Ja hei minulla on ilo toivottaa teille eilisen pimeyden jälkeen aurinkoista tiistaipäivää 🙂 Nyt se sitten tapahtui; lauantaina ihmettelin, mitä mies kolistelee, niin ne taulut, joista puhuin aiemmin olivat ilmestyneet olohuoneen lattialle. ”Nämä laitetaan nyt seinään, näytä paikat!” 😀 Mun lapsuudenkodissa on ollut paljon taidetta seinillä. Taide ja taidehuutokaupat olivat äitin ja iskän intohimo. Perinteiset öljyvärimaalaukset ja jonkun verran myös grafiikka. Itse kallistun enemmän grafiikan puoleen makumieltymyksissäni.
Toinen puoli minusta haaveilee taiteen täyttämästä kodista. Jalopuuhuonekaluista ja siitä sikarituolista. Vanhoista kunnon öljyvärimaalauksista prameilla kehyksillä. Toinen puoli taas haluaa viiksinaiselle eli Kate Mossille printtijulistekaverin seinälle modernin sisustuksen keskelle. Olenkin päättänyt ottaa haasteekseni upottaa osan noista niin sanotuista perinteisistä tauluista sisustukseen ilman, että ne vaativat sitä jalopuuhuonekaluja vierelleen.
Taide, mitä meillä on, on suomalaista. Taulut ja muutama veistos. Ulkomailla sitä on tullut vierailtua jos jonkinlaisissa museoissa ja nähty upeita teoksia. Olen ihastellut niitä ja ajatellut, että ei vitsit, kun meillä Suomessakin olisi muutama Da Vinci ja Picasso. Ennen sunnuntaiaamua en ymmärtänyt suomalaisen taiteen, taulujen syvempää olemusta. Istuin siinä Kate Mossin kanssa sohvalla, hän taustapirunani ja tuijottelin vastapäisellä seinällä olevaa harmaasävytteistä maalaismaisemaa. Uppouduin siihen ihan täysin. Se muistutti jostain, joka tuntui hyvältä sydämessä. Ehkä niistä maalla vietetyistä kesälomista. Tai jouluista, kun käytiin syöttämässä lehmät navetassa ennen joulupukin tuloa. Tai tästä kodistamme ennen remonttia.
Jonkin verran meiltä löytyy nykytaidetta, mutta suurin osa maalauksista juontaa juurensa aikaan ennen sotia tai heti niiden jälkeen. Tajusin mikä rikkaus se on, ei todellakaan rahassa mitattuna, vaan sen myötä, että kuvien avulla pystyy aistimaan jotain sen ajan hengestä ja ilmapiiristä. Värejä tauluissa on käytetty niukalti. Yleisilme voisi olla melankolinen. Ellei näin jälkikäteen tietäisi, että niistä huokuu myös se toivo ja ylpeys. Suomalainen sisu. Kun sen vain osaa sieltä kaivaa esiin ja nähdä.
Vaikka aluksi vastustinkin maalausten seinille ripustamista, niin näin jälkikäteen täytyy sanoa, että tulipas jotenkin kodikasta! Toki siitä voidaan olla eri mieltä, että sopiiko suomalainen synkähkö maalaismaisema buddhan kanssa samaan tilaan, mutta pääasiahan on se, että me kodissa asujat viihdymme, eikö? 😉
TIISTAITERKUIN,
PS. se aurinko olikin vain hetken vierailija; nyt palattiin tuttuun ja turvalliseen marraskuuhun ♥
Maanantai ja sitä myötä koko viikko aloitetaan luonnonmukaisemman kauneudenhoidon merkeissä. Ei voisi marraskuinen viikko paremmin alkaa, eihän? 🙂 Postaus on toteutettu osana Lifenkaupallista yhteistyötä. Hieman haikeat fiilikset alkavat olemaan, sillä tämä liki vuoden kestänyt yhteistyö on jo loppusuoralla. Niin paljon arvokasta tietoa olen saanut tuolta Lielahden Life-myymälän Maaritilta, että enpäs olisi ikinä uskonut kampanjaan lähtiessäni että sukellan luonnonmukaisemman hyvinvoinnin maailmaan näin syvälle ja näin kokonaisvaltaisesti. Ja että sen myötä olen voinut hurjan paljon paremmin. Pikkuhiljaa olen tuntenut olevani tuolla Lifen myymälässä kuin karkkikaupassa konsanaan. Se on sellainen karkkikauppa, jossa tulee kyllä vierailtua jatkossa usein.
