lauantai 24. marraskuun 2018

Kolmen aineksen piparkakkukupit

HEIPSUNHEI

ja hei toivottavasti siellä, missä ikinä olettekin, paistaa myös aurinko ja pikkupakkanen on tehnyt luonnon kauniiksi ♥ Nopeasti ennen lauantaipuuhia tulin jakamaan teille reseptin helpostakin helppoihin joulunajan leivonnaisiin. Muistaakseni olen joku vuosi ennenkin tehnyt vastaavanlaisia piparkakkukuppeja, mutta enpäs löytänyt enää täältä blogista, että millä ne silloin täytin. Jos en väärin muista niin vaniljajädellä, johon olin murskannut pipareita. Tällä kertaa täytteeksi pääsi luumu-kanelirahka. Simppeliä, mutta ah niin syntisen hyvää 🙂

PIPARKAKKUKUPIT
6 isoa tai 12 pientä

250 g piparitaikinaa
2 dl kuohukermaa
1 luumu-kanelirahkapurkki

– kauli piparitaikina levyksi ja ota siitä lasilla pyöreitä muotteja
– kaulitse piparipyörylöitä isommaksi ja asettele voideltuun muffinsivuokaan (pohjaan ja reunalle)
– paista 200 asteessa, kunnes piparkakkukupit ovat kauniin ruskeita
– vaahdota kerma ja lisää siihen rahkapurkki
– lusikoi jäähtyneisiin piparikuppeihin
– koristele kanelilla ja tähtianiksella

Itse tein kuusi isoa piparkakkukuppia, mutta suosittelen tekemään pieniä. Nimittäin yksi pieni herkku riittää helposti tainnuttamaan jouluisen makeannälän 🙂 Näistä saisi helposti näyttävän jälkkärin esimerkiksi jouluaaton ruokapöytään. Pohjanhan voi tehdä piparinmuotoiseksi muottia käyttämällä!

Tänään jatketaan piparkakkujen huumaavassa tuoksussa, sillä tytsyt leipovat illalla serkkujensa kanssa piparkakkutalot. Sen verran tosin taidan oikaista, että ostan valmiit rakennuskappaleet kaupasta, jotka vain liimataan yhteen. Paistetaan niihin sitten vähän pihamaata ja kuusia piparitaikinasta, jotta saadaan sitä jouluista tuoksua! Mutta ennen piparkakkutalotalkoita vähän sushia ja superparkkia. Toivottavasti myös ulkoiluakin. Muistetaan nauttia 

LEPPOISAA LAUANTAITA TOIVOTELLEN,

 


perjantai 23. marraskuun 2018

Jouluinen mocktail

*postaus sisältää yhden saadun tuotteen

HEI HUOMENTA IHANAT!

Blogitehtaalla on tehty taas töitä urakalla ja postauksia odottelee jonossa julkaisua. Postausideoita sikiää kuin sieniä sateella. Mikä siinä onkaan, että tämä joulunodotus on saanut työn tuottavuuden kasvamaan…olisikohan mahdollista aloittaa joulunodotus ensi vuonna vaikka jo elokuussa tai ihan viimeistään syyskuussa, kun hetkellisesti tuntuu että pimeys vie kaikki mehut? ;D

Koska on perjantai, niin sopii drinksutella heti aamusta, eikö? En ole juurikaan ollut aiemmin mocktailejen ystävä. Enkä kyllä liiemmin cocktailienkaan, sillä tuntuu että aika monet niistä ovat olleet sen verran makeita, että ovat tökänneet samantien. Tallinnassa ihanat sielunsiskot tutustuttivat mut omenamojitojen maailmaan. Ihanan hapan, olematta liian makea. Tykästyin heti. Poissa oli se ysäreiden sininen enkeli -efekti. Päätin alkaa ottamaan selvää eri cocktaileista. Drinksuista, joita voisi tehdä ihan kotioloissakin. Cocktailien suhteen meillä ei olla vielä kovin edistytty, ellei satunnaisis GT:tä oteta huomioon (eikä sekään ole kyllä edes cocktail), mutta mocktailien maailmaan olen pikkuhiljaa päässyt sisään.

