sunnuntai 03. syyskuun 2017

Kuvatulvaa kellarista (sis. ennen kuvia)

HEIPPAHEI IHANAT

ja anteeksi pieni blogihiljaisuuteni. Kellari saatiin remontin osalta perjantaina valmiiksi (ja sitä myötä siis koko talo) ja siitä lähtien on roudattu tavaroita, siivottu, järjestelty, käyty peräkärryn kanssa eräässä ruotsalaisessa huonekaluliikkeessä ja istuttu sohvalla ihmettelemässä. Avattu vihdosta viimein eilen illalla se kupliva ja kippistelty. We made it. Nämä on jälleen niitä hetkiä, kun miettii, että kunpa äiskä ja iskä näkisi… Kunnes päätän jälleen kerran uskoa siihen, että kyllä he näkevätkin ♥ Tämän ajatuksen voimalla sitä pääsee eteenpäin. 

Mancavesta tuli omasta mielestämme ihan superhieno. Eihän se vielä valmis ole; baaritiskin eteen tulee kolme baarijakkaraa (ei todellakaan ne, mitä Insta Storyssä näkyi 😉  ja seinälle dartsitaulu. Bistron puolelle on tilattu Cheers-kyltti ja ehkä vielä jostain löydetään se käytetty surffilautakin seinälle. Liikaa tavaraa emme tänne halua. Tämä on just hyvä ja tyylikäs näin. Jukeboxin ajaa allekirjoittaneen spotify-soittolistat ja kaihoisat countrybiisit 🙂

Keskikerroksesta rappuset alas tultuaan on pieni aula, josta on käynti saunaosastolle. Vasemmalle kädelle jää tekninen tila ja huone, joka toimii tällä hetkellä varastona. Jonain päivänä saamme siitä kuntosalihuoneen. Oikealle astuttaessa näkyy tuo uusi suosikkitilamme koko kodissa. Vasemmalla siellä telkkarin katselupaikka ja oikealla bistro aka apukeittiö. Apukeittiöön tuli mattamustat ovet ja työtasot. Rungot otimme kustannussyistä valkoisena, mutta se tekee sitä että tiettyjä kohtia pitää vielä joko maalata tai laittaa mustaksi dc fixillä. Apukeittiöstä löytyy tason alta jääkaappi ja pakastin. Apukeittiöstä on myös käynti pikkuvessaan.

Tuo bistron tai apukeittiön puoli on vielä vaiheessa sisustamisen kanssa. Miehen vanha kehystetty pelipaita lähtee sieltä kuntosaliin, jahka sen saamme valmiiksi. Seinälle on tulossa joku valaisin, kunhan keksisi mikä 🙂 Lisäksi kaipaisin ehkä hyllyä tai jotain sellaista baariin sopivaa lasitelinettä tuohon korkealle seinälle, M&M -kirjaimien yläpuolelle. Nuo M&M’sit on odottaneet oikeaa paikkaa ostamisesta lähtien. Katsotaan, minne ne tilassa asettuu. Baaritiskin päälle on tilattu lasi ja lasin alle baaritiskiin on ensi viikolla tulossa neljän miehelle tärkeän urheilujoukkueen logot. Bostonilaisia kaikki. Halusimme tilaan pieniä juttuja, jotka ovat tärkeitä meidän perheelle. Happy placesta eli Pyhästä muistuttavat nuo baaritiskin molemmilla puolin olevat kelot. New York taulu tuo muistoja mieleen ja vielä pitää saada mökiltä tänne yksi juttu.

Telkkarin katselutilassa on vanha tv-tasomme, jonka ajattelin aluksi maalata mustaksi. Nyt mietin, että olkoon. Josko niihin baarijakkaroihin (nahkapallit :D) saisi ruskeaa nahkaa niin mätsäisi tv-tason kanssa. Jossain vaiheessa puntaroimme television sijaan tykki+kangas -vaihtoehtoa, mutta päädyimme kuitenkin televisioon. Nahkasohva oli myös haaveena jossain vaiheessa, mutta budjetti ei antanut myöden. Tummanharmaa kangassohva ajaa asiansa loistavasti. Sohvan takanahan oli alunperin autotallin ovi, jonka muurasimme umpeen. Koska tilassa on kivilattia, niin halusimme maton tuomaan pehmeyttä. Harmaa nukkamatto on tarpeeksi iso ja siinä on ihana köllötellä. Muutama iso lattiatyyny pitää vielä hankkia. Mistäköhän sellaisia saisi? Alunperin piti tuoda se musta arkkupöytä tänne, mutta jotenkin tykättiinkin tästä arkkupöydättömästä vaihtoehdosta enemmän.