Palataan vielä joulukuussa laittamaan tämä hyvinvoinnin vuosi pakettiin yleisellä tasolla, mutta keskitytään tämän postauksen verran luonnonmukaisempaan kauneudenhoitoon. Sisäisesti nautittavia tuotteita eli syötävää kosmetiikkaa katsastimme jo aiemmin, mutta keskitytään nyt pääasiassa niihin tuotteisiin, joiden avulla voimme helliä itseämme ulkoisesti.
Vaikkei vielä kovin paljon pakkasia ole meille suotukaan, niin jo nyt huomaan ihoni, hiukseni ja kynteni olevan vailla kosteutta. Tosin ei ihan niin koppuroina ne eivät ole kuin aiempina vuosina, sillä tänä vuonna nuo Omega 3 -kalaöljykapselit ovat tuoneet kosteutusta sisältä päin. Urtekramin uusi Nordic Berries -sarja hellii hiuksia ja ihoa. Tuotesarjalle on myönnetty Ecosert -sertifikaatti ja tuotteiden tuoksusta voi erottaa mustikan, ruusunmarjan, tyrnin ja karpalon. Pohjolan marjat ♥ Niitä, joita superfoodeiksi kutsutaan. Eikä suotta. Sisäisesti nautittuna ne ovat erittäin terveellisiä, mutta niiden hyödyt ovat myös ulkoisesti käytettynä kiistattomat. Sarjan tuotteet sisältävät lisäksi pajunkuoriuutetta, jolla on desinfioiva vaikutus. Pajunkuoriuute vahvistaa muiden kasviperäisten ainesosien vaikutusta.
Nordic Berries Shampoo, kuten muutkin sarjan tuotteet sisältävät vitamiineja antioksidantteja. Se jättää hiukset ihanan kosteutetuksi yhdessä Nordic Berriesin Hoitoaineen kanssa. Hoitoaineen vaikutusaikaa tosin jouduin itse vähän pidentämään; tuo ohjeen mukainen 2-3 minuuttia jätti vaalennetut osat hiuksista hieman karheaksi. Annoin lopulta hoitoaineen vaikuttaa viitisen minuuttia saunassa pyyhe päässä. Sarjasta löytyy myös hiuksiin jätettävä hoitoaine.
Hiukseni tuppaavat myös sähköistymään näin alkutalvesta ja talvesta, mutta huomasin, että myös tuo sähköistyminen on vähentynyt. Shampoo ja hoitoaine sekä saman sarjan käsisaippua että vartalovoide sisältävät vitamiinien ja antioksidanttien lisäksi myös kosteuttavaa aloe veraa sekä hyaluronihappoa, joka sitoo hiusten ja ihon kosteutta. Heitin hyvästit alkutalven kosteutta kaipaavalle iholle ihan muutamassa päivässä. Kiitos tuon ravitsevan ja kosteuttavan vartalovoiteen.
Muistatteko, kun kerroin taannoin Lifen ihanasta Body & Soul -ihonhoitotuotesarjasta? Siihen on tullut muutamia uusia tuotteita, joihin kannattaa tässä välissä tutustua. Nimittäin jalkojenhoitotuotteita. Sekä huulirasva tuomaan helpotusta viiman puremille huulille. Siinä, missä yleensä ajatellaan, että ennen sandaalikautta tulee laittaa jalat kuntoon, niin olisi tärkeää muistaa myös jalkojen talvihoito. Allekirjoittaneella se jalkojen kosteutus on se, josta tulee välillä lipsuttua. Kroppaa hellin täyteläisillä vartalovoiteilla ja kuorinnalla, mutta miksen tekisi sitä myös jaloille?
