. Löytää ne keinot onnellisuuteen riippumatta ympäristötekijöistä. Tämä on ollut mulle vaikea asia tajuta, sillä jollain tapaa olen aina ollut läheisriippuvainen. Ehkä elänyt elämää liikaa lasten kautta. Viimeisen parin kolmen vuoden aikana tähän on tullut hurja muutos. Tuntuu, että henkinen kasvu on välillä suhissut korvissa asti 😉 Se, että on pystynyt tajuamaan sen, että vain ja ainoastaan minä pystyn vaikuttamaan siihen onnellisuuteen, on avannut silmät. Tällä hetkellä tiedän, että tapahtui elämässä mitä vaan, niin se oma elämänkatsomus ja suhtautuminen asioihin ei tule järkkymään. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pitäisi aina olla vahva. Välillä saa ja pitää olla myös heikko, jotta voi taas olla tarpeen tullen vahva. Sopivassa suhteessa tätäkin. Pääasia, että on onnellinen, eiks niin?

“Happiness is a state of mind, a choice, a way of living; it is not something to be achieved, it is something to be experienced.”

Tuossa illalla varastin jälleen omaa aikaa. Käperryin hetkeksi peiton alle lueskelemaan ennen saunaa. Kirjat jos mitkä vievät kyllä ihan mennessään. Onni on taito lukea. Hei, kiinnostaisiko teitä muuten saada jälleen vinkkejä kesälukemiseen? Täältä löytyvät nuo viime kesän kirjavinkit, mutta nyt on tullut muutamia uusiakin kirjoja luettua, jotka sopisivat kevyesti kesään 🙂

ONNELLISIA KESÄPÄIVIÄ TOIVOTELLEN,

alle

PS. te ihanat kukkaihmiset; mikäköhän mun hortensiaa muuten nyt vaivaa? On ollut sisällä tähän asti ja kukkaset ovat alkaneet ruskistumaan?!? Ei siis ole ollut auringossa tai kylmässä lainkaan. Tänään otin ekaa kertaa ulkoilemaan kanssani.


maanantai 11. huhtikuun 2016

60 vinkkiä parempaan elämään

0IMG_3652

HEIPPAHEI!

Piti aluksi laittamani teille tänään tosi kivan ja helpon arkiruoan resepti, mutta palataan siihen myöhemmin viikolla. Siitä lähtien, kun luin pääsiäisen pyhinä Robin Sharman ”The Monk who sold his Ferrari” -kirjan on pitänyt kirjoitella teille ajatuksista, joita tuo kirja herätti. Ensinnäkin täytyy antaa ison iso suositus ko.kirjalle. Yksi parhaimmista lukemistani kirjoista. Kuuluu sarjaan henkinen valmentaminen ja filosofia. Mutta silti kaikkea muuta kuin kuivakan tylsä. Vei mennessään kiehtovalla tarinalla. Monen monta ahaa-elämystä sain tuosta kirjasta, mutta myös aika paljon vahvistusta sille, että sitä ollaan elämän kanssa ihan oikeilla jäljillä.

Eilen huomasin kirjan kirjoittajan Robin Sharman linkittäneen facebookiin ”60 Tips For A Stunningly Great Life.” Osa näistä on ihan tuolta kirjastakin luettavissa. Tiedän, että tämä saattaa kuulua joidenkin korvaan ihan huuhaana. Niin tuo aviomieskin aluksi ajatteli, kun tohkeilin kirjasta…”niin että pitäiskös siis meidän nyt myydä omaisuus ja muuttaa Himalajalle mietiskelemään?” 😀 No ei se ihan sitä tarkoita. Pienillä jutuilla saa parannettua elämäänsä rutkasti.

1. Exercise daily.
2. Get serious about gratitude.
3. See your work as a craft.
4. Expect the best and prepare for the worst.
5. Keep a journal.
6. Read “The Autobiography of Benjamin Franklin”.
7. Plan a schedule for your week.
8. Know the 5 highest priorities of your life.
9. Say no to distractions.
10. Drink a lot of water.
11. Improve your work every single day.
12. Get a mentor.
13. Hire a coach.
14. Get up at 5 am each day.
15. Eat less food.
16. Find more heroes.
17. Be a hero to someone.
18. Smile at strangers.
19. Be the most ethical person you know.
20. Don’t settle for anything less than excellence.
21. Savor life’s simplest pleasures.
22. Save 10% of your income each month.
23. Spend time at art galleries.
24. Walk in the woods.
25. Write thank you letters to those who’ve helped you.
26. Forgive those who’ve wronged you.
27. Remember that leadership is about influence and impact, not title and accolades.
28. Create unforgettable moments with those you love.
29. Have 5 great friends.
30. Become stunningly polite.
31. Unplug your TV.
32. Sell your TV.
33. Read daily.
34. Avoid the news.
35. Be content with what you have.
36. Pursue your dreams.
37. Be authentic.
38. Be passionate.
39. Say sorry when you know you should.
40. Never miss a moment to celebrate another.
41. Have a vision for your life.
42. Know your strengths.
43. Focus your mind on the good versus the lack.
44. Be patient.
45. Don’t give up.
46. Clean up your messes.
47. Use impeccable words.
48. Travel more.
49. Read “As You Think”.
50. Honor your parents.
51. Tip taxi drivers well.
52. Be a great teammate.
53. Give no energy to critics.
54. Spend time in the mountains.
55. Know your top 5 values.
56. Shift from being busy to achieving results.
57. Innovate and iterate.
58. Speak less. Listen more.
59. Be the best person you know.
60. Make your life matter.