Eilen kampesimme miehen kanssa kellarista yläkertaan nukkumaan vasta yhden jälkeen. Ei tuolta malta lähteä pois. Tänäänkin olen viettänyt baarin puolella liki koko päivän. Aika huolestuttavaa näin sunnuntaina, eikö? 😉

Vilkaistaan vielä mikä oli lähtötilanne. Alla olevissa kuvissa on toki siivottu suurin osa rojuista jo pois. Autotalli ja sen takana ollut varastotila olivat aivan täynnä tavaraa. Siis ääriään myöten. Televisioseinä näytti vielä viime lokakuussa tältä:

Baaritiskille päin katsottaessa näkymä oli tämä:

Apukeittiö tila oli aiemmin varasto. Huomatkaa kuinka veikka on saanut toteuttaa teini-ikäisenä luovuuttaan 😉

Ja kellarikerroksen vessa oli aiemmin perunavarasto. Sisäänkäynti siihen muutettiin toiselle seinälle, sillä muuten olisi mennyt liian ahtaaksi.

Näin jälkeenpäin täytyy kyllä sanoa, että onneksi ei tiedostettu remontin laajuutta etukäteen. Mutta kyllä se kannatti. Koko kellarikerros rakennettiin uudestaan. Purettiin lattia ja vaihdettiin sorat, piikattiin seinät ja tehtiin ulkopuolelle salaojat tarvittavine lämmöneristyksineen. Tilassa lämpöä tuo lattialämmitys tällä hetkellä. Mutta hei, nyt sunnuntain lempparipuuhaan eli koiran pesemiseen (joka ei todellakaan ole lempparipuuhaa Tobyn mielestä). Palaan illalla edellisten postausten kommentteihin! Ja hei sähköposteihin myös, kiitos niistäkin 🙂

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,


torstai 31. elokuun 2017

Herkulliset uunibataatit

MOIKKAMOI IHANAT

ja iiiiso virtuaalihalaus teille taas tsempeistänne eiliseen postaukseen  ♥ Olen aina ollut sitä mieltä, että on suhteellisen helppoa olla nainen. En ole kärsinyt itkupotkuraivareista, mielialanvaihteluista sun muista ja elämä on ollut varsin seesteistä. Sen takia tämä puskista iskenyt analysointivaihe on pikkuisen havahduttanut. Näin lievästi sanottuna 🙂 Aina olen ollut kova analysoimaan, mutta analysoinnin kohteena on ollut enemmänkin elämä yleisellä tasolla. Nyt on menty aika henkilökohtaisiin ja tietyllä tapaa itsekkäisiinkin ajatuksiin. Siinä, missä aiemmin pidin epäitsekkyyttä hyveenä, ei se välttämättä sitä pitkässä juoksussa olekaan.

No mutta hei, sitä pitää itse myös rakastaa itseään ja pitää huoli siitä, että jaksaa. Mulle suurta osaa tässä kokonaisuudessa näyttelee ravinto. Tiedättekö, kun jostain ruoista tulee vaan niin maailmankaikkeuden euforinen olo. En sitä väitä, etteikö se euforinen olo voisi tulla juuri oikein paistetusta sisäfilepihvistä, mutta viime aikoinan euforinen olo on liittynyt enemmän kasvisruokaan. Tai sanotaanko lihattomaan ruokaan. Kyllä maanantainen nakkisoppakin maistui tuoreen ruisleivän kanssa, mutta jos täytyy verrata, niin näiden taivaallisten vegeuunibataattien jälkeen leijuin ehkä vielä enemmän pilvissä. Pilvien yläpuolella, oikeastaan.

Bataatit loistivat poissaolollaan monta vuotta meidän keittiössä. Molemmat lapset kun olivat erikoisruokavaliolla vauvoina, niin keitin ja soseutin bataattia niin paljon, että olin jo varma, että meidän keittiössä ei näitä oransseja möllyköitä enää koskaan nähdä. Pelkkä bataatin makea hajukin jo tökkäsi. Kunnes pari kolme vuotta sitten aloin lämmittelemään suhdettani bataattiin uudestaan. Nyt olen jo umpirakastunut siihen ja se menee ihan pelkältäänkin uunista suoraan syötynä. Bataattiranut on ehkä koukuttavin ruoka mitä tiedän. Mutta eipä nämä vegeuunibataatit niille hirmuisesti häviä. Näihin olisi kyllä muuten sopinut päälle esimerkiksi fetamurua…:)

