lauantai 10. tammikuun 2015

Lauantailörpötykset

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA
MOIKKAMOI!

Mitens teidän lauantai sujuu? Joku teistä ihanista lukijoista joskus totesi, että parhaita postauksia on ne lörpöttelypostaukset….joten nyt sitten sellaista. Lauantain kunniaksi. Aluksi mietin, että teen tämän lörpöttelypostauksen videopostauksena, mutta sitten meni pupu pöksyyn 🙂 Varma merkki keväänodotuksesta on tulppaanit. Ja se, että niitä näkyy jokatoisessa blogissa. En ajatellut poiketa massasta vaan esitellä eilen ostamani tämän vuoden ekat tulppaanit. Tuossa lähikaupassa oli tarjolla niiden perinteisten valkoisten tulppaanien sijaan monivärikimppuja. Kimppuja, joista löytyi liilaa, valkoista ja keltaista tulppaania. Ostin kaksi kimppua ja otin keltaiset tulppaanit omaan maljakkoonsa eteisen pöydälle. Näin ollen olkkarissa ei nähdä väriloistoa. Vieläkään 🙂

Hassu juttu muuten, miten kukat kertovat vuodenajoista blogeissa. Eka näin tammikuulla aletaan kuvailemaan tulppaaneja, jotka jossain vaiheessa kevättalvea muuttuvat helmililjoiksi. Syreeneitä seuraa pionit ja alkusyksyllä nautitaan omenanoksiin puhkeavista kukista. Sitten onkin jo pian aika ekojen amarylliksien ja vuosi loppuu hyasinttikuviin. Oletteko huomanneet saman syklin?:) Edit. Ei vitsi, kuten tuo ihana Marja kommentissa kommentoi, niin kyllähän ne omppupuut kukkii keväällä. Myös täällä meillä 😀 Nyt aloin sitten miettimään, että mitäs kukkia me sitten syksyisin blogeissa kuvaillaan…täytyypi mennä tsekkaamaan vanhoja postauksia 😉

Leppoisa lauantai jatkuu seuraavaksi juoksulenkin merkeissä. Ajattelin kokeilla miltä tuollainen 15 kilometriä pitkästä aikaa tuntuu. Hieman tosin pitää sitä ennen sulatella; meillä viikonlopun lounaat nautitaan poikkeuksetta vasta kahden kolmen aikaan ja just noustiin ruokapöydästä. Tänään helpotettiin lounaalla kaukokaipuuta som tam -salaatin ja panang curryn avulla. Jos ruoan autenttisuus mitataan valkosipulin ja chilin määrällä, niin osuttiin aika nappiin 🙂 Ensi viikolla luvassa tuon som tam -papaijasalaatin ohjetta sekä thairuoan ystäville arvontaa.

Nyt juoksupöksyt jalkaan ja soittolista kuntoon. Palaan illemmalla fredagsmyspostauksen kommentteihin, kiitos kaunis niistä 🙂

LAUANTAITERKUIN,

alle


perjantai 09. tammikuun 2015

Fredagsmys ♥

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

HELLUREISSAN!

Oih ja voih! Kuulkaas nyt on se aika viikosta, että saa heittää x-asentoon sohvalle ja vaan olla. Takana on kiireinen työviikko. Mutta jälkeen kerran sopii olla valittamatta; onnellinen olen, että suomalaiset maalailevat ja kunnostavat kotejaan. Monelle yrityksellehän tämä taloudellinen tilanne on haastava, joten kiitollisena saa olla työpaikasta tänä päivänä. Noh, ensi viikolla tavallaan kiire helpottaa, kun saan ihanan työkaverini töihin Ukrainasta. Hui! 🙂 Tosin, toimenkuvani hieman muuttunee väliaikaisesti ens viikon ajaksi; osan aikaa heilun haalarit päällä tuotannossa purkittamassa maaleja. Pari kollegaa on myyntimatkalla pohjoisessa, yksi sairauslomalla ja yksi pidemmällä lomalla Aasiassa, joten tarjosin kiireapua tuotantoon. Eipä käy päivät tylsäksi ja uskoisin, että illalla ei tarvitse juuri kahvakuulia nostella!

No mutta, takaisin perjantaimyysseihin. Näin työviikon jälkeen taas arvosti sitä hetkeä, kun sulki tuulikaapin oven takanaan, läväytti maitokauppakassit lattialle ja riisui takkinsa naulakkoon. Puhumattakaan siitä aivojen nollaustuokiosta keittiöstä kun tein itselleni pientä naposteltavaa. Mies on illan menossa, joten saan nauttia tämän illan tarjoiluista yksin. Ajattelin muuten käydä yksitellen nuo aiemmat fredagsmys-postaukset läpi ja lisätä niihin tunnisteeksi ”fredagsmys”. Näin tekin löydätte helposti tuosta sivupalkista perjantai-illan tarjoiluvinkit. Tarjoilut, jotka just ja just ehtii ja jaksaa työviikon jälkeen vääntää 😉 Tänä iltana tarjolla on vuohenjuustocrostineja ja munakoisopizzoja. Sekä versosalaattia. Ihan taas sieltä helpoimmasta päästä.