Ajattelin jakaa teille nyt jalkahoitovinkkini. Nimittäin, ensin kaadan laakeaan vatiin lämmintä vettä. Lurautan sinne Body & Soul Kick up your heels – jalkakylpyainetta ja nautin. Suljen silmät ja matkaan ajatuksissani jonnekin lämpimään. Jalkakylpyaineen rentouttavat ainesosat yhdessä luonnollisen merilevän sekä merisuolan kanssa tekevät jaloista ihanan pehmeät, auttavat väsyneiden jalkojen palauttamiseen (juoksulenkkien jälkeen ihan must!) ja valmistavat jalkoja kuorintaan. Annan jalkojen liota vedessä noin 10 minuuttia, minkä jälkeen taputtelen ne kuiviksi pehmeällä pyyhkeellä.
Kuorimiseen käytän samaa kuorinta-ainetta kuin vartalollenikin eli tuota ihanan sitruunantuoksuista Rub it in -kuorintavoidetta. Siitä löytyy muun muassa oliivinsiementä, aloe veraa, kookosöljyä ja kaakaovoita. Huuhtelen kuorintavoiteen pois ja kuivaan jalat. Tähän väliin leikkaan varpaankynnet. Seuraavaksi on pienimuotoisen jalkojen hieronnan vuoro. Aloitan kantapäistä. Walk on air -jalkasalva kosteuttaa tehokkaasti luonnonmukaisten tuotteiden voimalla. Se sisältää muun muassa karitevoita. Kun on kantapäät kosteutettu hieron vielä koko jaloille, aina sääriin asti, Land on your feet -jalkavoidetta. Se imeytyy ihan älyttömän nopeasti eikä jätä sellaista tahmaista tunnetta jaloille, niin kuin jotkut jalkavoiteet tekevät. Jalat ja mieli on tämän käsittelyn jälkeen hemmoteltu niin, että ei voi kuin myhäillä tyytyväisenä ja vetäistä villasukat jalkaan 🙂
Kosteutus ja vartalonhoito on tärkeää, mutta itselleni on viime aikojen hampaidenvalkaisubuumissa noussut jotenkin tärkeäksi myös se, että miten saada kotitekoisesti hampaat valkoisemmaksi. En uskalla varsinaista valkaisua hampaille tehdä tai teettää, mutta ilomielin otin testaukseen Warpaint –100 % luonnollisen hampaidenvalkaisujauheen. Joka ei kuitenkaan ole valkoista, niin kuin voisi kuvitella. Vaan sysimustaa 🙂 Sen luvataan vaalentavan hampaiden tummentumia hellävaraisesti samalla hampaita ja ikeniä vahvistaen. Warpaint on täynnä hampaiden hyvinvoinnille tärkeitä mineraaleja, kuten kalsiumia ja kaliumia. Kookoksen kuoresta valmistettu aktiivihiili puhdistaa tehokkaasti ja kuorii hampaita hyvin hellästi, kiillettä vahingoittamatta. Luomulaatuiset appelsiinin kuori, piparminttu sekä sitruunamyrtti vähentävät tulehduksia sekä raikastavat suun.
Vielä en ole tuotetta testannut, mutta niin paljon olen siitä viimeisen vuoden kuluessa lukenut, että pakko testata mitä pikimmin. Mutta se, mitä olen testannut ja minkä jätin tarkoituksella viimeiseksi esittelyssä on tuote, johon olen aivan hurahtanut. Tuote, joka oikeasti toimii jo näin vajaan viikon käytön jälkeen. Puhdas+ Bee Venom -voide sisältää mehiläisen myrkystä eristettyä uutetta sekä hyaluronihappoa, jotka vähentävät tehokkaasti ryppyjä, stimuloivat solujen aineenvaihduntaa sekä kosteuttavat, siloittavat ja uudistavat ihoa. Tuote on valmistettu Suomessa.
Olen levittänyt voidetta aamuin illoin puhdistetulle iholleni ja en tiedä onko se tämän yleisen hyvinvoinnin myötä peiliin ilmestyvä näky vai voiteen teho, mutta iho näyttää omaan silmääni siloisemmalta. Sibeliusryppykin näyttää astetta matalammalta ja ilme sitä myötä raikkaammalta. Sarjaan kuuluu myös seerumi, jota olen hartaasti toivonut joululahjaksi. Vink vink miehelle, joka kuitenkin tämänkin postauksen lukee. Joululahjavinkkinä ajattelin ehdottaa teille sinne myös tuota sisäisesti nautittavaa kauneutta eli Puhdas + -kollageenijauhetta. Aika kivan paketin saisi pukinkonttiin kollageenijauheesta sekä Bee Venom -voiteesta!