HERKULLISET VEGEUUNIBATAATIT
kahdelle

2 bataattia
-pese bataatit ja tee niihin veitsellä viilto pitkittäissuuntaisesti
-laita folion sisään ja kypsennä 200 asteisessa uunissa noin tunti
-valmista sillä aikaa täytteet

Kikhernemustapaputäyte
purkki kikherneitä
purkki mustapapuja
2 rkl aurinkokuivattujatomaatteja öljyssä
puolikkaan sitruunan mehu
tuoretta korianteria
mustapippuria
suolaa
-huuhtele ja valuta herneet & pavut
-sekoita pilkottujen aurinkokuivattujen tomaattien ja sitruunanmehun kanssa
-mausta korianterilla, mustapippurilla ja suolalla
-laita jääkaappiin tekeytymään

Punajuuritahna
purkki valkopapuja
2 etikkapunajuurta
1 valkosipulin kynsi
lime&chili kuivamaustetta
suolaa
-huuhtele ja valuta pavut
-soseuta sauvasekoittimella kaikki ainekset sileäksi
-anna tekeytyä jääkaapissa

Lisukkeita jää aivan varmasti yli, joten ne voi käyttää hyväksi seuraavien päivien salaateissa tuomaan ruokaisuutta. En tiedä mikä papukausi mulla on menossa, mutta mustapapuja voisin syödä joka ruoalla. Välillä liotan ja keitän ne itse, mutta usein nappaan valmiiksi keitetyt papuset kaupan hyllyltä.

Insta Storyn puolella vilautinkin tulevan syksyn vaategarderobiani. Olen kuulkaas hurahtanut aivan sivuraiteille. Hyvässä mielessä. Sen sijaan, että syksy olisi harmaan, mustan ja valkoisen sävyttämä, löytyy sieltä tänä vuonna kukkakuvioita. Ja jopa sitä punaista väriä, jota aiemmin olen karsastanut. Huomenna luvassa vaatejuttuja!

TORSTAITERKKUSIN,


tiistai 29. elokuun 2017

Sneak peek tyttöjen huoneisiin & alekoodi Deseniolle

*postaus on tehty yhteistyössä Desenion kanssa

HEISSULIVEI IHANAT!

Lupailin kuvia tyttöjen huoneista tuossa menneellä viikolla; kattavampaa katsausta saatte vielä odottaa hieman, mutta sneak peekeja olisi tarjolla tänään. Kunhan saadaan huoneet sisustettua loppuun niin luvassa on laajempia kuvakulmia. Huoneiden sisustaminen aloitettiin siitä, että koulupöydät ympäristöineen laitettiin kuntoon. Muuton myötä aloin haaveilemaan siitä, että tytöt alkaisivat tekemään läksynsä koulupöytien äärellä ruokapöydän sijaan. 

Tämä haave osoittautui turhaksi, sillä joka ikinen päivä kotiin tullessani törmään varsin kotoisaan näkyyn; ruokapöytään, joka päällä lojuu kaksi reppua sekä kirjat ihanasti sikin sokin. Eihän siinä mitään väärää ole, että lapset tekevät läksyt ruokapöydän äärellä. Tämä mahdollistaa sen, että itse pystyn pitämään kotitoimistoani esikoisen huoneessa. Kotitoimistopäivinä linnottaudun tänne yläkerran tunnelmalliseen huoneeseen  ja tykkään, että ympäristö on siisti ja harmoninen.

Desenion kattavasta valikoimista tytöt saivat valita molemmat mieleisensä sisustusjulisteet bloginäkyvyyttä vastaan. Esikoinen valitsi julisteeseensa mustavalkoisen tanssijatytön, joka sopiikin huoneen värimaailmaan hienosti. En muista aiemmin huomanneeni, mutta Deseniolla on nykyisin saatavilla myös kehyksiä, mikä helpottaa huomattavasti julisteiden ja sisustustaulujen seinälle saamista. Itselläni kun on aina haaste saada moiset kehystettyä ja seinälle 🙂ID

Pikkuisempi meillä on haaveillut luppakorvaisesta pupusta ihan koko kesän. Siinä missä vielä pari kolme vuotta sitten haaveili minipossusta, kuulostaa tämä pupuhaave himpun verran realistisemmalta. Periaatteessa. Meillä ollaan pupuille allergisia, joten pupuhaave karitui heti alkuunsa. Onneksi lohtua on tuonut suloinen pupujuliste. Vielä vuosi sitten julisteessa olisi pitänyt olla jotain pinkkiä tai liilaa. Nyt on menossa vaaleansininen kausi ja julisteen kaunis haaleanvaalean sininen tuo muuten valkoiseen huoneeseen hieman väriä.

