sunnuntai 02. joulukuun 2018

Pikkujouluinen juustolautanen & arvonta

107

Kaupallinen yhteistyö: Carr’s

TUNNELMALLISTA SUNNUNTAI-ILTAA!

Pimeät illat ja kynttilän lepattava liekki. Melodiset joululaulut ja puheensorina. Mausteinen tuoksu ja lämmittävät juomat. Rouskuvan rapeat keksit, täyteläiset juustot ja niihin täydellisesti sopivat lisukkeet. Hei, tänään blogissani vietetään pikkujouluja. Tervetuloa peremmälle. Ottakaahan tuosta korista villasukat jalkaanne, sillä vanhan puutalon nurkista vetää hieman. Ihanaa, että olette täällä niin sankoin joukoin. Rakastan järjestää illanistujaisia ja juhlia. Pikkujoulut ovat ehkä yksi suosikkijuhlistani. Sen takia päätin kutsua teidät kaikki paikan päälle virittäytymään joulun tunnelmaan. Pääsen kertomaan samalla teille myös meidän luottolautasesta tilanteeseen kuin tilanteeseen. Nimittäin juustolautasesta.

Illan pääesiintyjänä tänään toimii Carr’sin keksit, sivurooleissa takavasemmalla herra Brie juustoystäviensä kanssa sekä Carr’s keksien kanssa vasta tuttavuutta tekevät kanelinen päärynäkompotti ja granaattiomenaiset juustopallerot. Palan painikkeeksi tilkka täyteläisen punaista viiniä. Löydätte tarjoiluastioista myös muita pikkujouluiseen juustolautaseen sopivia herkkuja kuten kookossokerimarinoituja chilipähkinöitä, viinirypäleitä, oliiveja sekä kauniita ananaskirsikoita.

Olkaa hyvät, nauttikaa rohkeasti pöydän antimista! Minä tässä samalla kerron teille hieman lisää illan pääesiintyjästä eli Carr’sista. Carr’sin keksilajitelmapakkaus löytyy poikkeuksetta aina kuivamuonakaapistamme. Sillä se ei katso aikaa eikä juuri paikkaakaan, kun haluaa tuntea hampaidensa välissä rapean keksin katkeavan. Suussaan keksin koostumuksen ja maun. Meillä syödään näitä keksejä ihan pelkältäänkin, mutta arjen luksusta on veistää keksin päälle pieni pala juustoa. Ja jos löytyy niin siivu omenaa tai päärynää.  Oma suosikkini on tuo perinteinen Carr’s table water -keksi. Maun lisäksi siinä kiehtoo kauneus. Jokainen keksi on kuin veistos. Huolella tehty. Maistoitteko muuten jo tuota digestive -keksiä? Suosittelen sen päälle ronskia siivua sinihomejuustoa sekä päärynäkompottia.

Istutaan pöydän ääreen herkuttelemaan. Kiinnostaisiko teitä tietää juustolautasten koostamisesta enemmänkin? Mmm, siellä nyökkäillään samalla kun suu on täynnä keksiä ja juustoa. Nauttikaa ja syökää, minäpä kerron teille ne helpot niksit, joilla saada aikaan näyttävä juustolautanen. Juustolautasten koostaminen on helppoa. Sen myötä herkuttelu on helppoa. Tilanteessa kuin tilanteessa. Juustolautasen koostamisessa on kuusi osa-aluetta:

Keksit
Juustolautanen ilman laadukkaita keksejä on kuin juustolautanen ilman juustoja. Meillä valitaan liki aina kaupan keksihyllyltä Carr’sin keksilajitelmapakkaus, josta löytyy yhdeksää eri keksilaatua. Välillä mennään kyllä ihan tuolla yhdellä suosikkikeksilaadullani eli table water -keksillä. Sitä on saatavilla isompaa ja pienempää keksiä. Tykkään, että juustolautasessa saa olla erimakuisia keksejä, mutta myös rakenteeltaan erilaisia keksejä. Toiset rapsahtavat napakammin hampaiden välissä kuin toiset. Makeat keksit tuovat tiettyjen juustojen maun paremmin esiin kun taas suolaiset keksit sopivat toisenlaisille juustoille.

