lauantai 29. huhtikuun 2017

Vappuviikonloppuna


…meillä näemmä näyttää kaikessa hempeydessään siltä, kun olisi prinsessasynttärit tulossa 😀

MOIKKAMOI!

Ja juu, terkkuja kaupungista – pitkästä aikaa kaupunkivappu, mutta ei haittaa! Saamme huomenna ihanat ystävät viettämään sitä kanssamme. Ja oikeastaan, kun on hyvässä seurassa niin eihän sen paikan väliä. Tosin, jos saisin päättää, niin toki olisimme saaressa samalla porukalla 🙂 Vappuun kuuluu tänäkin vuonna hyvää ruokaa ja hyvää juomaa. Maltillisia koristeluita ja munkkeja. Vieraamme tuovat huomenna the vappumunkit, mutta fiilistelin tänään jo pikaisesti uunissa lämmitettävien munkkien myötä. Eka vappu pitkään aikaan, kun en olekaan itse leiponut munkkeja. Enkä liiemmin tehnyt simaa. Meillä äiskä teki maailman parhainta simaa, joten kynnys yrittää sen tekemistä itse on korkea.

Ehkä ensi vuonna 😉 Tälle päivälle olisi vielä huomisen ruokalistan tekemistä ja kaupassa käyntiä, uimahallia (lapsilla), golfkisoja (miehellä), koiran pesua, lenkkiä ja leipomista. Leppoisaa lauantaipuuhaa siis. Lisäksi on pakko käydä katsomassa rempan edistymistä. Tänä viikonloppuna saadaan kuulemma kahteen kylppäriit kalusteet laitettua. Keskikerroksen kylppärin seinälaatoista jäi yli yksi kokonainen laatta. Pikkuisen sen avulla hahmottelin, miten meidän sisustukseen sopisi haaveilemani marmoripöytä. Lisäksi tuota marmorilaattaa jäi erinäisiä soiroja ja nyt mietinkin, että pitäisiköhän ne säästää. Menisivät ihan kivasti esimerkiksi tapaslautasina!

Aika käy vähiin tässä kodissa. Toukokuun lopussa on muutto. Mutta ei välttämättä vielä mummulaan vaan muutamaksi viikoksi mökille (mikälisikäli ne jäät nyt ovat siihen mennessä sulaneet). Eiköhän me juhannukseen mennessä olla jo asetuttu uuteen kotiin. Eilen illalla fiilistelin tulevassa olkkarissa ilta-aurinkoa. Tulevan kotimme ehdoton ykkösjuttu on se, että aurinkoisella kelillä kylpee aina jokin huone auringossa. Aamulla meillä tulee paistamaan aurinko keittiöön, lukunurkkaukseen ja ruokahuoneeseen. Päivällä olkkariin, iltapäivästä ja illan suussa olkkarin toisesta isosta ikkunasta ja myöhemmin illalla työhuoneeseen ja taas keittiöön.

Tapparan mestaruusjuhlat iltapäivällä houkuttelevat, mutta jotenkin on tuota muutakin tekemistä sen verran, että taitaa jäädä väliin. Ellei sitten ulkoisteta iltaruokailua ja suunnata kaupungille. Fiiliksen pohjalta mennään 🙂

LEPPOISAA LAUANTAITA SINNEKIN!


perjantai 21. huhtikuun 2017

Fiilistellen viikonloppuun…

…aka wake me up, when September ends 😀

HELLOU!

Arvatkaas mitä tapahtuu ihan kohta? Laitan koneen kiinni, oikaisen tuohon takkahuoneen sohvalle, syön palan juustokakkua ja laitan silmät kiinni. Mikä siinä onkaan, että kun on kiire, niin sitä tulee karsittua yöunista. Ei kovin fiksua, tiedän. Omalla kohdallani yöunista karsiminen on varma houkutin flunssalle. Päivällä käytiin pienen korvakipuisen kanssa lääkärissä ja sieltä tullessa omaan kurkkuuni muutti yhtäkkiä kaktusperhe.

Mutta hei, onneksi on viikonloppu tuloillaan. Vaikka hiukka harmittaa, etten suuntaa huomenna Helsinkiin blogitapahtumaan, niin toisaalta haaveilen jo salaa viikonloppuna nukutuista päikkäreistä ja siitä fiiliksestä, kun ollaan koko perhe kotona. Sitä kaipaa viikon jäljiltä taas koko perheen bondausaikaa. Lisäksi haaveilen siitä, että saataisiin mummulan tilannetta edes vähän eteenpäin. Alunperin huhtikuun lopussa sovittu rempan valmistuminen mennee ainakin juhannukseen. Puuh. Yhtälö on sinänsä mahdoton, sillä tämä kotimme pitäisi näillä näkymin olla tyhjillään toukokuun lopussa.