Osa listan kohdista on vähän niin ja näin, enkä usko, että esimerkiksi tarvitsisin mentoria. Uutisistakin haluan olla selvillä ja vuorille ei ole mahdollista päästä ihan joka päivä kiipeilemään. Näitä kohtia voi soveltaa omaan elämään, katsoa niitä hieman omasta perspektiivistä ja keksiä vaihtoehtoisia juttuja. Palatakseni tuohon kirjaan, haluan kertoa suurimman oivallukseni, jonka tuosta kirjasta sain. Tai lähinnä se avasi silmät sen tosiasian suhteen, mitä olen tässä jo jonkin aikaa pohtinut. Siinä oli tapaus menestyvästä lakimiehestä, jolla oli hulppea talo, oli jahtia satamassa, oli Ferrari. Hän teki töitä niska limassa pitääkseen tuon elintason. Saadakseen lisää mammonaa. Terveytensä uhalla. Eräänä päivänä hän sai oikeussalissa sydänkohtauksen, joka toimi aikamoisena herättäjänä. Möi omaisuutensa Ferrareineen, lähti mietiskelemään sinne Himalajalle ja palasi uudesti syntyneenä. Uusien arvojen kera. Mä en usko, että ihan näin radikaaleihin ratkaisuihin on tarve lähteä, mutta jo sen tajuaminen on tuikitärkeää, että ei se raha ja materia tuo onnea. Sivusta seuranneena voin kertoa, että ensin kun painat töitä 24/7 ja sitten sydän pysähtyy, niin sä et tee sillä rahalla yhtään mitään. Etkä siinä vaiheessa, kun sulle annetaan kuolemantuomio aivokasvaimen myötä. Et voi ostaa terveyttä tuossa vaiheessa. Koska lääketiede ei ole lahjottavissa. Ei kannata odottaa eläkepäiviä, vaan alkaa elää elämää tässä ja nyt. Se arki ja ne kultareunukset, muistattekos 🙂

Jälleen kerran on kyse niiden asioiden priorisoinnista ja siitä, että hiffaa sen elämän perimmäisen tarkoituksen. Elää niiden tavoitteiden suuntaisesti, mitä itse on elämälleen asettanut. Onnellisuus ei ole päämäärä vaan se on tapa matkustaa. Allekirjoitan tämän väitteen täysin. Liian usein sitä törmää ihmisiin, jotka valittaa elämästään. Joku asia tökkii. Tai joillain ihmisillä tuntuu välillä jokainen asia tökkivän. Elämä on kaikkea muuta kuin onnellista. Silloin olisi ehkä tarpeen kirjoittaa alas ne tavoitteet, mitä elämässä on. Myös ne elämän tärkeimmät asiat, joiden eteen haluaa tehdä töitä. Mitkä on ne asiat, joilla on merkitystä vielä 20 vuoden päästä? Onko se työ vai onko se perhe? Jep, joten kultaista keskitietä vaaditaan näiden yhdistämisessä. Mutta kuitenkin se, että keskittyy niiden tärkeimpien asioiden vaalimiseen elämässä. Senkin tajuaminen avasi silmäni, että kukaan muu ei tule muuttamaan mun elämääni ellen mä itse. Turha siis rutista asioista. Rutinan sijaan enemmän toimintaa! Ole aito ja toimi omatuntosi mukaan. Jo näiden kahden asian voimalla pääsee aika pitkälle elämässä. Moraali ja vastuullisuus. Se, että seisoo sanojensa ja tekojensa takana. Omana itsenään. Tekee asioita, elää elämää joka päivä niin kuin viimeistä. Sillain, ettei tarvitse ikinä harmitella, että miksen mä tehnyt/sanonut/mennyt. Tässä ihan vain pintakosketusta taas asioihin, joita mä pidän tärkeänä elämässä. Miltä ko. lista muuten teidän silmiin näytti? Onhan se osaltaan vähän jenkkihöpöä, mutta kun lukee tuon kirjan, niin asiat konkretisoituu.