Juustot
Keksien lisäksi tuo juustolautasten päätuote. Usein valitsemme erilaisia juustoja kokeiluun, mutta poikkeuksetta aina juustolautaseltamme löytyy niin sini- kuin valkohomejuustoakin. Usein myös rakastamaani manchego-juustoa. Viime aikoina olemme innostuneet testailemaan pienten kotimaisten tuottajien juustoja, joita löytyy myynnistä myös sellaisia kokeilupalan kokoisia. Ainakin suuremmista ruokakaupoista.

Hedelmät ja marjat
Raikastusta ja pirteyttä juustolautaseen saa hedelmillä ja marjoilla. Vakiovieraana usein juustolautaselta löytyy kuvankaunis viikuna, mutta tänään kuvankaunis viikuna löytyy hillon muodosta. Itse kun olen tuoreelle viikunalle hieman allerginen. Hapokas omena, makea päärynä, pensasmustikat ja karhunvatukka sopivat juustojen ja keksien seuralaisiksi loistavasti. Uusin löytömme on persimon, joka sekin seurustelee muitta mutkitta muiden juustolautasen vierailijoiden kanssa.

Hillot
Keksi, juustosiivu ja päälle nokare hilloa. Ensimmäinen puraisu ja ah autuus! Viikunahillo on se klassisin juustolautasen hillovieras, mutta tänään ystävät hyvät meillä on tarjolla myös päärynöistä keittämääni päärynäkompottia, jossa maistuu vahvasti joulu kanelin myötä. Suosittelen testaamaan sitä perinteisen voileipäkeksin ja valkohomejuuston kanssa.

Antipastot
Pelkillä juustoilla, kekseillä, hedelmillä ja hilloilla saisi oivan juustolautasen aikaan, mutta meillä on vuosien saatossa juustolautaseen ujuttautunut oliiveita, artisokan sydämiä ja aurinkokuivattuja tomaatteja. Näitäkään ei tarvitse olla suuria määriä, vaan pienet maistelupalat riittävät.

Lihat
Tällä kertaa valmistin teille lihattoman juustolautasen, mutta usein juustolautasestamme löytyy myös päärynänlohkon ympärille kiedottua prosciuttoa ja salaminapostelupalasia. Lihat eivät ole suinkaan pakollinen lisä juustolautaseen, mutta tuovat vaihtelua. Ja miehen mielestä vatsan täytettä 🙂

Juustolautasen kaveriksi käy loistavasti punaviini, kuten tämä meillä tänään pöydässä näkyvä Tralcetto montepulciano d’abruzzo. Sen rubiininpunainen ja intensiivinen väritys yhdistettynä karhunvatukan ja kirsikan mausteiseen tuoksuun kuvastaa sen makua, joka on keskitäyteläinen, hedelmäinen ja maanläheinen. Ennen kuin iltamme päättyy, kerron vielä muutaman helpon reseptin jouluiseen juustopöytään!

PÄÄRYNÄKOMPOTTI

1 iso päärynä
2 rkl sokeria
2 tl kanelia

Kuori päärynä ja lohko se pieneksi. Keitä päärynää, sokeria ja kanelia kattilassa noin 10 minuuttia. Anna jäähtyä.

KOOKOSSOKERIKUORRUTETUT CHILIPÄHKINÄT

125 gr cashewpähkinöitä
125 gr pekaanipähkinöitä
1 valkuainen
3 rkl kookossokeria
2 tl chilijauhetta

Vaahdota valkuainen ja lisää siihen sokeri sekä chilijauhe. Pyörittele pähkinät seoksessa ja levitä ne sen jälkeen leivinpaperin päälle pellille. Paista 175 asteessa noin puoli tuntia tai kunnes pähkinät ovat kauniin ruskeita.