Onneksi on mökki, minne paeta. Siis sitten toukokuun lopussa 😀 Se, että mökkijärvi ei ollut vielä eilenkään sulanut ketutti aikansa, mutta tänä aamuna sain mieleni käännettyä niin, että nautitaan nyt näistä räpiskäkeleistä niin kauan kuin niitä riittää. Vähän niin kuin sisustuksessakin, niin se, että korosta sitä, mitä et voi peittää. Maksimoidaan tämä marraskuun tunnelma ja poltetaan takkaa sekä kynttilöitä. Kääriydytään vilttiin ja ketutuksen sijaan fiilistellään. 

Huomen aamulla ajellaan kyllä taas katsomaan mökkijärven tilanne (riistakamera järvelle suunnattuna olisi muuten pop!), sillä täällä meillä päin on ollut aikamoiset sateet ja tuulet eilisestä lähtien. Tietänee hyvää jäiden lähdön suhteen. No, nyt se kone kiinni ja höperöitymään tuonne sohvan nurkkaan. Pari tuntia nipistän työajasta, mutta onhan tässä painettukin 

PERJANTAITERKUIN,


keskiviikko 12. huhtikuun 2017

Maailman kaunein koti ♥

(sis. kuvatulvan eli kuvatulvavaroitus 🙂

MOIKKAMOI!

Eilen pitkin kaunista Suomea ajellessani en vielä tiennyt, mikä määränpäässä odottaa. Tai tiesin, että siellä odottaa ihana ystävä ja kollega Emilia ja heidän ihana kotinsa. Mutta en tiennyt, että siellä odottaa valehtelematta maailman kaunein koti. Se kokonaisuus, joka seinien sisälle kätkeytyi. Ihmiset, jotka tuota kotia asuvat ja ne puitteet. Se oli jotain ihan käsittämättömän kaunista ja harmonista. Harvoin menen sanattomaksi, mutta nyt ei auttanut kuin huokailla ja katsella ympärilleen. Toki olen Emilian blogissa kuvia ihastellut aiemminkin, mutta en voinut edes kuvitella, että tuo kaunis koti voisi siitä enää enempää kaunistua. Mutta näin vain kävi. Meni heti kerrasta Marian Maailman kaunein koti -äänestyksen ykkössijalle 🙂
Kauniin kodin lisäksi vastassa oli tuo kaunis sielunsiskoni. Vain toinen bloggaaja voi ymmärtää toista bloggaajaa. Meillä on molemmilla ollut melko tiivis kevät ja teki hyvää istua alas ja nauraa meikit poskilla. Emilia oli valmistanut älyttömän hyvää lohisalaattia lounaaksi ja jälkkäriksi vein rahkapullat meidän lähileipomosta. Kolmisen tuntia vierähti maailmaa parantaen ja musta kuulkaa tuntuu, että me molemmat saatiin tuon kolmen tunnin aikana sellainen minilomafiilis. Hetkeksi unohtui kaikki työt ja arkiset askareet. Kotiin päin lähdin ajelemaan posket nauramisesta krampissa ja itsekseni typerästi hihitellen. Onnellisena.
Heitinkin Emilialle, että saitte musta nyt vakivieraan, sillä eihän tuo matka nyt mikään pitkä ole. Tunnissa sinne ja tunnissa takaisin. Ylipäätään olen sitä mieltä, että olen edellisessä elämässäni ollut maalaistyttö. Jotenkin kaupungista pois pääseminen rauhoittaa. Nyt ymmärrän Emiliaakin paremmin, kun aina silloin tällöin viittaa siihen, että ei viihdy kaupungissa pitkiä aikoja. En minäkään viihtyisi, jos mulla olisi tuollainen rauhan tyyssija kotina. Maatalokuumeen lisäksi muhun iski järjetön kissakuume. Tuli jopa vähän ikävä meidän edesmenneitä kissoja Elliä, Eppua, Essiä ja Ossia. Mutta eiköhän tuo koiruus nyt riitä täyttämään perheen karvainen kaveri -kiintiön 🙂

Vaikka bloggaaminen on melko yksinäistä touhua, niin onneksi on tukiverkosto puhelimen päässä. Välillä sitä ei tarvi lähettää kun havainnollistavat emojit ja toinen on jo ihan kärryillä ja osaa antaa tukea. Aivan loistavaa. Olen siunattu ihanilla ihmisillä ympärillä 

ILOISTA KESKIVIIKKOA!


tiistai 11. huhtikuun 2017

Tulevan kotimme keittiö

MOIKKAMOI!

