tiistai 27. kesäkuun 2017

DINNER FOR ONE / KREIKKALAINEN PANNUKAKKU

14

HEISSULIVEI!

Voi kun voisin välittää ruudun kautta teille tuoksun, jossa yhdistyvät feta, aurinko, sipuli ja rakkaus elämään♥ Sellainen täällä tällä hetkellä leijailee. Instagramin puolella seuraavat ovatkin saaneet nähdä tätä uutta keittiötä hieman laajemmin kuin aiemmin. Myös tuon kauniin (kauneus on katsojan silmässä ;)) näkymän pikkuikkunasta. Kamalaa mutavelliä tuo meidän takapiha, mutta naapurin syreenit kukkivat kovin kauniisti. Pikkuhiljaa olen tuonut keittiöön tavaroita. Vielä täytyy alasokkelit naputella kiinni ja poistaa turkoosit suojamuovit kaapeista sekä lattian suojamatto. Sitten olemme keittiön suhteen valmiita.

Nyt kun mies alkoi uudet työt, niin reissut lisääntyivät huimasti. Mutta kuten totesin aiemmin, niin se on meille arkipäivää. Lasten ollessa ihan natiaisia olin aika paljon viikot yh:na. Nythän tämä jo menee siis ihan rutiinilla. Tykätään viettää tyttöjen kanssa laatuaikaa kolmistaan. Toki sitä toista on ikävä. Varsinkin iltaisin. Varsinkin niitä illan hetkiä kaipaan, kun syömme myöhäisen iltaruoan kaksin ja juttelemme niitä näitä. Tai olemme juttelematta. Pääasia, että se toinen on läsnä.

Kolmistaan kun ollaan tyttöjen kanssa niin usein teen ihan perusarkiruokaa. Nakkikastiketta ja perunoita, italianpataa, kalakeittoa. Miehen ollessa kotona tykkään aina silloin tällöin testata jotain erilaista. Niille meidän myöhäisille arki-iltojen myysseille. Tänään mietin, että miksen mä voisi nauttia siitä hieman erilaisesta ruoasta myös yksikseni. Päivällinen yhdelle. Kun ne kaksi olivat jo syöneet eilisen illan italianpadan jämät. Mieleni teki kreikkalaista salaattia, mutta myös jotain lämmintä. Marian keittiön uunissa valmistui kreikkalainen pannukakku. Dinner for one.

KREIKKALAINEN PANNUKAKKU

taikina
4 dl maitoa
2 munaa
3 dl vehnäjauhoja
suolaa
1 rkl juoksevaa margariinia

täytteet
tomaattia
kevätpunasipulia
fetajuustoa

-sekoita taikinan ainekset keskenään
-kaada voideltuun uunivuokaan tai uuninkestävään paistinpannuun
-lisää päälle siivutettua tomaatti ja kevätpunasipulia
-ripsottele päälle vielä reilusti fetajuustoa
-paista 200 asteessa noin 30 minuuttia
-nauti!

Hei muistattehan te nauttia muuten tästä kesästä? Suomen ihanasta suvesta. Vaikkei sitä aurinkoa ja hellettä ihan joka päivälle riitäkään (better days are coming my friend…), niin onhan tää nyt ihmisen parasta aikaa. Sateenropina on ehkä ihanin ääni, minkä tiedän. Varsin rauhoittava. Kesällä kivointa on se, että elämä alkaa vasta tällain illalla. Itse olen armoton illan torkku yleensä, mutta kesäisin musta tulee illan virkku. Kello lähentelee usein yhtä yöllä, kun maltan lopettaa päivän askareet. Aika ohuilla yöunilla mennään, mutta ehtiihän sitä nukkumaan sitten syksyn pimeilläkin 🙂

Mutta nyt kohti muistipelimatsia. Lapset löysivät mun vanhan eläinaiheisen muistipelin mummulasta. En tiedä onko se tämä vanheneminen vai mikä, mutta kyllä mua viedään niin muistipelissä kuin Unossakin kuin litran mittaa. Pitäis alkaa skarppaamaan asian suhteen 😀

IHANAA TIISTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,


maanantai 26. kesäkuun 2017

Viharakkaussuhde maanantain kanssa

6

MOIKKAMOI!