GRANAATTIOMENAISET JUUSTOPALLEROT

200 gr tuorejuustoa
100 gr fetajuustoa
tuoretta persiljaa
hunajaa
granaattiomenan siemeniä

Sekoita juustot, hienonnettu persilja ja loraus hunajaa keskenään ja pyörittele massasta palloja. Laita jääkaappiin tekeytymään noin tunniksi. Poista granaattiomenasta siemenet ja laita ne laakealle lautaselle. Pyörittele pallot granaattiomenan siemenissä niin, että siemenet jäävät juustopallon pintaan kiinni. Laita vielä hetkeksi jääkaappiin. Nauti Carr’s keksien kanssa ♥

Ihanaa, että piipahditte pikkujouluisissa merkeissä luonani. Meillä oli oikein mukava ilta, eikö? Mikäli ette ole vielä tutustuneet Carr’s kekseihin, niin suosittelen niin tekemään. Saan antaa yhdelle teistä kotiinviemisiksi Carr’sin herkkukorin. Sen arvontaan pääset mukaan kertomalla tämän postauksen kommenttiosiossa, että

Mitä sinun juustolautaseltasi löytyisi Carr’sin keksien lisäksi? 

Arvonta päättyy sunnuntaina 9.12. klo 18.00. Arvonnan säännöt löydätte täältä.

SULOISIN SUNNUNTAI-ILTATERKUIN,

Huom. Suomen alkoholilainsäädännön vuoksi alkoholia koskevia kommentteja ei voida julkaista!


lauantai 01. joulukuun 2018

Key lime -kinuskipiirakkaa ja joulukuun ensimmäistä

12

HEIPSANHEI IHANAT

ja heipsanhei oi ihana joulukuu! Vaikka olen kesän lapsi ja rakastan kesää (sekä syksyä, talvea että kevättä), niin joulukuu on aina ollut yksi suosikkikuukausistani. Eniten joulukuu merkitsee mulle toivoa. Siinä on jotain hurjan toiveikasta, ihan jo senkin takia että joulun alla on talvipäivänseisaus. Mikä tarkoittaa sitä, että sen jälkeen alkaa päivä pitenemään ja mennään kohti kevättä. Joulukuun kohokohta on kuitenkin joulu. Musta tuntuu, että olen ollut ihan pikkuisesta asti jouluhullu. Vaikkei kotona joulua ihan hirmuisen aikaiseen valmisteltukaan, niin omassa  huoneessani joulu taisi näkyä parhaimpina vuosina jo lokakuussa 🙂

Tänä aamuna sytytin ensimmäisen adventtikalenterikynttilän lieden viereen. Kahvinkeitin ropisi vieressä ja valkuaiset porisivat paistinpannulla hiljakseen. Nostin eilen illalla pikkuisemman kanssa leipomani kakun jääkaapista odottelemaan kermavaahtokuorrutusta ja laitoin leivät paahtimeen. Surautin koko perheelle aamusmoothiet ja sytitin vielä toisenkin adventtikalenterikynttilän ruokapöytään. Pikkuisten joulukalentereista paljastui suklaiset makeiset sekä toisista kalentereista kabukisiveltimet. Karvainen kaveri sai omastaan pikkuisen luuherkun. Kuten tuossa yksi päivä juteltiin, niin kyllä se lasten jouluilon ja -odotuksen sivusta seuraaminen on puolet joulumielestä.

Joulumieltä, sitä on ollut liikkeellä  viime aikoina. Varsinkin joulukuun lähestyessä. Siinä missä olisin voinut aiemmin kieltäytyä leivontatalkoista perjantai-iltana klo 21 jälkeen, aloimme eilen pikkuisemman kanssa puuhiin. Kynttilänvalossa, jouluradiota kuunnellen. Töiden jälkeen olimme selanneet joulukeittokirjoja ja hakeneet kaupasta ainekset Leilan makea joulu -kirjan Key lime -kinuskipiirakkaan. Joka on kyllä sanoinkuvaamattoman hyvää. Mitä muuta voi olettaa, jos leivonnaiseen tulee paketillinen keksejä, iso pala voita, kaksi karamellisoitua maitotiivistettä, reilu levy tummaa suklaata ja kermavaahtoa niin paljon että siitä saisi vaahtobileet aikaiseksi. Pieni pala tätä herkkua riitti aamupalan painikkeeksi.