Hei, Life–myymälöissä on tällä viikolla ”Osta 3 maksa 2” –tarjouskampanjasta. Eli kahden Lifen oman brändin tuotteen ostaja saa kolmannen kaupanpäällisiksi. Kampanja koskee kaikkia Lifen omien tuotesarjojen tuotteita. Life tarjoaa ostajalle kolmesta Life -tuotesarjan tuotteesta edullisimman veloituksetta.
ja oikein hyvää isänpäivän iltaa! ♥ Tämä on se päivä, kun isukki sai jäädä nukkumaan (lue: pakotettiin lepäilemään sängyssä :D) muun perheen kolistellessa keittiössä. Munakasta, pekonia, croissantteja, korvapuusteja. Grillivastuksen alla paahdettuja tomaatteja ja raikasta appelsiinimehua. Kuppi kuumaa kahvia ja lasten tekemät lahjat kortteineen. Nautin itsekin suunnattomasti seurata sivusta toisen onnea. Niin kauan kuin lapset tekevät itse korttinsa ja lahjansa, niin ei voi olla muuta kuin sangen onnellinen. Ja kiitollinen.
Sangen kiitollinen olen myös siitä, että meidän lapset ovat saaneet maailman parhaimman iskän. Kuten minäkin aikanaan. Sitä onnea ei voi edes rahassa mitata. Se on lottovoitto, joka onneksi osuu melko monelle meistä. Lottovoitto, jota silti moni vielä odottaa. Jota välttämättä odotuksesta huolimatta ei koskaan tule. Se on sellainen pääpotti, jonka arvoa ei voi kuvailla etukäteen. Sen takia on syytä olla kiitollinen. Kiitollinen, että on rinnalla mies, joka hoitaa lapset ja kodin siinä missä minäkin. Kiitollinen myös sen miehen puolesta, että häntä on siunattu ihanilla lapsilla.
Näin äitinä arvostan tuota miestäni, lastemme isää ihan suunnattoman paljon kaikesta siitä, mitä hän tyttöjemme eteen tekee. On se auktoriteetti, joka sanoo viimeisen sanan. Jonka sanaa totellaan. Se, joka hassuttelee silloinkin, kun äipällä on vähän nuttura kireällä ;D Ottaa arjen keskellä jommankumman lapsen halaukseen ja suikkaa salaa suukon poskelle. Niin ällöä kuin se tyttöjen mielestä välillä onkin.
Alunperin oli tarkoituksemme tehdä iltaruoaksi supersuosikkiamme eli Farangin possua,mutta sainkin eilen yhtäkkiä päähäni, että mennään sittenkin ulos syömään. Onneksi Näsinneulasta löytyi vielä tilaa. Siitä on vierähtänyt tovi, kun viimeksi olemme tuolla syöneet, mutta ruokakokemus oli edelleen yksi parhaista. Näköalat ovat pelkkää plussaa. Joskus muinoin kesti hieman, että osasin tuolla yläilmoissa rentoutua. Korkeanpaikan kammoni kun on sitä luokkaa, että saa polvet hetkeksi tutisemaan maisemia katsoessani.
Kyseltiin tuolta isukilta jälkkäriä syödessämme, että mitä haluaa vielä tänään tehdä. Hänen päivä niin hän saa päättää. Siihen vastasi, että taitaa olla isänpäivä joka päivä, jos näillä kriteereillä sitä mitataan 🙂
Ja superihanaa lauantaita ♥ Me ajellaan just kohti Turkua, tosin siinä puolen välin paikkeilla löytyy meidän määränpää. Kahden prinssin synttärijuhlat. Toisen jo aika ison ja toisen vähän pienemmän. Siinä samalla juhlitaan maailman parhaimman appiukon kunniaksi isänpäivää. Huomenna juhlitaan omissa piireissä tuota maailman parasta lasteni iskää sekä toki mielessä sitä toista maailman parasta iskää.