Mä rakastan maanantaita. Yleensä. Tänä maanantaina rakkaus on muuttunut ihan vaan tykkäämiseksi. Koska. Kun huomaat, että juhannuksen jälkeen aloittamasi herkuton arki kosahtaa ensimmäisenä arkipäivänä jo ennen puolta päivää 😀 Kun huomaat kotona, että juuri noutamasi pikaruokakassit ovat vajavaiset. Kahdet ranskalaiset uupuivat. Enemmän sääntö kuin poikkeus ko. drive thrun kautta ajettaessa. Kun saat tekstarin saapuneesta paketista ja se paketti on toisella puolella kaupunkia olevassa postissa (!). Kun laitat salaattiin kivettömiä oliiveja ja silti puraiset yhteen puolikkaaseen kiveen hampaasi niin kipeästi, että siinä sitä kirotessasi potkaiset isovarpaasi työpöydän tuoliin.

Etkä enää ole edes varma, kumpaan sattuu enemmän; hampaaseen tai varpaaseen. Purskahdat nauruun ja muistat, että on maanantai.

Mutta pieniäkös nämä. Ilon aiheitakin on ollut monia. Saatiin veljen vaimon kanssa siivottua mummulan olkkarin tavarakaaosta. Mutta ennen kuin kellarikerrokseksen yksi varastohuone on valmis, emme saa olohuonetta tyhjättyä. Iloa on tuottanut myös se, että sain vihdosta viimein itseäni niskasta kiinni siivoamisen suhteen. Siis täällä nykyisessä kodissa. Siivotussa kodissa on kyllä kieltämättä kevyempi hengittää. Iloa tuotti myös uudelleen löytämäni kikherneet. Elän taas sitä vaihetta elämässä, että tungen niitä joka paikkaan. Tänään salaattiin. Iloa on tuottanut myös tuo pieni rakas koiramme, joka on ollut aivan iholla koko päivän.

Enkä edes mene siihen, kuinka paljon rakastan kesäsadetta. Tänään siitä on saatu nauttia ihan liki joka tunti 🙂 Tämä erikoislaatuinen maanantai viharakkaussuhteineen on ollut myös tulevaisuuden suunnittelua täynnä. Vatsanpohjassa on ollut tänään sellainen pieni kutkuttava tunne siitä, että syksyllä koittaa uusi arki ja pääsen tuonne rakkaaseen maalitehtaaseemme töihin. Uusi koulutuskin jännittää jo hieman. Uudet ihmiset ja verkostoituminen. Se, että pitäisi taas taitaa small talkin salat. Eikä minkä tahansa small talkin vaan sellaisten yhteiskunnallisten ja talousasioiden puhumisen salat. Viimeisen vuoden aikana en ole katsonut juuri pörssikursseja tai lukenut aamulehden talousosiota. Alan julkaisuista puhumattakaan. Se on toisaalta tehnyt ihan hyvää, sillä näkymät eivät ole ehkä olleet positiiviset.

Yhtäkkiä kaikki talousuutiset ovat alkaneet taas kiinnostaa. LinkedInin parissa saa kulumaan enemmän aikaa kuin facebookin. Tiedonjano on aivan hurja. 

Semmoisia tavallisia asioita tähän maananataihin. Koska se tavallinen elämähän on sitä elämän parasta aikaa. Sitä, jolle koko blogini olemassa oleminen perustuu. Tavallisuudelle ja siitä nauttimiselle. Toivottavasti siellä on suhde maanantaihin ollut enemmän rakkaus- kuin vihapainotteinen ♥

SADEILTATERKUIN,

PS. huomasitteko muuten tuon elinvoimaisen (tai no, elivoimaisemman) oliivipuuni? Leikkasin siitä kaikki ylikasvaneet roikko-oksat pois ja nyt se on alkanut pukkaamaan tuollaista uutta kasvustoa 🙂


maanantai 26. kesäkuun 2017

Suloinen appelsiinisuklaakakku & marmeladin monet käyttötarkoitukset

0

HEI SULOISTA MAANANTAIHUOMENTA!