Selasin tuossa Virpi Mikkosen Joulukirjaa ja siellä näin jouluisen mocktail-reseptin.  Sen myötä tajusin, että mocktaileihin voi totta tosiaan käyttää hedelmiä ja muita aineksia soseuttamalla ne. Ei tarvitse aina mehustaa omppua tai inkivääriä ennen mocktailia. Se, että jätin omenat hieman rouheaksi toi itse asiassa mocktailiin kivaa rakennetta. Kuten myös granaattiomenan siemenet. Alkuperäinen resepti siis tuosta Joulukirjasta. Hiukka sitä tuunasin oman maun mukaan. Kuten tapanani on 🙂

Jouluinen mocktail
2:lle

2 pientä omenaa tai 1 iso omena
2 cm pätkä inkivääriä
2 tl Ceyloninkanelia*
luomukookossokeria makeutukseen
kivennäisvettä
1/4 granaattiomena
jäämurskaa

-pese ja kuori omena sekä inkivääri
-sekoita omenat, inkiväärit, kaneli ja hunaja sauvasekoittimella sekaisin
-jaa kahteen lasiin ja kaada päälle kivennäisvettä
-lisää jäämurska ja granaattiomenan siemenet

ID

Tekisi mieleni kokeilla kivennäisveden tilalla kuohuviiniä. Veikkaan, että se sopisi tähän drinksuun oikein hyvin. Pohjalle vielä luraus kanelin makuista kultahippujuomaa (sitä sellaista likööriä, jossa kultahippuja), niin jouluinen fiilis ja maku nousisi sfääreihin. Ah, ehkä viikonloppuna kokeilen 🙂

Mutta nyt drinksuttelut sikseen ja herättelemään pikkusia. Toinen heistä lähtee tänään töihin kanssani. Ota lapsi mukaan töihin -päivän aikana hän saa serkkujensa kanssa tutustua puolen päivän ajan työn tekemiseen. Leppoisasti. Aamukahville on tehtävälistalla joulutorttujen paistamista, mutta ehkä ehditään tuotantoon myös etikettaamaan muutama maalipurkki aamupäivän kuluessa. Perjantain kunniaksi lounaaksi nautitaan pitsaa, mites muutenkaan 

PIRTSAKKAA PERJANTAITA TOIVOTELLEN,

*Ceyloninkaneli saatu: Life


tiistai 20. marraskuun 2018

Samettiset kanelifudget

MMM…

mmmoikka ja hei ihanaa tiistaita! Eilinen tuli väännettyä exceleitä, tänään vuorossa taas kirjoituspuuhia. Huominen kuvaillaan. Saa olla jälleen kiitollinen vaihtelevasta viikko-ohjelmasta. Tuossa viikonloppuna, kun mies vastaili 33 kysymykseen musta, niin teki mieli itse vastata tuohon ”Millaiseen työhön et minua laittaisi?” -kysymykseen, että itse en itseäni laittaisi 08-16.00 monotoniseen työhön. Vaan musta tuntuu, että työn vaihtelevuus on just se, joka itselläni näyttelee suurta osaa työn mielekkyyden kannalta. Sopivasti aivotyöskentelyä, ripaus luovuutta, hurjasti haasteita ja osaltaan omaehtoinen aikataulu. Ne on ne jutut, mistä tykkään näissä töissäni. Jotka ovat kuitenkin kaksi ihan ääripäätä, mutta jotka kuitenkin tasapainottaa toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Elämän balanssista aasinsiltana herkutteluun. Joka sekin on syytä pitää balanssissa. Kuukausi sitten valmistin aikamoisen määrän herkkuja pakkaseen. Pakkaslaatikkomme herkkuosastolla alkoi kuitenkin tuntumaan siltä, että käsi koskettaa tuota pikaa pussin pohjaa, joten oli pakko korjata tilanne asap ja tehdä sinne pakkaseen uusia herkkuja. Jos sokerisista makeisista puhutaan, niin fudge on yksi niistä herkuista, joista en yleensä kieltäydy. Sokerittomasti (lisätty valkoinen sokeri kuuluu tähän) kun arjessa pyrin elämään, niin arkiherkuiksi valmistin fudgeja, joissa sokeria ei ole. Mutta rasvaa kylläkin eli ei näitäkään sovi napsia ihan mielin määrin. Yksi pala kahvin kanssa tyrehdyttää kyllä oikein hyvin makeannälän.