Eilen saitte seurata Insta storyn puolella, miltä näyttää yksi päivä bloggaajan elämästä. Silloin kun padat ja pannut viuhuu ja keittiö on kuin hävityksen kauhistus. Iltaan asti painettiin, tosin vaikka ilta olikin sarjassamme ”työilta”, niin juhlaltahan se tuntui 🙂
Katsoin tuossa eilen kalenteria ja huomasin, että sieltähän se tulee. Joulu hiipii taas takavasemmalta. Joinain vuosina olen jo tässä vaiheessa tehnyt kaiken maailman joulumakeis ja -kakkuversioita joulupöytään. Tänä vuonna tuntuu jostain syystä olevan niin kiire, että en ymmärrä yhtään missä välissä moisia koekakkuja sun muita tekisin. Ja koska ei olla joulua kotona, niin mietin, että ketä varten niitä tekisin 😀 Ennen jouluaattoa on tasan yksi viikonloppu, jolle ei ole ohjelmaa. Tosin, sille viikonlopulle taidetaan kutsua lähisukua joulukahville.
Joten tällä hetkellä odotan päivää, että saan viettää koko päivän keittiössä jouluisia herkkuja leipoen. Kuunnella jo hieman joulumusiikkia ja fiilistellä kynttilänvalossa uunista tulleita herkkuja syöden. Sitä silmällä pitäen ostin (kyllä, heräteostoksena pitkästä aikaa) aamun kauppareissulta joulun makuja ja vinkkejä pullollaan olevan kirjan. Vuoden ensimmäisen amarylliksen myös. Koitin etsiä hyasintteja, mutta niitä en vielä löytänyt. Saa vinkata, jos olette niitä täällä Tamperella nähneet!
Nyt kannat kattoon ja hei palataan kotimatkalla edellisten postausten kommenttien vastaamisten kanssa!
Yksi lempparipäivistäni eli torstai on täällä. Ah niin pimeänä ja sateisena. Kuten marraskuussa kuuluukin 😉 Aina silloin tällöin saan kyselyjä siitä, että miltä meidän ruokakauppalista näyttää. No sehän näyttää joka viikko (onneksi) vähän erilaiselta. Mutta on ne tietyt tuotteet, jotka siellä pyörivät viikosta toiseen. Ne ruoanlaiton ja arjen peruspilarit. Olen tallentanut tuonne kauppakassipalveluun ostoslistan perusrungon, johon sitten lisään kunkin viikon ruokalistan mukaan puuttuvat tuotteet. Jotenkin menee nopeampaa ostosten teko kuin silloin, kun koko homman aloittaa alusta. Toki kauppalistaa tulee aina muokattua sen mukaan, mitä tulevalla viikolla kulloinkin tarvitaan. Liha/kalatuotteet lisään aina tarpeen mukaan. Myös perunat sen mukaan, onko luvassa keitettyjä, muusia, uuniperunoita tms.
Rakastan hedelmiä ja vihanneksia. Niitä on aina pakko löytyä jääkaapista/hedelmävadilta. Yleensä hedelmäosastolta löytyy aina appelsiineja, mutta näin satsumakautena satsumoita. Omenia ostetaan silloin kun niitä ei saa omasta takaa. Meillä syödään paljon salaatteja, liki joka päivä ainakin sivusalaatti, joten listalta löytyy tuo lempparisalaattisekoitukseni Lempi-Annossalaatti. Kurkkua joudutaan usein hakemaan viikon varrella lisää, sillä telkkaria katsellessa sitä menee helpostikin pari kurkkua tikkuina 🙂
On aikoja, että meillä ei juurikaan syödä leipää. Mutta toisinaan sitten taas leipää haetaan viikon varrella lisää. Itse voisin kyllä elää pelkällä ruisleivällä 🙂 Paahtimen kautta ja voideltuna. Rukiisia riisipiirakoita löytyy aina pakkasesta, sillä lapset tykkäävät niitä paahtaa ja syödä ilta/aamupalaksi.