Viikko alkaa jälleen makeissa merkeissä. Pääsin viime viikolla jälleen lempipuuhaani, nimittäin kakkureseptin ideoimiseen, kakun leipomiseen ja kuvailemiseen osana kaupallista yhteistyötä Mackaysin kanssa. Meillä on yleensä Mackaysin marmeladit ja tahnat käytössä aamupalapöydässä, mutta tämän kampanjan myötä tein paljon taustatyötä ja tulin tulokseen, että vain taivas on rajana laadukkaiden marmeladien ja tahnojen käytössä.

Lähdin kehittelemään kesän juhliin soveltuvaa kakkua Mackays Perinteisen Appelsiinimarmeladin ympärille. Mielestäni ei ole suklaan ja appelsiinin liiton voittanutta, joten alusta asti oli selvää, että marmeladin makupariksi kakkuun pääsee laadukas tumma suklaa. Kakun kuorrutukseen halusin kuitenkin hieman kesäistä vaaleutta. Pirteää oranssia ja nakukakkumaista rosoisuutta.

SULOINEN APPELSIINISUKLAAKAKKU

1 dl Mackays Perinteinen Appelsiinimarmeladia
200 g voita
0,5 dl (intiaani)sokeria
3 munaa
100 g tummaa tummaa suklaata
3 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
0,5 dl leivontakaakaojauhetta

1. vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri
2. vatkaa joukkoon munat yksitellen
3. lisää sulatettu suklaa ja Mackays Appelsiinimarmeladi
4. sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne varovasti siivilöiden taikinaan
5. kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun irtopohjavuokaan
6. paista 200 asteessa noin 40 minuuttia
7. anna jäähtyä ja valmista sillä aikaa kuorrutus
8. kun kakku on jäähtynyt, niin halkaise se
9. levitä kakkupohjalle kuorrutusta
10. aseta kakun kansi paikoilleen ja levitä kuorrutusta veitsellä kakun päälle ja sivuille
(huom! kakku on näyttävä myös ns. naked -versiona)
11. koristele appelsiininsiivuilla ja raastetulla suklaalla

Kuorrutus
200 g suolatonta voita
400 g tomusokeria
1 appelsiinin kuoret raastettuna
1-2 rkl appelsiinimehua

1. vatkaa huoneenlämpöinen voi kuohkeaksi
2. lisää puolet tomusokerista ja vatkaa
3. lisää loput tomusokerista, appelsiininkuoret sekä appelsiinimehu

Koristeeksi
appelsiininsiivuja
suklaarouhetta

Koska tuo kuorrutus on melkoisen makea, niin itse kakku ei tarvitse ylenmäärin lisättyä sokeria. Itse käytin intiaanisokeria, mutta myös tavallinen sokeri käy vallan mainiosti. Tämä kakku oli ihanan kostea ja vielä maukkaampi seuraavana päivänä! Alunperin oli tarkoituksenani tehdä se 18 cm halkaisijaltaan olevaan kakkuvuokaan, mutta se oli leivontatalkoiden aikaan harmikseni mökillä. Joten käytössäni oli 22 cm kakkuvuoka. Pienempään kakkuvuokaan tehtäessä kakkuun kannattaa tehdä kolme eri kerrosta. Saa aikaan korkean ja näyttävän kakun!

Leivontaprojektista jäi hilloa yli, joten mikä ettei sitä voisi käyttää seuraavan päivän aamiaispöydässä. Puuron seassa, paahtoleivän päällä, croissanttien välissä juuston kanssa. Perinteinen Appelsiinimarmeladi menee sellaisenaan myös voileipäkeksien päällä. Paahdetun leivän päälle sipaisin turkkilaista jugurttia ja sen päälle nokareen appelsiinimarmeladia. Niin herkullista, kannattaa kokeilla!