KANELIFUDGE

1 dl maapähkinävoita (mä käytin Urtekramin crunchya)
2 dl kookoshiutaleita
0,5 dl sulatettua kookosöljyä
1 banaani
2 tl ceylonin kanelia
ripaus sormisuolaa

-sekoita aineita blenderissä niin kauan, että saat koostumuksesta kuohkeaa ja vaahtomaista
-vuoraa leipävuoka (suorakaiteen muotoinen) leivinpaperilla ja lusikoi massa sen pohjalle
-laita pakkaseen noin puoleksi tunniksi ja leikkaa veitsellä paloiki
-ripottele päälle kanelia

Huom! Säilytä pakkasessa.

Saan hirmuisesti kyselyitä tuosta meidän blenderistä. Se on Wilfa ja on ajanut asiansa oikein hyvin. Tosin, nyt vihdosta viimein olen alkanut kaipaamaan hiljempaa ja tehokkaampaa laitetta. Esimerkiksi kookoshiutaleita ei jauhanut niin hienoksi, kuin mitä olisin halunnut. Lisäksi ääni on niin kova, että smoothien teon muun perheen vielä nukkuessa saa unohtaa. Tänään tosin tehosekoittimen ääni on ollut pientä; meillä on jyrätty etupihan kiveyksen pohjat sellaisella lätkällä. Tiedättekö sillä, joka tärisyttää koko talon ja saa tärykalvot soimaan?

Jep, onneksi nyt on hetken hiljaista, niin kuulee omat ajatuksensakin. Veikkaanpa, että kun jatkavat taas töitään ja jos omat työni sallivat, niin meillä on edessä koiran kanssa piiitkä iltapäivälenkki. Toinen raasu kun ei tunnu melulta löytävän mieluisaa nukkumapaikkaakaan 

ILOISIN TIISTAITERKUIN,


perjantai 16. marraskuun 2018

Pikkujoulujen kruunu: piparimokkapalakakku


Kaupallinen yhteistyö: Maldon


ILTAPÄIVÄÄ IHANAT!

Pikkujoulukausi taitaa olla jo kuumimmillaan. Joko siellä on heitetty pikkujoulukausivaihde päälle? Meillä vietettiin työpaikan pikkujouluja viime viikonloppuna, mutta tarkoituksena olisi vielä viettää joulukuussa ystävien kanssa pikkuisia joulujuhlia eli pikkujouluja. Tarjoilujen suunnittelu on joka vuosi yhtä ihanaa! Perinteisiä jouluruokia ei meidän pikkujouluissa nähdä, vaan keskitytään suolaisissa pikkunaposteltaviin ja jouluisiin salaatteihin. Jälkkäreihin tykkään panostaa erityisesti. Joulutortut ovat vakiovieraita jälkiruokapöydässä ja kun vieraita on paljon, niin jouluisista kakuista riittää monelle syötävää. Perinteisten glögijuustokakun ja kuorrutetun maustekakun lisäksi tänä vuonna pikkujoulupöytään pääsee syntisen hyvä piparimokkapalakakku. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Maldonin kanssa.