Key lime -kinuskipiirakka

Pohja
400 g digestivekeksejä
125 g voita

Täyte
2 prk karamellisoitua maitotiivistettä
5 kananmunan keltuaista
3 limetin kuori ja mehu
150 g tummaa suklaata (käytin 80%)

Päälle
4 dl kuohukermaa
tummaa suklaata raastettuna
1 limetin raastettu kuori

-laita uuni lämpenemään 175 asteeseen (kiertoilma)
-murskaa digestivekeksit ja sekoita sulatettuun voihin
-painele seos piirkkavuoan pohjalle ja reunoille (käytin irtopohjakakkuvuokaa)
-esipaista pohjaa uunissa 10 minuuttia
-sekoita maitotiiviste, munankeltuaiset sekä limettien raastettu kuori ja mehu
-sulata suklaa ja lisää em. seokseen
-kaada täyte piirakkapohjalle ja paista piirakkaa uunin keskiosassa noin 30 minuuttia
(mä paistoin 40 minuuttia, koska piirakasta tuli korkeampi kuin ohjeessa)
-jäähdytä piirakka ja anna tekeytyä yön yli jääkaapissa
-vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää piirakan päälle
-raasta koristeeksi limetin kuorta ja suklaataID

Jokos siellä teillä muuten pääsee hiihtämään? Meillä mies lähti juuri hiihtämään. On käynyt jo muutaman kerran tänä vuonna. Itseäni ei ole vielä hiihtokärpänen tälle vuodelle puraissut, joten taidan käydä juoksulenkillä. Sellaisella key lime -kinuskipiirakan sulatuslenkillä 🙂 Muuten ohjelmistossa on leppoisaa oleilua, joulupukin asioilla käymistä sekä pikkuisen siivoilua. Keskikerroksen joulukuuseen aion vaihtaa kunnon joulukynttilät, sillä nuo pattereilla toimivat kynttilät ovat kellastuneet (patterit alkaneet hiipumaan?). Myös tähdet voisi viritellä ikkunoihin tuomaan valoa 🙂

IHANAA JOULUKUUN EKAA TOIVOTELLEN,


perjantai 30. marraskuun 2018

Vähänkö siistiä…

0

…se kun lapset ovat siinä iässä, että voitte laulaa kuorossa Titaniumia ja huomaat itse laulaa luritelleesi sitä ihan väärillä sanoilla
…ja kuunnella Titi-nalle levyjen sijaan autossa lasten pyynnöstä Loopia
…kun voitte laulaa lasten kanssa kaanonlauluna ”We wish you a merry christmas”:iä saunanlauteilla, eikä kenelläkään ole kiire lämpöä pakoon
…se, kun voit käyttää esikoisen kanssa samoja vaatteita
…kun koiraa ulos viedessäsi voit sujauttaa jalkaasi lapsesi kengät. Niin, että sinne kenkiin vielä mahtuu villasukatkin.
…se, kun tulet töistä kotiin ja lapset ovat laittaneet iltaruoan alulle
…kun he ovat kattaneet pöydän kauniisti ja laittaneet servietitkin sen talouspaperirullan tilalle, joka yleensä meillä on ruokapöydässä
…se, kun lapset briiffaavat koulusta kotiin tullessaan sulle päivän uutiset, jotka ovat lehdistä lukeneet päivän aikana
…kun voitte käyttää samoja meikkejä esikoisen kanssa
…kun voitte puhua lasten kanssa kaikesta maan ja taivaan välillä eli saada aikaan oikein rakentavaa keskustelua
…kun lasten joululahjalistassa on sellaisia lahjatoiveita, joita itsekin toivoisit itsellesi
…se, kun lapsista on kasvanut samanlaisia jouluhulluja kuin sä
…kun elokuvissa voi olla tekstitys eikä tarvitse olla dubattuja piirrettyjä
…kun toinen ei syö punaista lihaa ja toinen on kalavegaani -> saa käyttää välillä luovuutta keittiössä!
…saada kehuja murrosikäiseltä 🙂 Välillä, kun tuntuu että mitä vaan tekee, niin on nolo
…kun lapset haluaa edelleen samaan sänkyyn mun kanssani nukkumaan miehen ollessa työreissussa
…kun on lasten kanssa samoja lemppariohjelmia, kuten Suomen kaunein koti ja Suomen tulli
…kun saa vielä peitellä lapset yöunille ja suikkaista hyvänyön suukon poskelle
…kun on niitä seesteisiäkin hetkiä (ainakin kerran viikkoon). Niitä kun kumpikin unohtaa hetkeki murrosiän myllerrykset ja ovat…noh, sellaisia ei-murtsikkaikäisiä ♥

Vaikka harmittelen aina välillä sitä, että nuo lapset kasvavat aivan liian nopeasti, niin onhan tuo lasten vanheneminen kuitenkin aika siistiä. Tietyillä mittareilla mitattuna. Mutta hei, vähänkö siistiä, että on perjantai ja edessä viikonloppu, joka on pyhitetty perheelle, joulufiilistelylle, juustolautaselle ja pilatekselle?

