hellät tunteet ja sitä rataa, eikös? 🙂 Olen saanut blogin kautta paljon. Niin paljon, että tuossa yksi päivä asiaa miettiessäni pääsi liki itku. Olen saanut tutustua älyttömän ihaniin ihmisiin. Mulla on Helsingin päässä maailman parhaimmat tukijoukot ja ympäri Suomen joukko kollegoita, joiden kanssa olemme samoilla aaltopituuksilla. Sitten mulla on te. Te ihanat lukijat, jotka inspiroitte mua päivittäin. Olen saanut kymmenen vuoden aikana teidän ansiosta kasvatettua mun henkistä pääomaa mittaamattomalla tavalla.
Blogin ansiosta tai blogin kautta olen saanut myös oppia rakastamaan ruoanlaittoa ja päässyt ulkomaille. Yksi ikimuistoisimmista ulkomaanreissuista oli ihanan Karlan kanssa syyskuussa 2014 kun kaupallisen yhteistyön myötä pääsimme tutustumaan Budapestiin. Puolessatoista päivässä kolusimme kaupungin nähtävyydet, shoppailumahdollisuudet ja ravintolat. Tuolta reissulta jäi käteen paljon, mutta ehkä yhtenä arvokkaimpana muistona rakkaus gulassikeittoon.
Kun reissun jälkeen kirjoittelin blogiin oman versioni gulassikeitosta en tajunnut, että siitä tulee yksi blogihistoriani googletetuimmista resepteistä. Ja itse olen moisen keiton aivan unohtanut. Noh, tulee sitä tehtyä kerran vuoteen ehkä, mutta nyt jo viime kerrasta on vierähtänyt pitkä tovi. Gulassikeittoni ohje vähän vaihtelee, mutta yksi on ja pysyy. Nimittäin savustettu paprikamauste ja paprikat. Jauhelihaa laitan myös aina sekä mausteisia makkaroita, mutta jos ei lähikaupassa ole salamia, niin sitten laitan pelkkää chorizoa, jota yleensä löytyy helpommin.
Marian gulassikeitto
2 sipulia
1 solovalkosipulin kynsi
2 rkl tomaattipyreetä
3 tomaattia tai 10 kirsikkatomaattia
2 vihreää paprikaa ja yksi punainen paprika
400 gr (sikanauta)jauhelihaa
noin 15 cm pötkö salamia
200 g chorizomakkaraa
4 laakerinlehteä
0,5 rkl oreganoa
1,5 rkl paprikajauhetta
2 lihaliemikuutiota
mustapippuria myllystä
(suolaa maun mukaan)
vettä
– pilko sipulit ja kuullota niitä voissa hetki
– lisää murskattu solovalkosipulin kynsi, jauheliha ja lihaliemikuutiot, ruskista
– lisää tomaattipyree, pilkotut tomaatit (kirsikkatomaatteja en pilko), paprikat ja makkarat
– lisää loput mausteet ja vettä sen verran, että em. aineet peittyvät reilusti
– kiehuta noin 30 minuuttia; kunnes paprikat ovat pehmenneet ja keitto hieman sakeutunut
– tarkista suola ja lisää tarvittaessa
– tarjoile reilusti valkosipulimurskalla maustetulla creme fraichella ja leivän kera
Sen verran tykkään aina tujauttaa tuohon valkosipulia, että seuraavana päivänä tulee hengitystä raikastavat pastillit käyttöön 😉
ja suloista sunnuntaipäivää! Täällä on herätty taas kukonlaulun aikaan (mummotauti?), mutta en pistä pahakseni. Päivään tulee enemmän tunteja. Meillä on ollut viikonloppuisin tapana panostaa aamupalaan, yleensä työnjako on ollut selvä; mies vie koiran aamulenkille ja mä teen sillä aikaa aamupalaa. Tänä aamuna heräsin aiemmin, niin vein koiran ja ehdin heittämään esikoisenkin kohti sunnuntaiaamun jumalanpalvelusta (riparihommia) ennen aamiaisvalmisteluita. Aamupalakin valmistui käden käänteessä ja hyvällä boogiella.