Piparimokkapalakakku juontaa juurensa mokkapaloihin, tai suklaapeltiin, jota mummullani ja äidilläni oli tapana leipoa. Vuosien saatossa olen muokannut reseptistä kakkuversion. Tänä vuonna mokkapalakakku sai lisämausteekseen piparin. Joka muuten antaa jouluisen makunsa lisäksi myös mukavaa suutuntumaa kakulle. Kuorrutteen päälle pääsi kristallilunta eli Maldonin hiutalesuolaa. Itse asiassa tuo suolan maku teki tälle makeahkolle kakulle hyvää. Muutenkin tykkään, että leivonnaisiin sopii ripaus suolaa tasoittamaan makeutta.

PIPARIMOKKAPALAKAKKU

Pohja
2 munaa
3 dl sokeria
1 tl Maldon -hiutalesuolaa
4 dl vehnäjauhoja
2 rkl makeuttamatonta kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 tl kanelia
150 g sulatettua suolatonta voita
1,5 dl maitoa
5 piparia murusteltuna taikinan sekaan
5 piparia murskattuna valmiin kakun väliin

Koristeluun
Maldon -hiutalesuolaa

-vaahdota munat ja sokeri
-lisää joukkoon nostellen varovasti yhteen sekoitetut kuivat aineet, maito ja sulatettu voi
-kaada irtopohjavuokaan ja paista 180 asteisessa uunissa noin 35-40 minuuttia. Tarkista tikulla kypsyys vielä ennen uunista pois ottamista.
-annan pohjan jäähtyä hyvin ennen sen puoliksi leikkaamista ja täyttämistä
-leikkaa kakkupohja puoliksi ja levitä alapohjalle murskattua piparia ja reilu kerros kuorrutetta
-laita kansiosa kuorrutteen päälle ja levitä kuorrutetta kakun päälle reilusti
-koristele Maldon -hiutalesuolalla

Kuorrute
300 g tomusokeria
6 rkl voita
4 rkl makeuttamatonta kaakaojauhoja
6 rkl vahvaa & kylmää kahvia

-sulata voi kattilassa, lisää muut aineet
-sekoita niin kauan miedolla lämmöllä, että tomusokeri liukenee
-anna kuorrutteen jähmettyä hieman, jotta se pysyy nätisti kakun välissä ja päällä

Suolaista kinuskikakkua on tullut aiemmin koristeltua Maldonin suolalla ja tykkään, että kauniilla kristallikiteillä saa helposti näyttävyyttä leivonnaisiin. Maun lisäksi! Niin kuin tähän pikkujouluiseen piparimokkapalakakkuun. Oletteko te tottuneet käyttämään suolaa myös makeissa leivonnaisissa? Jos ette, niin kehoitan kokeilemaan. Maltti kaikessa ja muistutuksena, että suolaa riittää tosiaan vain ihan pikkuinen ripaus. Niin, ettei se maistu suolalle, vaan sen verran vähän, että se tuo esiin leivonnaisen muut maut.

Nyt kun ruokapuoli pikkujouluja varten on mietittynä saa siirtyä toiseen ihanaan osa-alueeseen, nimittäin koristeluihin. Joulussa ehdottomasti ihaninta on tämä odotus. Se, kun pikkuhiljaa laskeudutaan itse juhlaan pikkuisten jouluisten juttujen myötä ♥ 

IHANAA PERJANTAITA TOIVOTELLEN,


lauantai 10. marraskuun 2018

Omenavaniljavoi – ehkä parasta, mitä maa päällään kantaa!

HEI SULOISTA HUOMENTA IHANAT!

Tiedän, että suustani kuuluu usein ylistyssanoja. Rakkauteni varsinkin ruokaa kohti on sellaista, jonka ääneensanomista en kaihda. Elämää kohden myös. Mutta kuulkaas, nyt tuli tehtyä sellaista elämänsulostuttajaa, että voin sanoa, että tällä hetkellä tämä on parasta, mitä maa päällään kantaa. Jos makuasioista jutellaan.