Siinä missä esikoisen koulupöytä loistaa puhtaanaolollaan, täyttää pikkuisemman pöydän usein kaiken maailman slime-tarvikkeet; pesuaineet, partavaahdot sun muut. Ihana huomata, kuinka tuo kaksi vuotta ikäeroa merkitsee tietyissä jutuissa ihan hirmuisesti tässä iässä. Huomasitte ehkä, että pikkuisemman koulupöytänä toimii tuo vanha työpöytäni. Uudessa kodissa meillä on työhuoneessa mummun vanha Boknäsin pöytä. Työhuone on miehen käytössä kotitoimistopäivinä, joten sen takia itse vetäydyn kotitoimistopäivinä yläkertaan esikoisen huoneeseen 🙂

Näihin kuviin tulee palattua varmasti monesti vielä myöhemminkin. Niinä päivinä, kun lastenhuoneet ovat kuin hävityksen kauhistus ja pöydät notkuvat tavaraa 😀

Alekoodilla ATMARIAS25  saatte 25 % alennusta kaikista Desenion julisteista ja sisustustauluista ajalla 29.8.-31.8.2017., lukuunottamatta handpicked-merkittyjä julisteita.

TIISTAITERKUIN,


keskiviikko 23. elokuun 2017

Tv-huoneen tunnelmia

MOIKKAMOI!

Oli tarkoitus tulla jo eilen illalla laittamaan teille televisiohuoneen tunnelmia, mutta tiedättekö kun ei vaan jaksanut. Maanantai-illan päähänpisto keittää kahvia puoli kymmenen aikaan oli sitten vihoviimeinen virhe. Päänsärkyyn se auttoi kyllä, mutta siihen sen positiiviset vaikutukset sitten jäivätkin. Ei auta juoda enää kahvia myöhään, sillä valvoin koko yön. Ehkä pari tuntia nukuin. Jos jotain positiivista, niin ainakin sain luettua yön aikana kirjaa 190 sivua. Kännykän valossa, kun en raaskinut valoa laittaa päälle, ettei mies herää enkä liiemmin jaksanut kömpiä alakerran sohvallekaan 😀 No mutta, nyt uusin virkein ajatuksin blogin parissa. Kerroinkin teille, että meillä on yksi toive tuolle keskikerrokselle. Ja se oli tv-huone. Koska olohuoneeseemme emme jälleen halunneet telkkaria, niin eipä ollut juuri vaihtoehtoja kuin uhrata entinen ruokahuone tv-huoneeksi. Ja onneksi uhrasimme, sillä tuo huone on yksi käytetyimpiä huoneitamme. Sinne lötsähdetään istumaan illalla ja onpas tuossa sohvalla tullut parit päikkäritkin nukuttua.

Sohva on äidin ja iskän vanha Ikean Ektorp -divaanisohva. Oikeastaan tässä huoneessa on liki kaikki arkkupöytää (ja seinällä olevia juttuja) lukuunottamatta mummulasta. Arkkupöytä siirtyy mancaveen ja tänne tilaan tulee kaksi pientä sivupöytää. Ne, jotka olivat vanhassa kodissa olkkarissa toisen sohvan päädyssä. Tällä hetkellä nimittäin hiukkasen häiritsee se, että arkkupöytää ei saa keskitettyä maton kuvioihin nähden. Mä tiedän, että nämä voi jollekin olla ihan turhanpäiväisiä juttuja, mutta mä olen ihan friikki kaikkien mittasuhde- yms. juttujen kanssa ;D Telkkarihuoneeseen on käynti ruokatilasta ja olkkarista. Olohuoneen värimaailma on vaalea, mutta tykkään tuosta tv-huoneen hämyisyydestä. Sohvalla istuessa voi vilkuilla samalla myös takkatulta.

Mikähän siinä onkaan, että nyt taas sisustusmaku on menossa runsaampaan ja värikylläisempään. Ai niin, kerroinko muuten teille jo, että ruokatilan seinässä saattaa viuhua huomenna maalitela? Kaipaan siihen puisen pöydän taustalle samaa vaaleanmustaa seinää kuin keittiön lieden takanakin.