Meillä hukkui edellinen vohvelirauta muuton yhteydessä, joten pari viikkoa sitten ostettiin uusi. Siinä missä tuo vanha rauta paistoi vohvelit silmänräpäyksessä, vie tällä uudella aikaa paistaa ne sen verran pitkään, että sitä helposti tylsistyisi odotellessaan. Ellei kehittele muuta tekemistä 😉 Mä kehittelin rinnalle taas noiden meidän pannareiden paistoa. Niistä kysytään IG:n puolella melkein joka kerta, kun kuvan sinne storyyn laitan. Ohje vaihtelee sen mukaan, mitä kaapista löytyy, mutta tänään paistoin nuo herkut tällaisella ohjeella:
-surauta munat ja banaani sekaisin sauvasekoittimella
-lisää kaurajauhoja (ja leivinjauhe) samalla sekoitellen, kunnes massa on sellaista hiukkasen jämäkkää
-mausta kanelilla ja kardemummalla
-anna tekeytyä hetki
-paista kookosöljyssä kuumalla pannulla noin minuutti / puoli
Usein laitan banaanipannareihin leivinjauheen sijaan psylliumia ja kaurajauhojen tilalle mantelijauhoja. Joskus taikinaan pääsee myös mantelimaitoa. Eikä se välttämättä kananmuniakaan tarvitse. Soveltaminen keittiöpuuhissa on ihan parasta!
Pannarit ja vohvelit meillä syötiin rahkajugurtin, hedelmien ja siemenien kanssa. Tehosekoittimessa valmistui hetkessä smoothie mustikoista, mansikoista ja banaanista. Tummapaahtoinen kahvi kauramaidolla kruunasi aamiksen. Tästä on hyvä jatkaa kohti sunnuntaipuuhia. Juoksulenkkiä (pitkästä aikaa!), pyykkisulkeisia ja illan suussa kahvittelua. Vain pari työviikkoa ennen talvilomaa. Tuntuu kyllä, että ei ole itse vielä millään muotoa loman tarpeessa. Mutta kyllähän tuollainen loma nyt vastaanotetaan, kun sellainen tarjotaan 🙂 Onko tämä alkuvuosi mennyt nopeasti vai kuvittelenko mä vain?
Te, jotka liikutte paljon tiedätte, kuinka sitä pikkuisen murenee henkisesti, kun ei syystä tai toisesta pääse hikiliikkumaan. Maanantai-iltana kävin juoksemassa, mutta tiistai-iltana noussut lämpö teki sen, että eilinen oli vapaapäivä liikunnasta. Torstaina sitten, ajattelin. Tänä kotitoimistopäiväaamuna heräsin nokka tukossa ja kylmän horkkaan. Aamupäivän tein koulujuttuja ja päätin, että lounastauolla käyn kyllä juoksemassa. Ikään kuin ignoorasin koko kuumemittarin, joka huuteli nimeäni eteisen laatikossa. Sitten tajusin, että pahinta, mitä voin itselleni tehdä on lähteä hikiliikkumaan puolikuntoisena. Vaikka koen, että mulla on itsemyötätuntoa, niin näin pikkuisessa flunssassa sitä voisi kieltämättä olla hitusen enemmän.
Pienen flunssan kourissa sitä tulee kiinnitettyä vielä enemmän huomiota terveelliseen ruokavalioon. Käykö teilläkin niin, että flunssainen kroppa huutaa kaikkea vihreää ja rouskuvaa, sielulle ja pääkopalle mannaa tekevää ruokaa? Mun kroppani on tänään huutanut passionhedelmää ja parsakaalia. Erikseen. Mutta myös näitä yhtenä päivänä valmistamiani herkullisia kikhernepihvejä. Joiden hieman ehkä krouvi ulkonäkö ei korreloi sitten millään muotoa herkullisen maun kanssa 😉 Tästä kokonaisuudesta tuli niin kertakaikkisen hyvä, että tunsin astuneeni ruokataivaaseen. If you know what I mean.