IHANAA PERJANTAITA! ♥


torstai 29. marraskuun 2018

Ihanan tavallinen torstai-ilta Marian bistrossa & superhyvä salaatti

2

HELLOU

ja superihanaa torstai-iltaa ♥ Tavallisen ihanaa sellaista. Koska kaikki tavallinenhan tässä elämässä on sitä elämän eliittiä. Myös marraskuun viimeinen torstai. Hei olenko ainoa, jonka mielestä marraskuu livahti ohi nopeasti? Marraskuun vikaa iltaa, kuten niin montaa muutakin arki-iltaa ilman ohjelmaa vietämme kellarissa. Siinä entisessä miesluolassa (ja sitä ennen autotallina toimineessa tilassa), joka on kuin varkain tämän viikon aikana muuttunut tyttöluolaksi. Joululeffoja ja saunan jälkeisiä lötköttelyjä sohvalla. Niistä on ollut pari iltaa tehty.

Tänä iltana kellari kutsui myös iltaruokailemaan. Tytöt olivat saaneet jo syötyä omat ruokansa, joten sytytin kynttilät ja nautin oman iltaruokani Marian bistron baaritiskillä. Tuossa on ihana istuskella. Tarvittaessa näkee telkkarinkin, kun kääntää tuolia 🙂 Tyttöluolassa (heh, voi olla että tästä käydään neuvotteluja ja nimeen tulee muutos tänä iltana, kun mies saapuu kotiin…) on varsin jouluinen meininki. Mies ja lapset koristelivat kuusen viikonloppuna punaisin ja kultaisin palloin. Joulutähti arkkupöydän päällä jaksaa ilahduttaa vieläkin, vaikka tuskin se hirmuisesti valoa tuolla kellarissa saa.

Hei, piti vinkkaamani parista jutusta, joiden avulla tämän iltainen salaattini nousi aivan sfääreihin. Siis uskomattoman hyviä lisiä salaatteihin molemmat. Ensinnäkin ihanan Kokkipottisen Hannelen uunissa paahdetut viinirypäleet. Uuh, oletteko koskaan maistaneet? Itse en ollut, mutta ei vitsit, että näihin tuli himo. Toisena uusimman Glorian Ruoka & Viini -lehden innoittamana uunissa paahdetut punaiset linssit. Linssit ja viinirypäleet paahtuivat samassa ajassa, joten sain kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Tai oikeastaan kolme, sillä viinirypäleiden paistumisen aikana valunut nektari toimi oivana salaatinkastikkeena!

SUPERHYVÄ LINSSISALAATTI

erilaisia salaatteja

230 gr punaisia linssejä
1 rkl oliiviöljyä
1 rkl vaahterasiirappia
1 tl juustokuminaa
1 tl chiliä
(ripaus suolaa)
fetajuustoa
ituja

viinirypäleterttu

Huuhtele punaiset linssit kylmässä vedessä ja valuta ylimääräinen vesi pois. Levitä leivinpaperin päälle uunipellille ja paista 200 asteessa viisi minuuttia. Sekoita oliiviöljy, vaahterasiirappi, juustokumina ja chili keskenään. Pyörittele linsseihin ja jatka paistamista vielä 15 minuuttia. Tässä vaiheessa myös pesty viinirypäleterttu pääsee pellille paahtumaan linssien kanssa. Revi sillä aikaa salaatti lautaselle. Kun linssit ovat paahtuneet, lisää niitä salaattipedille. Tarvittaessa lisää suolaa. Itse en lisännyt, sillä murustelin linssien päälle fetajuustoa. Lusikoi viinirypäleistä leivinpaperille valunut neste salaatinkastikkeeksi ja lisää idut koko komeuden päälle. Tarjoile paahdettujen viinirypäleiden kanssa.