Omenavaniljavoi on  (valkoinen) sokeritonta ja vegaanista. Niin täyteläistä ja raikasta. Suloisen vaniljaista ja kivan kanelista. Kyllä, tämä lukeutuu niihin asioihin, joita voi ja saa syödä suoraan purkista lusikalla. Kuvausta varten laitoin säilöön yhden purkin. Muuten sekin olisi mennyt.

Meillä tätä syötiin rapeakuorisen leivän kanssa (siis sen lisäksi, että söin tätä suoraan purkista välipalaksi), mutta sopisi kivasti myös esimerkiksi juustopöytään hillojen kaveriksi. Ja hei, huomenna kun valmistatte isukeille brunssin, niin sinne brunssipöytään tämä vasta sopiikin!

Alkuperäisessä ohjeessa oli käytetty myös macaa, mutta sitä en tähän omaani laittanut, sillä en tiedä miten se soveltuu lapsille. Mutta voisin kuvitella, että tuo maca voisi tuoda tähän superhyvään levitteeseen aika pikantin kosketuksen. Kunhan ei vain liikaa laita 🙂

OMENAVANILJAVOI

viisi pientä / kolme isoa omenaa lohkottuna (kuorineen)
2 rkl vettä
1 rkl sitruunamehua
1 kanelitanko
1 dl cashewpähkinöitä (pari tuntia liotettuna)
1 tl kanelia
1 vaniljatangon siemenet
2 rkl vaahterasiirappia
0,5 tl merisuolaa

-laita omenat, kanelitanko, sitruunamehu ja 2 rkl vettä kattilaan
-keitä noin 10 minuuttia, kunnes omenat on kypsiä
-kunhan omenat ovat jäähtyneet kunnolla, niin laita ne + muut aineet blenderiin ja surauta sileäksi
-säilytä jääkaapissa

Omenavaniljavoita tuli vähän vajaa kolme desiä.  Tuo sana ”voi” tuossa perässä on ehkä hieman harhaanjohtava, sillä tämä käyttäytyy enemmänkin levitteen tavoin. Mutta koska alkuperäisessä respassa luki voi, niin kuuliaisesti sitä samaa käytin minäkin. Meillä vietetään tänään jo ennalta taatan ja mummun kanssa isänpäivää. Nostetaan pöytään suklaakakku ja laitetaan kahvipannu kuumaksi. Ehkä leikkaan vähän lisää leipää ja nostan lopun omenavaniljavoinkin pöytään.

Sitten kun vieraat lähtevät, niin paplarit pois päästä, juhlahaalari päälle ja punaa huuliin. Meillä on tänään töiden pikkujoulut ja samalla juhlitaan meidän työpaikan kuopuksen 40 -vuotispäivää. Tuo kuopus palkattiin vuonna 2005 minun äitiysloman sijaisuutta tekemään ja niin vain emme ole päästäneet toista otteestamme. Osin hänen ansiostaan pystyn tänä päivänä tekemään osa-aikaista viikkoa töissä ja keskittymään myös tähän blogityöhönikin.

Oletteko muuten koskaan olleet tango milongassa? Jep, en minäkään, mutta kerta se on ensimmäinen. Tuo ihana työkaverimme tutustuttaa meidät illalla tangon saloihin. Vieraita nelikymppisille on tulossa ympäri maapallon. Olen huomannut, että tango yhdistää.  Ennen virallisia nelikymppisiä ja tangoiluja menemme tutustumaan ylämaan karjaan, kippistelemään ja hohtokeilaamaan. Paljon kivoja juttuja yhdelle päivälle, mutta kun aikaisin aloittaa niin ehtii ajoissa kotiinkin. Jotta on sitten skarppina huomen aamulla tekemässä sitä brunssia. Tai jos ei nyt ihan brunssia, niin aamupalaa ainakin 🙂

LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,

PS. voi olla, että Insta Storyn (atmarias) puolella näette tangon saloja. Tai sitten ette. Riippuen vähän, miten se tango sujuu 😉