Vaikka kuvissa vilahtelee tuo mun kaikkien aikojen lemppari (keitto)kirja, niin kikhernepihvien ohje ei ole sieltä peräisin. Aina aika ajoin tartun Gwynnien kirjaan inspiraation toivossa. Ja joka ikinen kerta suljen kirjan kannet inspiroituneena. Puhdasta, hyvää tekevää ruokaa. Sitä on tuo kirja tulvillaan. Sitä ovat tulvillaan myös nämä kikhernepihvit, hedelmäinen salaatti ja mangovinaigrettekin. Kikhernepihvit tein tällä reseptillä, hieman taas sitä muokaten. Mangovinaigretteen olisi ollut ihana käyttää tuoretta mangoa, mutta sen puuttuessa kävin lasten välipalahyllyllä ammentamassa tarjontaa 😉
Kikhernepihvit ja hedelmäinen salaatti
Kikhernepihvit 1 tlk kikherneitä 1 pieni punasipuli 2 valkosipulin kynttä puolikkaan sitruunan mehu 1 dl korppujauhoja 1 kananmuna kourallinen tuoretta korianteria pari rkl fetaa 1 tl juustokuminaa pari kierrosta mustapippurimyllystä
-valuta kikherneet lävikössä ja huuhtele ne
-kuori sipulit ja pienistele niitä hieman
-lisää kaikki aineet kulhoon ja surauta sauvasekoittimella tasaiseksi (voit jättää halutessasi vähän rosoiseksikin)
-muotoile käsin neljä pihviä ja paista paistinpannulla noin kolme minuuttia / puoli
-tarjoile hedelmäisen salaatin ja mangovinaigreten kanssa
-sekoita keskenään ja tarjoile mangovinaigreten kanssa
Mangovinaigrette puoli purkkia mangososetta loraus valkoviinietikkaa pikkuisen hunajaa ripaus suolaa
-sekoita ainekset keskenään
Inspiraation tähän annokseen sain sunnuntaina, kun kävimme pitkästä aikaa ulkona syömässä perheen kanssa. Ravintola valikoitui sen mukaan, missä saimme tuhlattua miehen työreissuilla keräämät ateriaedut. Kas jotain hyötyä reissumiehen reissuistakin 😀 Kasvispihvit ovat ihanan helppoja tehdä ja kaiken lisäksi herkullisia. Jälleen mietin, että miksei niitä tule tehtyä useammin?
Nyt takaisin koulujuttujen pariin, hikiliikuntahaaveet siirtyvät jälleen eteenpäin. Ehtiihän sitä (tää on tätä self-talkia ja sen aikaan saamaa mielenhallintaa…tiukkaa tosin tekee). Sitäpaitsi, aurinkoisesta pakkaskelista pystyy hienosti nauttimaan sisätiloissakin. Varsinkin kun sulkee silmänsä siltä näyltä, joka paljastaa, että ikkunat on unohtunut pestä sisäpuolelta 😉
AURINKOA TORSTAIHINNE TOIVOTELLEN,
PS. lupailin tälle viikolle toivepostausta meidän keittiön pienkodinkoneista. Valitettavasti se siirtyy ensi viikolle, pahoitteluni ♥
ja ah, mittari näytti miinus kymmentä aamulla 🙂 Takkapuita takkaan vaan ja villasukkaa jalkaan!
IG Storyn puolella seuraavat ovatkin huomanneet henkiin heränneen addiktioni kvinoaan ja kaiken maailman kvinoakulhoihin. Tämä on sellainen addiktio, joka aina silloin tällöin nostaa päätään ja nyt se on jo kestänyt taas kolmisen viikkoa. Saan aika paljon kyselyitä näistä kulhoista, joten on oikeutettua omistaa yksi kokonainen postaus aiheelle. Edullisemmaksi tulisi keitellä kvinoaa iso satsi kerran viikkoon, mutta mä käytän tuollaisia valmiskvinoapurkkeja. Niitä myydään kahden setissä ja muistaakseni tuolla on hintaa 1,50 euroa. Yhden purkin sekoitan milloin minkäkin lisukkeen kanssa ja kas, helppo ja terveellinen herkku on valmis. Kvinoaa voi myös lämmittää mikrossa, mikäli haluaa lämpimän kvinoakulhon. Alla viisi kvinoakulhosuosikkiani:
Ja hei kaikkiin laitan poikkeuksetta (paitsi nro 4) kastikkeeksi oliiviöljyä, sitruunamehua ja mustapippuria.