Mutta nyt vilkuilemaan iltaruokajuttuja. Ruokalistan mukaan meillä pitäisi olla tänään kananuudelikeittoa, mutta koska lapset halusivat, niin otetaan perjantaille suunniteltu lohi tälle päivälle. Vaikka kananuudelikeitto tulisi kyllä tarpeeseen. Jotenkin on sellainen olo, että loppukesän flunssa yrittää kaataa meitsin. Täytynee näyttää sille närhen munat, ettei onnistu 🙂

ILOISIA KESKIVIIKKOTERKKUJA!


maanantai 14. elokuun 2017

Jotain vanhaa, jotain uutta – olohuoneessa

HEIPPAHEI!

Ja hurjan ihanaa maanantaita 🙂 Aamulla koiran kanssa lenkillä ollessani tuoksutin sen. Saapuvan syksyn nimittäin. Ihanan raikas ja kuulas tuoksu. Sellainen tuoksu, joka saa ajatukset vaatekomeroa siivoamaan. Siirtämään ne kesähepeneet (jep, just ne, joille on tänä kesänä ollut hirmuisen paljon käyttöä ;D) taaemmas ja ottamaan isot villatakit etualalle. Tosin päivästähän sukeutui varsin lämmin. Oikein mukava sisällä toimistossa istumista ajatellen. Eilen miehen kanssa kiepsautimme olkkarin siihen malliin, jossa se on ollut viimeiset neljä vuotta. Eri kalusteilla tosin. Äidillä oli tämä ihan tismalleen samanlainen järjestys ja täytyy kyllä todeta, että se vaan sopii tuohon olohuoneeseen. Olohuone aukeaa jotenkin nätimmin ja pianon eteen jää hyvää tilaa. Tilaa heittää siihen se jumppamatto aamujumppia varten. Tilaa leikkiä koiran kanssa. Tilaa lasten legoleikeille (kyllä, legot ovat vieläkin pop!). Tilaa parkettien partaveitsille.

Tuo Kate Moss kaipailee rinnalleen kaveria. Eilen siihen mallailimme, tosin ilman Katea, muutamaa grafiikkateosta ja saas nähdä. Itse en ole vielä niihin syttynyt, mutta ehkä ne joku päivä pääsevät seinälle. Lukunurkkauksen tuoli pääsi olkkariin mustan tason viereen. Se toimii tällä hetkellä lähinnä karvaisen kaverin tutkapaikkana. En tiedä mistä johtuu, mutta huh tuo koiruli on alkanut vahtimaan reviiriään; liekö siitä, että meillä on piha täynnä remonttimiehiä tämän tästä ja toinen puolustaa perhettään. Jostain muistan lukeneeni, että tällaista ns. vahtihaukkumista ei saisi kieltää koiralta.

Onneksi sunnuntaisin ei hauku, jos jotain positiivista 😉 Sen lisäksi pitää omana reviirinään vielä tuota tien toisella puolella olevaa vanhaa kotia ja haukkuu sinnekin menevät ”tunkeilijat”. Lue: asunnon uudet omistajat. Reppana, kun niin paljon pitää vahtia ♥ 

Nyt on keskikerros melkein valmis. Niin onnellinen olen, että saimme järjestettyä tilaa myös tv-huoneelle. Ja että ruokapöytä sujahti luontevasti paikoilleen. Työhuoneessa on vielä vähän säätämistä. Tällä hetkellä meillä on sekä kotoa töitä tekevän miehen että minun isot tietokoneruudut samalla pöydällä ja ai että tekee silmälle pahaa 😉 Usein itse käyn käsittelemässä vain kuvat tuolla isolla näytöllä ja muuten teen työt läppärillä keittiön pöydän äärellä. Jokin ratkaisu tosin tähän kotitoimistosysteemiin pitää saada!

Lauantain juhlista kotiin lähtiessämme sain mukaani neljä ihanaa syyshortensian oksaa veljen vaimolta. Jotenkin ne ovat niin kauniin raikkaita. Liki keväisen värisiä. Alunperin suunnittelimme tekevämme, tai no teettävämme, pihan vasta keväällä, mutta viikonlopun sateiden jälkeen olen sitä mieltä, että piha on pakko saada kuntoon vielä syksyllä. Se on sellaista mutavelliä, että ei muusta väliä. Ja olishan se ihanaa keväällä lumien sulettua nähdä jotain muutakin kuin mutaa. Illalla kumpparit jalkaan ja kohti vadelmapuskia. Suurimpien mutakasojen poisvienti on tehnyt jo pienen upliftin muuten mutaiseen pihaan. Siellä näyttäisi olevan yhdessä puskassa myös mustia viinimarjojakin. Kauneus on katsojan silmissä 🙂

Toivottavasti siellä on viikko alkanut mukavissa merkeissä 

MAANANTAITERKUIN,