HELLUREI IHANAT!

Pikaisesti tulin kertomaan teille, että hän on kotona. Toby nimittäin. Eilen haettiin koiruli töiden jälkeen. Kuinka paljon iloa ja rakkautta voi yksi luonnonihme tuoda vajaassa vuorokaudessa? Voi kuulkaa, paljon ♥  Tässä ollaan nyt tutustuttu vuorokauden verran ja tuntuu, että molemminpuolinen rakkaus ja luottamus senkus vahvistuu. Sitä ei käy kieltäminen, etteikö olo olisi tänään yhtä pökki kuin vauvan kanssa sairaalasta kotiuduttua. Äidilliset vaistot heräsivät ja nukuin kirjaimellisesti koiran unta alkuyön, kun kuuntelin koko ajan, että vikiseekö toinen. Puoli kahden maissa vikisi ja kävin silittelemässä. En laittanut valoja, enkä puhunut. Hiljaa tosin kirosin, kun tajusin astuneeni pissaan ;D Rauhoittui samantien, mutta hetken päästä alkoi vikisemään uudelleen. Raijasin peittoni ja tyynyni takkahuoneen sohvalle ja niin me nukkua posotettiin aamuun. Toisen ilme oli ratkiriemukas, kun huomasi minun heränneen. Suukkoja sateli ja häntä viuhui

Heti heräämisen jälkeen mentiin takapihalle pisulle, syötiin ja jälleen takapihalle isolle hädälle.  Hienosti toimii. Takkahuoneesta otettiin matto pois, mutta olkkariin matto jätettiin. Meillähän ei ole aiempaa kokemusta koirasta, mutta yllättävästi ainakin tästä meidän yksilöstä näkee, milloin on hätä. Ehtii viemään ulos ajoissa. Paitsi tänään töissä kävi pienen pieni vahinko kahvihuoneen lattialle. Jep, hän oli kanssani aamupäivän töissä. Ei raaskinut jättää yksin lasten koulun ajaksi. Vähän ulkoiltiin ja nukuttiin parit päikkärit. Toiset tuossa kantolaatikossa (tai mikä autoboksi lie) ja toiset mun sylissä. Sylissä viihtyy, vähän liiankin hyvin. Mutta voiko koiralle antaa liikaa syliä? Jos en nyt rupea kantelemaan pitkin poikin, niin tuskin on haittaa?

Nyt kone säppiin ja kohti kotia. Lapset ovat Tobya siellä hoitaneet iltapäivän ja hyvin ovatkin hoitaneet. Facetime-puhelun perusteella toinen on yhtä hymyä

TIISTAITERKUIN,

HEIPPULIHEI!

Se on jännä juttu, että miten tuollaista pientä (suloista, karvaista ja ehkä maailman ihaninta) koirakaveria voi olla niin suunnaton ikävä. Vaikka ollaan tavattu vasta kerran. Kertonee siitä, että toinen sulatti sydämet samantien. Pukkaamalla päätä leuan alle ja nuuskuttelemalla. Sanokaa mun sanoneeni, mutta olen vielä tuon nappisilmän kanssa pulassa. Noh, pitää ottaa tiukka linja kuitenkin. Rajat ja rakkaus – pärjäisiköhän niillä myös koiran kasvatuksessa? Tällä tai viimeistään ensi viikolla mennään katsomaan koirulia vielä toisen kerran, ennen kuin saamme koiruuden kotiin kanssamme. Ei mene päivääkään tai pikkuisemmalla oikeastaan tuntiakaan, ettei ääneen joku sanoisi, että voi kun on Tobya kova ikävä. 

Ja tehän tiedätte, että se on sitten kaikki tai ei mitään allekirjoittaneen kohdalla. Kun hurahdetaan, niin hurahdetaan kunnolla. Koiraan on nyt jo sitouduttu täysillä. Varauduttu ”synnytystuskiin” ja siihen, että oma elämä ei ole enää ihan niin ex tempore. Otettu huomioon se, että meillä tulee olemaan pikkuinen hauvavauva perheessä, joka rajoittaa omalta osaltaan menoja. Ja ensi alkuun vissiin yöuniakin Mutta mietitty asia myös niin, että koiruli tulee osaksi perhettämme ja osaksi meidän menojamme. En malta odottaa, että saamme haukun mukaan saareen!

En muista, että ennen lasten syntymää oltaisiin menty lastentarvikkeista ihan näin kaheliksi. Ennen heinäkuuta en ollut jalallanikaan astunut Mustiin & Mirriin. Se oli kuulkaas menoa. ”Ja jos liityt kanta-asiakkaaksi, saat 10% alennuksen.” Ok, ei mennyt miehelle ihan läpi se, että ostettiin paljon, koska alennus oli näin ollen enemmän ;D Mutta nyt Tobylla on sänky, panta nimilaattoineen, flexi, kakkapussit, ruoka- ja vesikupit, harja, shampoo, kynsisakset, unilelu, pari lelua, pieniä herkkupaloja, koiravauvan kuivamuonaa, pissa-alustoja sekä matkustusboxi (tai miksi sitä nyt sanotaan…sellainen, jossa on automatkat ja jonka saa turvavyöllä kiinni). Nuo tassupyyhkeet olivat sellaiset, jotka olisi voinut jättää kauppaan. Meillä kun on kulahtaneita pyyhkeitä vaikka kuinka. Pelastusliivi on vielä hankintalistalla. Harjaatteko muuten koiran hampaita? Vai riittääkö hampaiden puhdistukseen erityiset luut tms? Onko jotain muuta oleellista, jota ei olla huomattu ostaa? Mitäs muuten lääkepuoli. Käytättekö punkkisprayta tms? Pitääkö olla erikseen koirien lääkekaappi? Kiitos jo etukäteen vastauksista ja pahoitteluni kysymystulvasta, sitä kun ollaan ensikertalaisina liikkeellä Ai niin, ja onko teillä sadekelillä koirille sadevaatteet?

Niin, enää ei taida puuttua kuin se koira ♥

ILOISIN TIISTAITERKUIN,