HEIPSANHEI IHANAT

ja heipsanhei oi ihana joulukuu! Vaikka olen kesän lapsi ja rakastan kesää (sekä syksyä, talvea että kevättä), niin joulukuu on aina ollut yksi suosikkikuukausistani. Eniten joulukuu merkitsee mulle toivoa. Siinä on jotain hurjan toiveikasta, ihan jo senkin takia että joulun alla on talvipäivänseisaus. Mikä tarkoittaa sitä, että sen jälkeen alkaa päivä pitenemään ja mennään kohti kevättä. Joulukuun kohokohta on kuitenkin joulu. Musta tuntuu, että olen ollut ihan pikkuisesta asti jouluhullu. Vaikkei kotona joulua ihan hirmuisen aikaiseen valmisteltukaan, niin omassa  huoneessani joulu taisi näkyä parhaimpina vuosina jo lokakuussa 🙂

Tänä aamuna sytytin ensimmäisen adventtikalenterikynttilän lieden viereen. Kahvinkeitin ropisi vieressä ja valkuaiset porisivat paistinpannulla hiljakseen. Nostin eilen illalla pikkuisemman kanssa leipomani kakun jääkaapista odottelemaan kermavaahtokuorrutusta ja laitoin leivät paahtimeen. Surautin koko perheelle aamusmoothiet ja sytitin vielä toisenkin adventtikalenterikynttilän ruokapöytään. Pikkuisten joulukalentereista paljastui suklaiset makeiset sekä toisista kalentereista kabukisiveltimet. Karvainen kaveri sai omastaan pikkuisen luuherkun. Kuten tuossa yksi päivä juteltiin, niin kyllä se lasten jouluilon ja -odotuksen sivusta seuraaminen on puolet joulumielestä.

Joulumieltä, sitä on ollut liikkeellä  viime aikoina. Varsinkin joulukuun lähestyessä. Siinä missä olisin voinut aiemmin kieltäytyä leivontatalkoista perjantai-iltana klo 21 jälkeen, aloimme eilen pikkuisemman kanssa puuhiin. Kynttilänvalossa, jouluradiota kuunnellen. Töiden jälkeen olimme selanneet joulukeittokirjoja ja hakeneet kaupasta ainekset Leilan makea joulu -kirjan Key lime -kinuskipiirakkaan. Joka on kyllä sanoinkuvaamattoman hyvää. Mitä muuta voi olettaa, jos leivonnaiseen tulee paketillinen keksejä, iso pala voita, kaksi karamellisoitua maitotiivistettä, reilu levy tummaa suklaata ja kermavaahtoa niin paljon että siitä saisi vaahtobileet aikaiseksi. Pieni pala tätä herkkua riitti aamupalan painikkeeksi.

Key lime -kinuskipiirakka

Pohja
400 g digestivekeksejä
125 g voita

Täyte
2 prk karamellisoitua maitotiivistettä
5 kananmunan keltuaista
3 limetin kuori ja mehu
150 g tummaa suklaata (käytin 80%)

Päälle
4 dl kuohukermaa
tummaa suklaata raastettuna
1 limetin raastettu kuori

-laita uuni lämpenemään 175 asteeseen (kiertoilma)
-murskaa digestivekeksit ja sekoita sulatettuun voihin
-painele seos piirkkavuoan pohjalle ja reunoille (käytin irtopohjakakkuvuokaa)
-esipaista pohjaa uunissa 10 minuuttia
-sekoita maitotiiviste, munankeltuaiset sekä limettien raastettu kuori ja mehu
-sulata suklaa ja lisää em. seokseen
-kaada täyte piirakkapohjalle ja paista piirakkaa uunin keskiosassa noin 30 minuuttia
(mä paistoin 40 minuuttia, koska piirakasta tuli korkeampi kuin ohjeessa)
-jäähdytä piirakka ja anna tekeytyä yön yli jääkaapissa
-vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää piirakan päälle
-raasta koristeeksi limetin kuorta ja suklaata

Jokos siellä teillä muuten pääsee hiihtämään? Meillä mies lähti juuri hiihtämään. On käynyt jo muutaman kerran tänä vuonna. Itseäni ei ole vielä hiihtokärpänen tälle vuodelle puraissut, joten taidan käydä juoksulenkillä. Sellaisella key lime -kinuskipiirakan sulatuslenkillä 🙂 Muuten ohjelmistossa on leppoisaa oleilua, joulupukin asioilla käymistä sekä pikkuisen siivoilua. Keskikerroksen joulukuuseen aion vaihtaa kunnon joulukynttilät, sillä nuo pattereilla toimivat kynttilät ovat kellastuneet (patterit alkaneet hiipumaan?). Myös tähdet voisi viritellä ikkunoihin tuomaan valoa 🙂

IHANAA JOULUKUUN EKAA TOIVOTELLEN,