Hämyinen kellari saa pian kolme joululeffan katsojaa. Heti, kun olen ensin vähän kuulustellut bilsaa ja espanjaa…Veikkaanpa, että ehditään katsomaan muutama leffa ennen kuin mies pitää hakea lentokentältä. Mikäli sinne asti koko porukalla jaksetaan valvoa. Tavallisen ihana torstai-ilta. Kaikin tavoin ♥ 

IHANAA ILTAA TOIVOTELLEN,

PS. kiitos ihanat kommenteistanne eiliseen postaukseen ♥ Palaan niihin vielä myöhemmin tänään, nyt netti tökkii taas vaihteeksi niin paljon, että menee hermot! 😀


keskiviikko 28. marraskuun 2018

Joulun aikaa, joulun taikaa…

8

HEIPSUN!

Tiedättekö, että joka ikinen vuosi tämä joulun odotus on ihanaa, mutta sitä varjostaa kuitenkin yksi asia. Nimittäin se, että tiedän, että joulu ei ole kaikille sitä vuoden helpointa aikaa. Ja surkuttelen heidän puolestaan. Myös minulla on takana monta joulua, jolloin on ollut vaikea virittäytyä joulun tunnelmaan. Kun joulumielen sijaan siellä rinnassa on ollut puristava möykky. Äidiltä löydetty melanooma, iskän jalan amputoiminen, iskän kuolema, äidin aivokasvaimen aggressiivisuuden paljastuminen ja aivokasvaimen leikkaus, jonka jälkeen äiti ei ikinä palannut itsekseen. Siksi äidiksi, jonka tunsin.

Muun muassa kaikki nämä asiat ovat tapahtuneet vain vajaa viikko ennen joulua. Itse asiassa viitenä vuonna liki peräkkäin. Yksi joulu oli välissä, kun säästyimme huonoilta uutisilta. Niinä vuosina joulu olisi helposti jäänyt itseltäni viettämättä. Ellen olisi ollut niin vahvasti sitä mieltä, että joulu on lasten juhla ja lasten eteen sitä taikoo esiin vaikka millaisen joulufiiliksen. Oma joulufiilikseni perustuu pitkälti lasten joulun odotukseen, innostukseen ja jännitykseen.

”Joulussa ei ole mitään hyvää.” lauseen kuultuani erään ihmisen suusta aloin jälleen surkuttelemaan sieluni syövereissä sitä, että miksei kaikilla lapsilla ole oikeus jouluun. En tarkoita lahjakasoja vaan sitä lämmintä tunnetta, mikä joulusta tekee joulun. Yhdessäoloa, lautapelejä, yöpukuhipsutteluja keskiyön tunteina keittöön kinkkumaistajaisiin ja mantelin löytämistä riisipuurosta. Sen sijaan, että äiti tai isä olisivat ihan kuutamolla koko joulun ja lapsi joutuisi peloissaan sulkeutumaan huoneeseensa.

Kurja oli kuulla, kuinka lapsena koetut huonot muistot varjostavat tuota vuoden ihaninta juhlaa vielä aikuisiälläkin. Olisi helppo sanoa, että kyllä se joulumieli sieltä tulee, kun vaan heität negatiiviset muistot romukoppaan. Ihmismieli on siitä jännä, että vaikka se pyrkii suojelemaan unohtamalla tapahtuneita kurjuuksia, niin on tiettyjä asioita, jotka ovat voineet jättää niin suuren arven tuonne sielun syövereihin, että joulu ei tule ikinä tuntumaan joululta.

Sen takia tunnen jopa vähän syyllisyyttäkin siitä, että itse pystyn helposti heittäytymään joulun aikaan, joulun taikaan. Lapsuuteni joulut olivat ihania ja lämpimiä. Ja vaikka tässä välissä on ollut hirmuisen vaikeita jouluja, niin silti tunnen, että ne lapsuuden jouluina sydämeen tallennetut muistot kantavat niinäkin vuosina, kun joulu ei syystä tai toisesta ole tuntunut kovin jouluiselta. Joten yritetäänhän tehdä tänäkin jouluna lapsille mieluisia joulumuistoja? ♥ Sellaisia, jotka kantavat läpi elämän!

KESKIVIIKKOILTATERKUIN,


« Vanhemmat
Uudemmat »