Kuten leivissäkin, niin myös maitojen kohdalla tilanne elää vahvasti. Välillä on viikkoja, että tuo neljä purkkia maitoa riittää koko viikoksi. Kuten viime viikolla. Mutta toisinaan on viikkoja, että kaikki juovat ruoan kanssa maitoa. Yleensä, kun kuopus juo maitoa ja me muut vettä, niin maitoa ei välttämättä kulu. Täysmaito on vain sen takia, että tykkään keittää iltapuurot maitoon. Kookossoijajugut ovat vain ja ainoastaan minulle. Aamupalaksi, iltapalaksi, välipalaksi, makean nälkään. Mustikoilla, pähkinöillä ja hunajalla. Fetajuustoa pitää myös aina olla. Eikä mitään niitä vähärasvaisia kumimaisia kuutioita vaan sellainen nätisti lohkeava levy 🙂
Kikhernepestopasta on must. Se tulee niin helposti eikä täytä ähkyyn. Usein teen töissä tätä evääksi, jos kova nälkä. Sopii myös loistavasti chili sin carnen seuralaiseksi. Ohuita riisikakkuja syövät kaikki, miestä lukuunottamatta, koira mukaanlukien. Pähkinöitä kuluu paljon, kuten myös kahviakin.
Muistan silloin joskus 90-luvun puolivälissä, kun Venäjän ja Yhdysvaltain välillä tuli uhkaava kriisi, niin Oriveden mummu soitti ja kertoi menevänsä kauppaan hamstraamaan säilykkeitä. ”Kuule Marja (jep, hälle olin Marja) – pidä aina huoli, että sulla on säilykkeitä kaapissa”. Ja niin mä olen pitänytkin. Mökkiä talviteloille laittaessamme toin kotiin ison kasan säilykkeitä. Se, että säilykelaatikko on täynnä tuo tietynlaista turvallisuuden tunnetta. Olen kertonutkin teille, että mulla on ruokakausia. Kikhernekausi on kestänyt nyt pari vuotta ja uusimpana kautena on Chili Sin Carne -kausi. Go Greenin pahvitetrassa. Lämmitän kiireessä mikrossa ja syön sellaisenaan. Tai sitten syön kikhernepastan kanssa. Aivan taivaallista. Ei tarvitse edes lisää mausteita, vaan antaa kivan jälkipotkun. Ananaspaloja syödään kaikki. Jugurtin kanssa tai pelkälleen. Kookosmaidon joudun aina silloin tällöin poistamaan listalta, ellei edelliset ole käytetty. Thairuokainnostus toi mukanaan kookosmaitohamstrauksen, mutta nyt kun thairuokainnostus on laantunut, niin kookosmaitoa ei juurikaan mene.
SÄILYKKEET YMS. Kikhernesäilykepurkki 2 kpl Ananaspaloja mehussa 2 kpl Kookosmaitopurkki Vihreä luomupesto Chili sin Carne 2 prk Kalamata-oliiveja
Löytyykö sieltä viikkokauppalistasta samoja tuotteita? Aika perusmeiningillä mennään. Tällä viikolla meillä ei haettu viikkokauppakasseja, joten kaupassa on tullut ravattua liki joka päivä. Huomiselle tein tilauksen, jossa sitten on viikonlopun ruoat. Maanantaille pitää tehdä isompi lista 😀 Täällä linkin takaa on muuten reilun parin vuoden takainen juttuni jääkaappimme sisällöstä, jos kiinnostaa.
Nyt mureke pois uunista ja ruokapöytään. Huomenna onkin luvassa kotitoimistopäivä. Jouluisia kattauksia ja jouluisia herkkuja. Katsotaan, jos aika sallii myöden, niin voisin jälleen vilauttaa bloggaajan työpäivää Insta Storyn puolella 🙂
TORSTAITERKKUSIN,
PS. teille, ketkä ette ole vielä hurahtaneet kikhernepastaan, niin käykäähän täällä postauksessani hakemassa inspiraatiota. Osa tämän postauksen kuvista on lainattu sieltä!
Potkaisehan kengät pois jaloistasi ja istahda tuohon upottavaan tuoliin takkatulen ääreen ja nosta jalat rahille.
Olisiko sinulla muuten hetki aikaa jutella ruoasta ja elämästä? Mutta ennen sitä odotahan – tuon sinulle jotain pientä purtavaa ja lasillisen lempijuomaasi.
Marian Bistro & Lifestyle tarjoaa elämänmakuisia tarinoita, suussa sulavia ruokaelämyksiä, arjen ihanuutta ja pää pilvissä, jalat maassa -unelmia.
PS. se aurinko olikin vain hetken vierailija; nyt palattiin tuttuun ja turvalliseen marraskuuhun ♥