Tänään kotitoimistopäivä sujuu koulukirjoja lukien; tietokoneella istuminen ei taida olla tälle päivälle hyvä juttu. Eilisen liki viiden tunnin kirjoitusurakan jälkeen (universumikin on maratonpostauksia vastaan ;)) oikea ranne alkoi vihoittelemaan ja siihen nousi peukalon tyveen sisäranteeseen patti. Niin kivulias oli yöllä, että olin pari tuntia valveilla. Liekö jotain jännituppitulehdusta tai vastaavaa, mutta kokeillaan yksi tietokoneeton päivä tähän väliin. Tai tietokoneeton siitä eteenpäin, kun olen saanut tämän postauksen tehtyä ja vastailtua sähköposteihin.
Mutta ennen koulukirjojen kiehtovaan maailmaan sukeltamista kampaaja-Kristan penkkiin. Saas nähdä, mitä tällä kertaa tehdään. No, ainakin tasoitetaan esikoisen vuoden alussa leikkaamaa polkkaa ja laitetaan harmaat piiloon. Ehkä laitetaan myös lähestyvän kesän myötä vähän raikastusta tuohon pääliosiin.
Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Rosten Siemenrapeat & Indieplace
PERJANTAI-ILTAPÄIVÄÄ IHANAT!
Vuodenvaihteen jälkeen monet meistä laittavat elämänsä raiteilleen liikunnan ja ruokavalion suhteen. Itsekin kuulun tähän porukkaan, joka arjessa syö terveellisesti, mutta joka joulun aikaan antaa itselleen luvan herkutella hyvällä omalla tunnolla. Parin viikon konvehti- ja kinkkurumban jälkeen kroppa ja sielu huutavat terveellisiä herkkuja. Paluuta siihen tuttuun ja turvalliseen arkirytmiin. Siihen, jossa pääosaa näyttelevät ravintorikkaat ja tasaisesti energiaa antavat, sielulle mannaa tekevät ruoat. Sellaiset terveelliset ruoat, joiden avulla koen oikeasti herkuttelevani jokaisena arkipäivänä. Terveellisen arjen ei kuulu olla kituuttamista ja herkuista kieltäytymistä. Terveelliset ja kuitupitoiset Siemenrapeat -tuotteet näyttelevät omassa arjessani suurta osaa.
Siemennäkkileivät ovat olleet mulle arjen herkkuja jo vuosien ajan. Aluksi itse tehtynä, sitten kiireisen arjen keskellä kaupan hyllyltä ostettuna. Iltapäiväkahvin kanssa siemennäkkileipä menee sellaisenaankin, mutta jos oikein haluan herkutella, niin levitän leivän päälle vähän turkkilaista jugurttia ja kuorrutan sen vadelmilla ja mustikoilla.
Kaupallisen yhteistyön myötä kotimaisen perheyritys Leipomo Rostenin kanssa tulin jakamaan teille ilosanomaa terveellisten, herkullisten ja ravintorikkaiden Siemenrapeat-tuotteiden myötä. Itselleni näistä tuttuja entuudestaan olivat Siemenrapeat-näkkileivät, mutta tämän kampanjan myötä tutuksi tulleet Siemenlastut ovat tulleet jäädäkseen meidän perheen ruokavalioon. Molemmat tuotteet kun sopivat myös lapsille.
Siemennäkkileipiä on saatavilla kuusi herkullista makuvaihtoehtoa, joista kaksi on täysin gluteenittomia:
Omiksi lemppareiksini näistä ovat nousseet Kurpitsa & Pellavansiemen (72% siemeniä) sekä Kaura & Chia (64% siemeniä). Siemennäkkileivät ovat herkullisia sellaisenaankin, mutta soveltuvat loistavasti myös leivontaan ja ruoanlaittoon. Ajattelin jakaa teille alla muutamia ideoita, joihin voisin käyttää siemennäkkileipiä:
suolaisen juustokakun pohjaan panzanella-salaatissa vaalean leivän sijaan paneroiduissa kalan/kanan paloissa leivitykseen pizzapohjana pellille aseteltuna granolassa rusinoiden ja kuivattujen marjojen kanssa
granolamuffinssessa
banaanivuokaleivässä lasagnessa
Itse päätin kokeilla siemennäkkäreitä lasagnessa pastalevyjen sijaan. Niin paljon kuin pastaa rakastankin, niin välillä se turvottaa ja saa olon niin väsyneeksi, ettei iltapäivän töistä enää juuri tule mitään. Gluteenittomilla siemennäkkileivillä lasagnesta saa helposti gluteenittoman version!