VUOHENJUUSTOCROSTINIT

patonkia viipaloituna
levitettävää vuohenjuustoa
pestoa
kirsikkatomaatteja
tuoretta basilikaa

1. aloita kirsikkatomaateista; puolita ne ja laita uunivuokaan. Pirskota päälle oliiviöljyä, suolaa ja timjamia. Paista uunin ylätasolla (grillivastuksen alla) 225 asteessa n.20-30 mins
2. tällä välin paista patonkisiivut oliiviöljyssä pannulla.
3. sivele patonkit vuohenjuustolla ja pestolla.
4 aseta päälle 1-2 tomaatin puolikasta ja basilikan lehti.

MUNAKOISOPIZZAT

munakoiso
tomaattimurskaa (Mutti)
valkosipulia
mustapippuria
suolaa
mozzarellaraastetta

1. viipaloi munakoiso ja asettele viipaleet talouspaperin päälle. Suolaa ne kevyesti ja anna hikoilla noin 15 minuuttia.
2. paista munakoisoja 225 asteessa noin 20 minuuttia ja tällä välin
3. käytä tomaattimurska, mausteet ja murskattu valkosipuli kuumalla pannulla (anna porista noin 5 mins)
4. täytä munakoisot tomaattimuskalla ja juustoraasteella ja
5. paista uunin ylätasolla (grillivastuksen alla), kunnes juusto on hieman ruskistunut.

*****************************************************************

Tytöillä on serkut yökylässä, joten luvassa prinsessoille on vielä lettukestit. Juuri petasimme siskonpedin takkahuoneen lattialle ja lettukestien jälkeen uskon, että toisetkin nukahtaa alta aikayksikön. Itse linnottaudun makkariin pizzojen ja crostinien kanssa katsomaan boksilta Julia Robertsin Eat, Pray, Love -leffan. En olekaan muistaakseni sitä aiemmin nähnyt!

Eka koko viikko karkkilakkoa ja tipatonta tammikuuta takana ja huh. Tähän asti on mennyt ihan hyvin, mutta raskaan työviikon jäljiltä tekisi niiiiiin paljon mieli kylmää valkkarilasillista. Tai edes pari namia. Joten jos sinne asti kuuluu naps, niin se on mun selkäranka, joka reagoi siihen, että käsi kurottaa karkkikippoon 😉 Yritetään pysyä lujana, olo on ollut euforinen ilman sokeria!

IHANAA PERJANTAI-ILTAA
ja alkavaa viikonloppua ♥

alle


torstai 08. tammikuun 2015

Lounasjuttuja

HEIPPAHEI!

Piti tänään kirjoittamani  vähän rakkausjuttuja, mutta koska on taas sellainen päivä, kun katson maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi, niin jätetään suosiolla tuonnemaksi. Ettei mene ihan liian imeläksi 😉 Instagramissa onkin vilahdellut ahkeraan kuvia työlounaistani ja postaustoiveenanne oli arkilounaat, joten nyt vähän lounasjuttuja. Lounastauolla kirjoitettuna, samalla kuin puputan tämän päivän lounastani, josta tulikin aikamoinen succée 🙂 Meillähän ei ole minkäänsortin työpaikkaruokalaa (11 henkilölle sellainen olisi ehkä vähän ylimitoitettu juttu). Yleensä otan mukaan edellispäivän päivällisen jämät, mutta viime aikoina olen taas innostunut tekemään nopean lounaan täällä meidän keittiössämme, jossa siis on sen perinteisen mikron lisäksi hella. Ja hei, mikä ettei etteikö näitä lounaita voisi jo ainakin esivalmistella kotona. Tai tehdä kokonaan ja vain lämmittää töissä. Näin talvisaikaan kaipaan jotain lämmintä päivällä, mutta kesällä mennään pääosin kylmillä eväillä. Suomeksi sanottuna salaateilla.

Mutta tällä viikolla lounaani on koostunut aika peruskaurasta + tämän päivän yllätyksestä, josta muodostuikin kertaheitolla suosikkini. Miten olin unohtanutkaan munakkaan olemassaolon? Tein eilen spagettia ja jauhelihakastiketta päivälliseksi ja paistoin jaukkaria sen verran reilummin, että otin osan lounaaksi. Piti syödä tuo salaatin kanssa, mutta aamulla nappasin myös muutaman kananmunan. Joten näistähän tuli jauhelihamunakas, josta oikeastaan olisi ruokkinut kaksi nälkäistä.