Loppukevennyksenä; löysin kirjasta ja tuosta listasta yhden asian, joka on vähän ristiriidassa. Kirjassa kehoitettiin nousemaan joka aamu auringon nousun aikaan. Mutta herra Sharma ei varmastikaan ole oivaltanut, että ihan joka puolella se aurinko ei nouse aamuviideltä. Mitäs utsjokilaiset sitten….kuuluuko heidän nukkua koko kaamosaika? 😉 Kirja ei ole paksu ja se löytyy myös suomenkielisenä. Suosittelen lukemaan, ellet ole sitä jo tehnyt! Avaa silmät ja pistää miettimään.

MAANANTAITERKKUSIN,

alle


keskiviikko 06. huhtikuun 2016

Kiire on priorisoinnin puutetta vai onko?

Some 1Some 2Some 3
MOROTSUIKKELIS!

Justiinsa näin väitän mä, mitä mieltä te olette; onko kiire priorisoinnin puutteesta johtuva tila? Mitä enemmän mä tänään olen asiaa ajatellut, niin tähän tulokseen olen tullut. Omalla kohdallani. Sitä on viime vuodet laittanut kiireen ruuhkavuosien piikkiin. Ruuhkavuodet, siis mitkä? No ne kun lapset on pieniä ja aikuiset luo uraa. Se pitää paikkansa, mutta toisaalta taas sekin fakta pitää paikkansa, että yleensä lasten aloittaessaan koulun he tulevat myös omatoimisemmaksi. Eivät tarvitse ihan niin paljon meidän vanhempien apua syömiseen, pukemiseen sun muihin arkipäivän toimiin. Tosin sitten alkaa harrastukset sun muut, joten kiirettä pitää.

En mä muista aikoinaan, että mun äiskä ja iskä olisivat kiireestä valittaneet. Vaikkakin toinen yrittäjänä teki töitä 24/7 ja toinen työskenteli toisaalla, mutta yrittäjäasenteella. Mä päästän helposti suustani lauseen ”Katotaan, jos ehtii.”. On olevinaan niin kova kiire. Viime kuukausien aikana mä olen kehittänyt lievän angstin tuota kiire-sanaa kohtaan. Koska, olen tullut tulokseen että itse luon itselleni sitä kiirettä. Ja arvatkaas, mikä on pahin kiireen luoja? No se, kun pitää koko ajan olla katsomassa puhelinta. Se vie ihan tuhottomasti aikaa, keskeyttää kotitöitä ja saa aivot täyttymään tietotulvasta. Mä mietin tuossa, että onneksi facee ja instaa ei ollut lasten ollessa ihan vauvoja. Sillä silloin ei olis ehtinyt juoda edes sitä kylmää kahvikupillistakaan 🙂

Tänään aamulla käytiin äipän kanssa puheterapiassa ja sen jälkeen tultiin kotiin ennen sairaalassa käyntiä. Mulla oli aikaa 45 minuuttia ja päätin, että kokeilen kuinka paljon saan aikaan, mikäli en katso puhelinta ko. aikana. Kyllä se insta, face ja snäppi pärjää hetken ilman mua. Ja huolestuttavaa on, jos mä en pärjää 45 minuuttia ilman niitä 😀 45 minuutin aikana mä:

-keitin kupin kahvia
-vein eilen viikkaamani pyykit kaappeihin
-vein tytsyjen peitot ja tyynyt meidän makkarista heidän makkareihinsa (nukkuivat mun vieressä viime yön :))
-petasin
-keräsin ylimääräiset vaatteet yms. lattioilta pois
-siivosin eteisen lipaston päällisen roinasta (että mua ärsyttää, kun siihen kertyy tavaraa…)
-vastasin kolmeen työsähköpostiin
-otin muutamat kuvat yhtä tulevaa postausta varten
-käsittelin ne
-tsekkasin netistä, että mitkä äidin reseptit kaipaavat uusimista
-lähetin videoterkut sielunsiskoille
-join rauhassa kupin kahvia ja selasin lehtiä
-tuijottelin ulos keittiön ikkunasta ja mietin, että kevät on kyllä ihana vuodenaika!
-menin viisi minuuttia etuajassa hakemaan äiskää lääkärikäynnille.

Ihan oikeesti, kiire my a**. Pardon my French 😉 Mutta mä huomaan ainakin, että tuo kännykkä on se, joka lisää mun kiirettä. Eli kyse on vain ja ainoastaan asioiden priorisoinnista. Siitä, että olen unohtanut tuon priorisoinnin jalon taidon. Ei sillä, kännykkä helpottaa arkipäivää ihan hirmuisesti enkä pidä sen käyttöä lainkaan huonona asiana. Mutta vähentää sen käyttöä kyllä ajattelin. Viimeistään saaressa tulee taas pidettyä hieman somelomaa.