Näkkärilasagneen valitsin Kaura, Speltti & Merisuola -siemennäkkäriä sekä yhteen kerrokseen Kaura & Chia -siemennäkkileipää. Tämä suussa sulava, lihaton lasagne yllätti koko perheen. Se, että siinä ei ollut sitä perinteistä lihaa ei haitannut lainkaan. Siemennäkkileivät mehustuivat ihanasti suloisen tomaattikastikkeen syleilyssä uunin lämmössä. Papuchilisalsa toi lasagneen pientä potkua. Jos tätä lasagnea haluaa vielä tuunata jollain, niin uskoisin että pienet ranskankermanokareet kerrosten välissä toimisivat myös hyvin. Halutessaan reseptistä saa helposti täysin vegaanin vaihtamalla juustot vegaanijuustoraasteeksi.
-laita uuni lämpenemään 175 asteeseen
-kuori sipulit, pienistele ne ja kuullota muutama minuutti öljytyllä pannulla
-kuori ja raasta porkkanat, lisää pannulle
-lisää pannulle myös tomaattimurska, kirsikkatomaatit ja papuchilisalsa
-pilko sekaan tuoretta oreganoa ja persiljaa, anna seoksen porista kymmenisen minuuttia
-mausta tomaattikastike hunajalla, mustapippurilla ja paprikalla, lisää tarvittaessa ripaus suolaa
-lado vuoan pohjalle kerroksittain kastiketta, sitten siemennäkkileipää
-viimeisen siemennäkkileipäkerroksen jälkeen ripsottele päälle juustoraastetta ja revittyä mozzarellaa
-paista uunin keskitasolla 175 asteessa 25-30 minuuttia, kunnes juusto on kauniisti alkanut ruskettumaan
-anna lasagnen vetäytyä muutama minuutti ennen tarjoilua
Olenkin kertonut teille, että harrastan ruoanlaittoleipiä. Kyllä, niitä sellaisia, joita tykkään napostella tehdessäni ruokaa ja odotellessani ruoanvalmistusta. Ei niin paljon, että täyttyisin, vaan niin että pahin nälkä tulee taltutettua. Mikäli sellainen on jostain syystä päässyt yllättämään. Rosten Siemenrapeat Siemenlastut toimivat ruoanlaittonaposteluina siinä missä terveellisinä välipaloina, eväsretkellä tai vaikka tapaslautasen tähtivieraina. Itse ihastuin tuohon Paahdettu sipuli & Seesami -siemenlastuun, jota dippasin hummukseen ja punajuuritahnaan. Muita Siemenlastujen makuja ovat Seesami & Chia, Rosmariini & Merisuola sekä Inkivääri & Maissi.
ARVONTA
Onko Siemenrapeat-tuotteet teille tuttuja? Sain arvottavakseni herkullisen ja terveyttä uhkuvan Rosten Siemenrapeat-tuotepaketin (arvo 30 euroa) yhdelle teistä. Arvontaan voitte osallistua tämän postauksen kommenttiosioissa vastaamalla kysymykseen:
Millaiselle Siemenrapeat-tuotteelle olisi mielestäsi kysyntää?
Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy viikon päästä perjantaina eli 7.2.2020 klo 15.00. Arvonnan säännöt löydätte täältä.
Terveelliset Siemenrapeat -tuotteet ilostuttivat myös tänään täällä töissä iltapäiväkahvipöydässä 🙂 Nyt vielä muutama työjuttu, sitten kone kiinni, kohti kotia ja viikonloppua. Ihanaa!
Potkaisehan kengät pois jaloistasi ja istahda tuohon upottavaan tuoliin takkatulen ääreen ja nosta jalat rahille.
Olisiko sinulla muuten hetki aikaa jutella ruoasta ja elämästä? Mutta ennen sitä odotahan – tuon sinulle jotain pientä purtavaa ja lasillisen lempijuomaasi.
Marian Bistro & Lifestyle tarjoaa elämänmakuisia tarinoita, suussa sulavia ruokaelämyksiä, arjen ihanuutta ja pää pilvissä, jalat maassa -unelmia.