PINAATTIJAUHELIHAMUNAKAS

4 kananmunaa
1-2 rkl maitoa
kevätsipulia
suolaa
pippuria
paistettua jauhelihaa
pinaattia

-riko munien rakenne ja sekoita sekaan maito, mausteet ja pilkotut kevätsipulit
-paista miedolla lämmöllä teflonpannussa, kunnes munakas on kypsä (itse en tätä kääntänyt kesken kaiken)
-lämmitä jauheliha mikrossa ja asettele pinaattipedille munakkaan väliin
-enjoy!Munakas

Muuten tällä viikolla on menty paistetuilla kasviksilla ja vihanneksilla töissä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan käytän pannulla öljyssä pilkottua/suikaloitua porkkanaa, parsakaalia, tomaattia ja pinaattia. Mausteeksi pippuri ja suola. Töissä on kovin rajallinen tuo maustekaappi 😉 Porkkanastahan tulee ihan älyttömän hyvä myös vähän paistettuna. Makea ja täyteläinen. Timjamipussi pitää vielä töihin tuoda hunajan lisäksi, niin kulinaristinen makuelämys luonaalla on taattu! Tuon paistetun kasvishöystön lisäksi syön esimerksiksi keitetyn kananmunan ja/tai avokadon puolikkaan. Joskus myös ruisleivän, jos on oikein nälkä.

0cats

Syön melko paljon kananmunia viikossa. Välillä tosin menee viikkoja, etten niitä syö, mutta yleisesti ottaen yli tiu munia kuluu viikossa. Tietäis nyt näistäkin, mikä on oikein ja mikä väärin. Osa on sitä mieltä, että kananmuna nostaa kolestrolia ja sukulaiseni, kanamunatilallinen taas sitä mieltä, että kananmunaa terveellisempää saa hakea. Mitä mieltä te olette? Ja sitten toinen muna-asia, joka on mietityttänyt ja josta Instagramin puolella jo keskustelimmekin; onko muut huomannut, että kananmunien keltuaiset ovat suhteellisen hailakan värisiä nykyään? Olen törmännyt tähän sekä luomu- että tavallisissa munissa.

Hih, tulipas muuten hassu ajatus mieleen tuosta yläpalkissa olevasta Netanttilan mainoksesta, kun siinä mainostetaan chat-myyjää. Miettikääs, että aina kun te klikkaisitte tänne blogiini ja mä olisin myös linjoilla, niin teille tulisi tuohon ruutuun sellainen palkki ”Maria täällä moikka, mitä kuuluu?” Jep, taitaa olla aika sulkea työkone ja suunnata kohti kotia 😀

TORSTAITERKKUSIN,

alle


keskiviikko 07. tammikuun 2015

Huulipunakammoisen bestikset

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

MUISKISTA VAAN HEI!

Mikä maa, mikä valuutta -olo jatkuu tänään maanantaiolon merkeissä, mutta silti ollaan lähempänä viikonloppua kuin maanantaina. Kyllä se tästä 🙂 Ei voi muuta kuin ihmetellä sitä, miten tämä aika menee näin nopsaa. Vai onko sitä vain iän myötä hidastunut, kun ei ehdi tekemään kaikkia töitä päivän aikana. Saatikka hoitaa some-juttuja ja blogia ;). Anyways, onneksi meillä on nämä illat jälkimmäisiä varten. Meillä ovat nuo lapset nyt siinä iässä (noh, vanhempi ollut jo pari vuotta), että omat kynsilakat ja huulikiillot on tarkassa värijärjestyksessä ja niihin ken uskaltaa koskea niin saa satikutia. Muutenkin ulkonäköseikat ovat ihan yhtäkkiä tulleet ajankohtaiseksi ja peilin edessä muikistellaan iät ja ajat. Kynsissä on jos jonninlaisia efektimaalauksia. Kehen lie tulleet 😉 Itse omistan tasan viisi kynsilakkaa ja yhden huulipunan. Huulipuna on liki 10 vuotta vanha, Make up storen huulipuna, jonka häihimme ostin. Sitä ei ole kyllä tullut sen koommin juuri käytettyä. Mutta nyt olen salaa käyttänyt lasten Baby Lipsejä puolen vuoden ajan.