Meillä on jääkaapissa aina marmeladeja ja hilloja. Sillä ne ovat hurjan monipuolisia. Menevät sekä suolaiseen ruoanlaittoon kuin makeaankin leivontaan. Toimivat loistavasti hätävarana vierastarjoiluihin. Ihan pelkältään suolakeksien kera tai sitten leivonnaisissa. Mackays Vadelmatahnasta saa oivan täytteen kesäiseen täytekakkuun, Raparperi-inkiväärihillolla voi tuoda ryhtiä perinteiseen raparperipiirakkaan ja Lime-sitruunamarmeladia sujauttaa savustetun lohen kylkeen. Tuo käyttämäni Mackays Perinteinen Appelsiinimarmeladi menee niin paahtoleivän päälle kuin leivontaankin. Pitkään haudutetun riistapaistin kanssa ja kesäisiin juomiin. Tuotteet sopivat niin arkeen kuin juhlaankin.

Nyt uudella innolla kohti juuri alkanutta viikkoa. Hetken hengähdys remontti- ja muuttokiireistä teki tehtävänsä!

MAANANTAITERKUIN,


sunnuntai 25. kesäkuun 2017

Juhannushuumaa

5

HEIPPATIRALLAA!

Toivottavasti siellä on vietetty mukavat juhannukset! Arvatkaas mitä mä tänä vuonna näin juhannuksen aikaan totesin? No että ei tämä juhannus ole lainkaan hassumpi juhla. Aiempina vuosina jotenkin juhannus on ollut sellainen ”No vietetään aikaa uusien perunoiden ja kalan äärellä, koska niin kuuluu tehdä.” -juhla. Ilman sen kummempia juhannusfiiliksiä. Tähän asti se on ollut joulu ja pääsiäinen, jotka ovat olleet allekirjoittaneen lempijuhlapyhiä. Tänä juhannuksena kyllä tuntui, että juhannus kiilasi tuohon joulun ja pääsiäisen väliin. Vaikkei ilma ollut niin kesäinen kuin ehkä olisi toivonut. Mutta kaikki muu sitten natsasikin ihan täysillä. Monta tuntia korttien lätkintää, ruokaa vähän joka välissä, hullun pitkiä yöunia, saunomista. Neljä päivää meikittä ja mökkivaatteissa. Tuloksena onnellinen ja virkeä ex-väsynyt bloggaaja. Juhannusloma tuli tarpeeseen. Saatiin muuten vähän lisäaikaa muuton suhteen, sillä tuo kellarikerros ei valmistu kuun loppuun mennessä. Kaksi ylimmäistä kerrosta olisi muuttovalmiina, mikäli joku tulisi ja kävisi olkkariin säilötyt tavarat vielä läpi sillä silmällä.

Tai vastaavasti löytäisi niille hyvän säilytyspaikan 🙂 Mutta odotellaan, että kellari on valmis ja sitten muutetaan vasta.

Kuten muutkin juhlapyhät, niin juhannuskin on aika ruokavoittoinen 😉 Juhannusaattona saatiin saareen maailman paras anoppi ja appiukko. Toivat vielä mukanaan niin herkullisia ruokiakin, että oksat pois. Yleensä ollaan laitettu nieriä savustuspönttöön, mutta nyt appiukko oli graavannut sen. Niin hirmuinen himotus tuli graavinieriään, että sitä on pakko tehdä pian uudelleen. Lisäksi juhannuspöydästä löytyi uusien perunoiden ja graavinieriän lisäksi savustettua lohta ja ribsejä. Muutamaa eri dippiä ja salaattia. Illalla paistettiin vielä muurinpohjalettuja ja nukkumaan käytiin varsin kylläisten vatsojen viereen.

Juhannuspäiväiltana saatiin saareen hyvät ystävät, naapurimme. Hätsynpikaisesti tein pavlovan markenkipohjan, joka sitten otti ja ruskistui. Ei edes irronnut leivinpaperista. Tuloksena supertrendikäs kulhojälkkäri pavlova bowl. Toimi aika hyvin kuulkaa niinkin. Marenkia, mascarponekermavaahtoa, mansikoita ja kinuskikastiketta. Ystävien kaksi tyttöä jäivät meille yökylään ja tänä aamuna heräiltiin uuteen päivään yhdentoista maissa. En edes muista, koska olen niin myöhään nukkunut! Jopa tuo karvakorva koisasi komeusuniansa niin pitkään ja olisi varmasti nukkunut pidempäänkin.