Niin, että kun nyt rehellisesti myöntää, niin kyllä mä voisin toimia toisin välttääkseni sen kiireen tunteen. Sen tunteen, kun esimerkiksi kotityöt kasaantuu. Priorisoida ja nauttia siitä, että ei ole kiire minnekään. Jännä juttu on kuitenkin se, että vaikka välillä olen hirmuisen kiireinen, niin silti olen oppinut nauttimaan siitä kiireestä. Jollain kieroutuneella tavalla. Silti sitä osaa elää hetkessä ja kaiken kiireen hetkellä iloita pilviverhon läpi pilkistävästä auringosta ja lintujen viserryksestä. Mitens on, onko siellä muita kiireisiä…sellaisia muka-kiireisiä? 😀

Ai pojat, on muuten ilo silmälle kirjoitella tätä postausta keittiön saarekkeen äärellä ja samalla todistaa, kun esikoinen kaverinsa kanssa siivoaa meidän keittiön laatikoita. Seuraavaksi menevät kuulemma siivoamaan vessoja. Onkohan tässä taka-ajatuksia? ;D

AURINKOISIN KESKIVIIKKOTERKUIN,

alle


torstai 24. maaliskuun 2016

Paras leipomani raakakakku

Raakakakku 3Raakakakku 5Raakakakku 2 Raakakakku (1)Raakakakku

HEISSULIVEI,

jotenkin hiukkasen ristiriitaista kirjoittaa tätä postausta samalla kun mussuttaa pitakebabia lounaaksi 😀 Mutta menköön, pääsiäisen kunniaksi! Raakakakut, mun ehdottomat kakkusuosikit, ovat saaneet joukkoonsa kakun, joka kiilasi suoraan ykköseksi. Niin koostumuksellaan kuin maullaankin. Täältä muuten löydätte kaikki raakakakkukokeiluni. Saattaa siellä olla jotain muitakin raakaherkkuja, ei vain kakkuja.

Leivoin hurmurikummipojan synttäreille kuvissa olevan kakun ja se oli vieraidenkin mieleen. Ei vain kokin 😉 Reseptin takana on aina yhtä valoisa ja kauniina hehkuva Karita Tykkä.

MUSTAHERUKKARAAKAKAKKU

pohja
4 medjool-taatelia kivet poistettuna
1 dl pekaanipähkinöitä
1 dl kookoshiutaleita
½ –1 rkl vettä
-prosessoi monitoimikoneessa pohjan raaka-aineet, kunnes massa alkaa tarttua yhteen.
-lisää vettä vain sen verran, että massa on muovailtavissa, mutta ei liian kosteaa.
-painele irtopohjavuoan pohjalle

täyte
3 dl cashewpähkinöitä, liota vähintään 4 tuntia, jonka jälkeen huuhtele ja valuta
1 dl kookosöljyä, sulana
4 dl täysrasvaista kookosmaitoa
yhden luomusitruunan mehu ja kuori
yhden limetin mehu
1/3–1 dl hunajaa tai jotain muuta makeuttajaa oman makusi mukaan
ripaus suolaa
1 rkl psylliumkuitua
2 dl jäisiä mustaherukoita
+ kourallinen mulperi-marjoja
-sekoita kaikki raaka-aineet psylliumkuitua lukuun ottamatta tehokkaassa blenderissä tai monitoimikoneessa, kunnes massa on täysin sileää.
-tarkista maku ja muokkaa makua tarvittaessa.
-lisää psylliumkuitu ja sekoita vielä kerran. Laita marjoja vuokaan pohjan päälle ja kaada sen jälkeen päälle osa täytteestä.
-lisää marjoja ja kaada loppu täyte vuokaan.

Siirrä vuoka pakastimeen ja anna jähmettyä noin 4 tuntia tai pidempään.
Ota sulamaan noin pari tuntia ennen tarjoilua. Koristele tuoreilla marjoilla.

****************************************

Mä tein tämän valmiiksi torstaina pakkaseen ja otin sulamaan puolen päivän maissa lauantaina. Syötiin kakku neljän aikaan ja oli hienosti ehtinyt sulaan. Joskus olen tarjoillut jäistä raakakakkua, kun en ole tajunnut, että se sulaa niin kauan 😉 Seuraavan kerran palataankin sitten tunturin juurelta. Ehkä kera nyhtölampaan. Siihen asti kuulumisia voi seurata snapista tai instasta. Molemmista löydyn nimella atmarias. Tuota snappiä en ihan vielä oikein osaa käyttää, mutta täytyy pyytää uusintakoulutus siihen esikoiselta 😀

IHANAA PÄÄSIÄISTÄ,
muistetaanhan nauttia ♥

alle