Huulivoide, jolla saa sävyä huuliin. Voisko tälläiselle huulipunakammoiselle olla parempaa? Mä olen ihastunut tuohon violettiin peach kiss -sävyyn. Lapset ostavat noita viikkorahoillaan ja eikä haittaa vaikka jokaista laatua on jo monia. Eivät ihan heti huomaakaan, että äidin laukusta löytyy pari kiiltoa. Ihmisten ilmoille kun lähdetään niin saavat ainoastaan käyttää värittömiä Baby Lipsejä, mutta kotosalla on välillä pienemmälläkin niin räikeät huulet että oksat pois. Joskus olen jopa ruvennut tuputtamaan Bepanthenia suupieleen, kun olen luullut, että ovat kovinkin rohtuneet. Pienempi ei juuri peileistä perusta huuliansa maalatessa 😉

Käytättekö te huulipunaa? Mä haluaisin käyttää, mutta ongelma on ensinnäkin se, että en ole tähän ikään mennessä löytänyt hyvää sävyä. Ei sillä, että olisin asiaan ajan kanssa paneutunut. Ja toiseksi, en ikinä muistaisi lisätä punaa päivän mittaan, joten sen pitäisi olla sellainen erittäin kestävä laadultaan. Mitään mattahuulipunaa en halua, joka kuivattaa huulet karrelle. Vaikea yhtälö? Jos sulla on vinkata hyvää, kosteuttavaa ja pysyvää huulipunamerkkiä, niin olisin enemmän kuin kiitollinen. Sävy on hakusessa myös. Ei saisi olla liian pinkki, liian tumma, liian vaalea vaan sellainen just hyvä nude olematta liian hailakka. Taidan olla vaikea asiakas, joten ajattelin eka kysyä teiltä arvon lukijaraati ja sitten suunnata kauppaan 🙂

Huulipunalla kun saisi helposti ilmettä niinä päivinä, kun ei juuri silmiä jaksa meikata ripsaria enemmän…

Tsemppiä alkaneeseen arkeen meille kaikille ♥

KESKIVIIKKOTERKUIN,

alle


tiistai 06. tammikuun 2015

Hyvää huomenta, näytät kauniilta…

HEIPPA VAAN!

Saas nähdä jäikö teillekin otsikon myötä korvamato soimaan 😀 Tuo alkoi soimaan päässäni, kun vilaisin hampaidenpesun yhteydessä itseäni peilistä. Kerrankin aurinko paistoi suoraan veskin ikkunasta sisään ja tajusin, että auringonvalo on aika armoton. No, tiedänpä ainakin, että kulmakarvat vaativat nyppimistä 😉 Sisäisesti on kaunis olo, se riittää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tänä aamuna meillä nautittiin pitkästä aikaa banaanilettuja. Muokkasin niistä kookoslettuja kookosmaidon avulla. Kookos maistuu tosin näissä erittäin miedosti, joten vaikka et kookoksen mausta pitäisikään, niin se ei pois sulje sitä, ettetkö näistä pitäisi 🙂 Lisäksi paistoin letut (näin tamperelaisittain lätyt) kookosöljyssä. Viimeksi näitä tehtyäni, letuista tuli ilmavampia. Johtui ehkä siitä, että tein ne pikkulettupannulla. Nyt tein ihan tavan paistinpannulla ja letut levisivät.

0cats

TERVEELLISET BANAANIKOOKOSLETUT (4 kpl)

1 banaani
2 kananmunaa
2 rkl kookosmaitoa
kanelia
kardemummaa
(2 tl psylliumia)

-soseuta banaani sauvasekoittimella
-lisää muut aineet ja surauta sauvasekoittimella sileäksi
-paista kuumalla pannulla kookosöljyssä
-tarjoile esim. turkkilaisen jugurtin, marjojen ja hunajan kera

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Meillä lapset söivät näitä nutellan kanssa (arvatkaas meinasinko sortua? :D), mies söi hunajan ja mustien viinimarjojen kanssa ja itse kokeilin myös luomumaapahkinävoin kanssa. Herrrrkullisia. Ja niin terveellisiä. Mitä kypsempi banaani on, niin sitä makeampia näistä tulee. Kantsii koklata! Jos käytätte psylliumia, niin antakaa taikinan tekeytyä noin 5-10 minsaa ennen paistamista. Tänään onkin sokerilakon suhteen tulikoe, kun mennään yhden pienen prinsessan synttäreille. Tosin niinhän mä päätin, että juhlissa saa hieman herkutella. Tosin nyt, kun on menty viisi päivää ilman mitään karkkeja sun muita, niin kunnianhimo on kasvanut. Tämä juttu ei taida olla enää siitä kiinni, että voin hyvin ilman sokeria vaan siitä, että kunnianhimo ajaa ohitse. Periksi kun en mielelläni anna 🙂

Muistakaa, vaikka sieltä peilistä aamulla katsoisi mörökölli, niin pienellä hymyllä se mörököllikin muuttuu kauniiksi ♥

LEPPOISAA LOPPIAISTA

alle

PS. siellä onkin muuten ihan tajuttoman kaunis pakkaspäivä tulossa. Taidan tehdä tuolle Olympukselle jäätymistestin ja lähteä myöhemmin kuvailemaan auringonlaskua 🙂