Siinä, missä keskiviikkona mökille suunnattiin hieman ylivirittäytyneessä tilassa arjen kiireistä, niin tänään palattiin kotiin rentoutuneena ja naureskellen. Siinä missä keskiviikkona saareen suuntasi pieni ja valkoinen koirasuloisuus, palasi tänään kotiin yksi iso huovuttunut takkupallo, jota joskus koiraksi kutsuttiin 😀 Nyt tuumasta toimeen ja suihkun kautta takkujen selvitykseen!

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA,


torstai 22. kesäkuun 2017

Tunnelmallinen mökkitoimisto

6

HELLUREI!

Jokohan siellä on lähetty juhannuksen viettoon…silläkin uhalla, että menee yksinpuheluksi tulin vilauttamaan teille mökkitoimisto-olosuhteitani 😀 Veikkaan, että jos toimistoympäristö olisi useammin tämän päivän kaltainen, niin oma työtehokkuuteni ja -luovuuteni nousisivat sfääreihin. Kotona en pysty tekemään kunnolla töitä, jos työpiste on sotkuinen (mitä se valitettavan usein on…) ja täällä mökillä yritin tehdä myös tästä mökkitoimistostani mahdollisimman viihtyisän.

Kyseessä ei siis ole sellainen bloggaajien lavastettu scene vaan täällä mä nyt olen. Ja nautin siitä täysillä. Onni on, että saan tehdä mielekästä työtä näissä puitteissa. Alunperin oli tarkoitukseni pitää etätoimistoa kesähuoneessa, mutta koska pilkkihaalaria ei ollut saatavilla eikä hanskoja käden ulottuvilla, niin päätin siirtää toimistoni suosiolla tänne vierasmökkiin. Patteri päällä ja villasukat jalassa on hyvä olla. Kuuma kahvikuppi kädessä. Kun sataa on koleaa, mutta aurinko lämmittää kovin. Saari on vielä kohtuullisen tyhjä, mutta veikkaan että huomenna iltapäivällä mökkiläiset alkavat tulla juhannuksen viettoon. Mies pitää etätoimistoa saunamökissä ja vähän aika sitten meillä oli päämökissä lounastreffit. Koska lounastreffien aikaan alkoi ihan armoton raekuuro, niin päiväruoka tehtiin uunissa grillin sijaan. Muuten kyllä mökillä grilli on se ykkösvaihtoehto ruoanvalmistuksessa. Lapset jäivät katsomaan Lasse-Maijan etsivätoimistoja ja karvainen kaveri taisi mennä komeusunilleen.

Voin sanoa, että sunnuntaina on aikamoinen työ saada puhtaaksi tuo karvakorva. Vesisade ja mökin alla ryömimiset kun ovat aika kaoottinen yhdistelmä 😉 Bloggaajan työpäivään kuuluu monenlaista kivaa tekemistä. Tänään erityisesti; sain testiin uuden OM-D kameran (kiitos Olympus ♥) ja olen siihen vähän tutustunut. Arvatkaas mikä on mun mielestä valokuvaamisessa ihaninta? No se ääni, joka kuuluu otettaessa kuvaa. Se kliksahdus. Ilosointu korville.

Paljon olette pyydelleet valokuvauspostausta ja hei nyt voin sanoa, että sellainen on tulossa. Tosin vasta heinäkuun lopussa, mutta kuitenkin. 

Nyt vielä pari työtyöjuttua ja sitten tämän bloggaajan toimisto siirtyy keittiön kautta kesähuoneeseen. Erään yhteistyön tiimoilta meillä vietellään tänään (näin supisuomalaisen juhlan aatonaattona 😉 USAn kansallispäivää. Ei muuta kuin rekvisiitat esille ja grilli tulille. Sitten olisi mökin koristelun vuoro. Koivut ovinpieliin ja lupiinit maljakkoihin. Tulen vielä huomenna vilauttamaan mökin juhannusasua ja toivottelemaan hyvät jussit.

Mutta teille, ketkä ette ole enää huomenna langoilla toivottelen nyt jo Ihanaa ja turvallista juhannusta, nautitaan ♥!

MÖKKIHÖPERÖTERKUIN,


« Vanhemmat
Uudemmat »