*postaus sisältää mainoslinkkejä
HEIPPULI!
Ja hyvää alkanutta viikkoa ja lokakuuta 🙂 Syyskuu tuli, oli ja meni. Vähän niin kuin kaikki kuukaudet tuppaavat menemään. Tuntuu että kuitenkin hirmuista vauhtia se jälleen sujahti ohi. Muistanette varmaan, kun kerroin parisen viikkoa sitten sohvapöytähaaveistani? Siitä, että viimeksi olen ostanut sohvapöydän vuonna 1998. Se oli silloin lasipöytä, jossa lasilevy lepäsi selällään makoilevan mustahopean karhun tassujen päällä. Kuulostaa hieman erikoiselta, mutta näin jälkikäteen ajateltuna tuo pöytä oli ihana.
Se sohvapöytä korvattiin kuitenkin mieheni poikamiesboksista mukanaan tuomalla ruskealla arkkupöydällä, jonka sittemmin käsittelin mustaksi. Nykyiseen kotiin muuttaessamme arkkupöytä meni kellarin tv-huoneeseen ja olkkariin jäi mummulan vanha Liatorp. Nyt Liatorp sai (tai saa, jahka sen sinne viemme) uuden kodin anoppilastamme. Meidän olohuoneemme taas sai uutta, kevyempää ilmettä Big George -sohvapöydän myötä. On se jännä, kuinka paljon tuo tila keveni, vaikka valkoinen sohvapöytä vaihtui mustaan. Kokonsa puolesta uusi pöytä on myös tuohon ihan passeli. Sohviakaan ei tarvinnut siirtää kauemmaksi toisistaan, vaikka aluksi niin uumoilin.
Jo pitkään olen haaveillut olkkariin kattovalaisinta. Mallannut ajatuksissani ruokahuoneen valkoista isoa valaisinta. Kunnes pöytäpäätöksen tehtyäni aloin kaipaamaan pöydän ylle alaslaskeutuvaa pienempää valaisinta. Huomasin, että Bainbridge -kattovalaisin oli alennuksessa, joten klikkasin sen ostoskoriin. Sitä ennen tarkistin, että siitä löytyy pistoke, sillä meillä on katoissa pistokkeet (kuten varmaan kaikilla nykyään). No pistoke valaisimessa on, mutta sellainen tavallinen seinäpistoke. Seuraava projekti on viedä tuo valaisin huomenna Nokian Sähkötalolle ja katsotaan saako sitä fiksattua kattoon sopivaksi. Toivottavasti, sillä olen aivan ihastunut tuohon patinoituun valaisimeen. Voin vain kuvitella, kuinka kivasti valo kohdentuu siitä alaspäin!
Tein valaisimen lisäksi toisenkin heräteostoksen, nimittäin bambu/rottinkinen Terri -tarjotin pääsi myös ostoskoriin. Sekin oli niin hyvässä alennuksessa, että näemmä on loppunut jo varastosta! Nyt on taas ostokset ostoskeltu. Näillä mennään monta vuotta. Vielä kun jaksaisi laittaa sohvat osiin ja pestä myös runkojen päälliset… Ekaa kertaa ikinä jätin sohvatyynyjen päälliset silittämättä pesun jälkeen ja hei niistähän tuli vallan muodinmukaiset. Eikös tuollaiset ryppyiset kankaat ole in sohvissa just nyt? ;D
Ihanaa, tälle illalle ei ole mitään sovittua ohjelmaa töiden jälkeen. Koiran kanssa pitkä lenkki, sauna ja Bachelorette. Vähän enkunkokeisiin lukemista pikkuisen kanssa ja isomman flunssan parantelua. Arkisia juttuja. Kiva olla kotona! ♥
MAANANTAITERKUIN,
PS. eilen illalla viiden maissa kuvatessani huomasin, että valo alkaa olemaan aika vähissä…taitaa olla se aika vuodesta, kun pitää ottaa jalusta esille ja kääntää kirkkausnamiskukkelit kuvankäsittelyohjelmassa tappiin!
Tallinna oli jälleen kerran ihana. Matkaseura aivan parasta a-laatua ja muutenkin olo on kyllä ihan älyttömän rentoutunut. Oman perheen kanssa reissut ovat myös ihania ja rentouttavia, mutta välillä sitä tarvitsee myös muuta aikaa. Aikaa muiden naisten kanssa. Koska kukaan muuhan ei voi ymmärtää meidän naisten juttuja paremmin kuin me naiset. Ei menty kieli vyön alla vaan annettiin fiiliksen viedä. Syötiin hyvin ja juotiin maltilla. Kikatettiin ihan ilman sitä juomistakin pissat housussa. Molempina päivinä pyhitettiin aikaa myös pyjamahousupäikkäreille, tai ainakin hotellihuoneessa lötköttelylle. Tultiin jälleen kerran hirmuisen hyvin toimeen ja kaikki sujui kuin rasvattu.
Tänään koettiin ekaa kertaa syysmyräkkä merillä ja taksikuski tiesi kertoa jälkikäteen aaltojen olleen noin 3,5 metrisiä. Siltä ne tuntuikin. Onneksi matka ei ollut pitkä. Malttamattomana sitä odottaa kivankin reissun jälkeen kotiin pääsyä. Nyt on riisipuuro haudutettu iltapalaa varten, sauna on päällä ja koira nukkuu keskellä aulaa, ettei kukaan vain pääse livahtamaan ulos. Valtakunnassa kaikki oikein hyvin 