Ja uuh, mikä päivä. Tunnelmia huomenna tänne blogiin ihanasta vierailusta ihanalle Emilialle. Sitä ennen voitte mennä katsomaan Emilian blogista hersyviä kuvia hersyvistä bloggaajista. Naurulihakset ovat ehkä lopullisesti krampissa, mutta eipä tuo haittaa. Vuosia on tullut lisää toiseen päähän roppakaupalla 🙂

Tulevan kotimme keittiö esittelyssä kuulkaas seuraavaksi. Tällä hetkellä kyseessä on pyökkikalusteinen l-mallinen keittiö (ennen jälkeen kuvia luvassa, kun keittiö on valmis). Eli tuon ison ikkunan alla ei ole työtasoa/kaapistoja. Me kuitenkin halusimme u-mallisen keittiön, joten ikkunaa joudutaan hiukan nostamaan, sillä se oli liian matalalla työtasoon nähden. Kerroinkin, että päädyimme tilaamaan keittiön kalusteet ensimmäisestä paikasta, minne menimme. Lielahden Kruunukeskuksen Keittiömaailman myymäläpäällikkö Soile Pellinen oli kanssamme niin samalla aaltopituudella keittiön suhteen, että ei siinä voinut muuta kuin nyökytellä. Tällaisen keittiön itsekin olin yrittänyt hahmotella jo syksyllä skissipaperille. Tosin hieman laihemmin tuloksin 😉

Ikkunat tekevät sen, että yläkaappeja ei oikein kärsi laittaa ja mielestäni hyvä näin. Tuohon allasseinustalle tulee avohylly. Yritetään ensin pärjätä yhdellä ja katsotaan ajan kanssa onko tarvetta toiselle. Valkoisen Festivo -jääkaappipakastimen vieressä on 40 cm kaappi, jossa ulosvedettävät laatikot. Apteekkarin kaapin hyllyjen painorajat kun olisivat paukkuneet meidän elintarvikkeista 😉 Astianpesukone on korotettu ja sen yläpuolella on integroitu mikroaaltouuni.

U:n päätyseinälle valitsimme rosteriset kodinkoneet. Särmän takia. Lisäksi tuo päätyseinä on haaveissa maalata sillä samalla sävyllä kuin nykyisen ruokatilamme seinä eli liki mustaksi. Vaalean musta taitaa olla oikea sävy. Mitään välitilalaattoja sun muita ei tule, mutta katsotaan, josko tuon altaan takaseinään pitäisi laittaa lasilevy tai muu suojaamaan roiskeilta. Ison ikkunan alle tulee 800 mm leveää laatikkoa, joihin tulee myös osaan sisälaatikot. Valaisimiksi mustat nivelvalaisimet ja sitten se olisi siinä. Kulmissa on ulosvedettävät ”karusellit” puupohjalla.

Vaikka tuleva kotimme on rakennettu jo 1960-luvulla niin se ei poissulje sitä, etteikö jotkut osat voisi olla modernimpia. Esimerkiksi tämä keittiö ja saman kerroksen vieraswc ovat kaikkea muuta kuin ajan henkisiä. Mutta meidän silmäämme just sopivia. Pitkään pähkäilimme perusvalkoisen ja kiiltovalkoisen oven kanssa, päätyen kuitenkin kiiltovalkoiseen. Tila on verrattain pieni, joten kiiltovalkoinen korostaa ikkunoista tulevan valon määrää.

Työtasomateriaalia pohdimme pitkään. Tuo nykyinen laminaatti kun on aika helppohoitoinen. Sen takia hiottava puutaso ei esimerkiksi tule kyseeseen. Päädyimme kvartsitasoon. Kauniin valkoisen 20 mm paksun qvartsitason ostamme Suomen Kivijaloste Oy:lta (blogiyhteistyö*). Suomen Kivijaloste Oy on modernilla konseptilla valtakunnallisesti kivitasoja toimittava yritys, jonka vahvuuksiin kuuluvat nopeat ja edulliset toimitukset sekä laadukkaasti valikoidut materiaalit. Kivijaloste on erikoistunut 20mm paksuihin luonnongraniittitasoihin, sekä 20mm qvartsitasoihin. 

Hih, pakko vielä myöntää, mutta arvaatteko miltä kantilta myös mietin tuota tummaa päätyseinää keittiöön? No kun sitä vasten ruokakuvat näyttävät astetta herkullisimmilta. Voi tätä bloggaajan elämää 😀 Ja vitivalkoinen keittiö kaipaa kontrastia. Seinästä sitä siis myös. Mancaven bistrokeittiöön tulee sitten vähän erilaista tunnelmaa. Josko sinne saisin ne kauan haaveilemani (ja tänään Emilian luonakin kuolaamani subway-laatat).  Täältä postauksesta voi aistia tuon keskikerroksen yleistä tunnelmaa. Keittiö ja kylppäri kokee muutoksen, samoin entinen lastenhuone. Muuten mennään olemassa olevilla seinillä ja lattioilla. Väreineen päivineen. Keittiö sijoittuu kuvissa tuon valkoisen kauniin vitriinin toiselle puolen.

