Voi vitsit, että mulla oli kuulkaas suuria suunnitelmia tälle päivälle; vapaapäivänähän kun ehtii tekemään vaikka mitä ;D Piti jo bloggailla heti päiväseltään, mutta niin se vain aika meni. Ihan parasta just nyt on se, että päivä on ollut osaltaan aikatauluton. Mitä sitten vaikka postaus ei olisikaan silloin eetterissä, kun sen on suunnitellut tekevänsä? Mitä sitten, jos on unohtanut aamulla pyörimään laittamansa lakanat pesukoneeseen? Mitä sitten vaikka iltaruoaksi on tarjolla kalapuikkoja, vaikka koko päivän kotosalla ollessani olisin ehkä ehtinyt tekemään kunnon kotiruokaa tarjolle? Mitä sitten vaikka kuvissa sohvatyynyt vähän repsottavat sinne sun tänne? Mitä sitten, vaikken jaksanut tänään juuri tälläytyä ja yhdestä kuvasta on leikattu pää pois? 😉 Ei aina voi olla täydellinen. Eikä siihen tarvitse pyrkiäkään. Pääasia, että on onnellinen. Jutun pointtihan on siinä, että elämässä on oikeasti niin paljon sellaisia asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Niiden negatiivisten juttujen sijaan. Iloisia ja positiivisia asioita. Jälleen kerran niitä elämän kultareunoja. Ihan parasta just nyt on…
…aamuinen lenkki, jonka jäljiltä on vieläkin fressi olo. Vaikken edes juossut.
…syksyn ja omenan tuoksu ulkona. Vaikka omenat ovatkin tänä vuonna ihan rupisia.
…se, että laitoin buddhan pään sivupöydälle odottelemaan seinälle pääsyä ja sehän sopii tuohonkin. Vaikkei sen paikka oikeasti siinä ehkä olekaan.
…se, että mies tulee jo huomenna kotiin reissusta. Vaikka tulee niin myöhään, ettei ennätetä mökille ennen lauantaiaamua.
…muhkeisiin villatakkeihin kietoutuminen. Vaikka hetken päästä tulisikin tuskis ja joutuisi sen riisumaan.
…joogavideot, joita tein jo aamulla yhden ja illalla ajattelin tehdä toisen harjoituksen. Vaikka kaikki liikkeet eivät tunnukaan mielekkäiltä, kiitos kankeuteni.
…pikkuisen kummipojan kanssa yhdessä syöty omena. Vaikka toiselle jäi ne karaosat 😉
…kuopuksen kädet kaulan ympärillä. Vaikka puristaakin niin julmetun kovaa.
…kavereidensa kanssa innoissaan leikkivä esikoinen. Vaikka onkin mitä luultavammin illalla ihan rättipoikkipuhkiväsynyt.
…pystyyn kauniisti kuollut calluna. Vaikka variseekin ikävästi heti, kun siihen koskee.
…jo yli kuukauden elävänä pysynyt myrtti. Vaikka en ole edes juuri kastellut sitä.
…”terveyskakku” jääkaapissa, jota käyn lusikalla syömässä tämän tästä. Vaikken malttanut antaa sen hyytyä tarpeeksi.
…torstai, perjantain aatto. Vaikka se tarkoittaakin sitä, että viikot hurahtavat aivan liian nopsaa ohi.
Jep, näin se vaan kuulkaas menee. Viime aikoina on ollut sellainen kiire, ettei ole oikein ehtinyt pysähtyä alas ja miettiä niitä mukavia juttuja elämässä. Ihan niitä pieniä kultakimpaleita. Kahvikupin kanssa istuin juuri hetkeksi alas ja listasin nämä tähän. Toivottavasti teillekin on tänään tapahtunut kivoja juttuja. Huomenna sitten ohjetta tuohon ”terveyskakkuun”. Vaikka se tosiaan jäi keskeltä vähän löllöksi. Maku ratkaisee 😀
TORSTAITERKUIN,