Halusimme aikaa kestävän, osaltaan ehkä hieman pelkistetynkin keittiön. Mielestäni onnistuimme aika hyvin, eikö? 🙂 Kodikkuutta tulee öljytystä parketista sekä kaikista ihanista leikkuulaudoista sun muista. Lisäksi ikkunan eteen ajattelin istuttaa muutamat yrtit tuomaan ripauksen vihreää sisustukseen.

TIISTAITERKUIN,

,joka suuntaa nyt penkomaan lasketteluvaatteita, monoja ja kypäriä. Palataan huomenna kommentteihin vastaamisten merkeissä 🙂

*saamme hinnanalennusta bloginäkyvyyttä vastaan


perjantai 07. huhtikuun 2017

Pienesti jo pääsiäistä & perjantaiset

HEISSULIVEI,

ja jippii, perjantai on täällä! Aamu alkoi keittiösuunnittelijan käynnillä ja nyt on keittiö mitattu ammattilaisen toimesta. Kalusteet on tilattu ja toimitus sovittu alustavasti viikolle 20. Kodinkoneethan ostimme taannoin jo Asta-messuilta. Viime tipassa eli eilen teimme vielä muutoksen ja vaihdoimme alunperin rosterisen värisen Festivon valkoiseen. Koska sydän sanoi niin. Päädyimme ostamaan keittiön ensimmäisestä paikasta, mistä kysyimme tarjouksen. Tiedän, että pitäisi kilpailuttaa, mutta jos keittiö menee kertalaakista ihan omannäköisekseen ja budjetin rajojen sisäpuolelle, niin mitä sitä turhaa. Ostimme keittiön kalusteet Keittiömaailmasta (kyseessä ei ole kaupallinen yhteistyö :). Sain luvan esitellä keittiösuunnitelmat teille täällä blogissa, jahka piirrustukset sähköisenä saan. ID

Tänäkin vuonna vietämme pääsiäisen pohjoisessa, joten laittelin tänään jo pienesti pääsiäistä esille kotiin. Tytsyt serkkuineen koristelevat vitsoja keittiössä, joista tuleekin mukavasti väriä. Väliaikaisesti ja rajatulle alueelle 😀 Muuten olohuoneen sisustuksessa pääsiäinen näyttäytyy luonnonläheisissä sävyissä. Vuodesta toiseen. Tämä on ensimmäinen vuosi pitkään aikaan, kun laitan oikeita pajunoksia sisälle. Aiemminhan niistä on alkanut nenät vuotamaan ja pärskityttämään. Teiltä lukijoilta sain taannoin vinkin, että jos ei maljakkoon laita vettä, niin sitten allergisia oireita ei pitäisi tulla. Koklataan tätä siis tänä vuonna!

Ihan huikeaa ajatella, että viikon päästä ollaan Pyhällä hiihtämässä ja siitä viikon päästä kesämökillä aloittelemassa mökkikautta. Mikäli nuo jäät nyt ovat siihen mennessä sulaneet. Tänä vuonna mökki-ikävä on kyllä iskenyt pirskatin kovalla voimalla. Sielu huutaa hiljaisuutta ja sitä, että saa istua kalliorannalla auringon lämmittäessä kasvoja. Liplutella varpaita vedessä ja vaan olla möllöttää. Eilen tuossa karvaturria puunatessani (liki neljän tunnin ajan…) aloin miettimään, että pitäiskö sittenkin leikata sille ”kesätukka”. Kuitenkin mökillä on sen verran tuota varvikkoa, että jää koko ajan inhottavia risuja mahakarvoihin ja tassuihin kiinni. Lisäksi uidessa turkki painaa tsiljoonan. Turkin trimmaus vaan sotii vastaan sitä ajatusta, että haluan pitää turkin rodulle ominaisesti pitkänä. Mutta kukas sitä tietää, mikä koirulille on parasta. Kesähelteillä varmastikin lyhyempi karva. Voisin ainakin näin kuvitella 🙂

Illan perinteinen myyssipostaus jää tänään väliin. Mennään ei niin kuvauksellisella ruoalla. Perjantaimyyssiruokana meillä on tänä iltana kuulkaas grillimakkaraa ja perunasalaattia. Lasten toiveesta. Toivoa sopii, että saan tuon meidän grillin päälle. Mies kun palaa reissusta vasta sunnuntaina. Onneksi on olemassa uunin grillivastus varasuunnitelmana, eiköhän nuo makkarat sielläkin tekeydy 😉

IHANAA PERJANTAITA &
ALKAVAA VIIKONLOPPUA ♥