sunnuntai 09. helmikuun 2020

Ihana päivän aloitus

HEIPPAHEI IHANAT

ja suloista sunnuntaipäivää! Täällä on herätty taas kukonlaulun aikaan (mummotauti?), mutta en pistä pahakseni. Päivään tulee enemmän tunteja. Meillä on ollut viikonloppuisin tapana panostaa aamupalaan, yleensä työnjako on ollut selvä; mies vie koiran aamulenkille ja mä teen sillä aikaa aamupalaa. Tänä aamuna heräsin aiemmin, niin vein koiran ja ehdin heittämään esikoisenkin kohti sunnuntaiaamun jumalanpalvelusta (riparihommia) ennen aamiaisvalmisteluita. Aamupalakin valmistui käden käänteessä ja hyvällä boogiella.

Meillä hukkui edellinen vohvelirauta muuton yhteydessä, joten pari viikkoa sitten ostettiin uusi. Siinä missä tuo vanha rauta paistoi vohvelit silmänräpäyksessä, vie tällä uudella aikaa paistaa ne sen verran pitkään, että sitä helposti tylsistyisi odotellessaan. Ellei kehittele muuta tekemistä ;) Mä kehittelin rinnalle taas noiden meidän pannareiden paistoa. Niistä kysytään IG:n puolella melkein joka kerta, kun kuvan sinne storyyn laitan. Ohje vaihtelee sen mukaan, mitä kaapista löytyy, mutta tänään paistoin nuo herkut tällaisella ohjeella:

Banaanipannarit
4 kpl

2 munaa
1 ylikypsä banaani
gluteenittomia kaurajauhoja
pari tl leivinjauhetta
kanelia, kardemummaa

-surauta munat ja banaani sekaisin sauvasekoittimella
-lisää kaurajauhoja (ja leivinjauhe) samalla sekoitellen, kunnes massa on sellaista hiukkasen jämäkkää
-mausta kanelilla ja kardemummalla
-anna tekeytyä hetki
-paista kookosöljyssä kuumalla pannulla noin minuutti / puoli

Usein laitan banaanipannareihin leivinjauheen sijaan psylliumia ja kaurajauhojen tilalle mantelijauhoja. Joskus taikinaan pääsee myös mantelimaitoa. Eikä se välttämättä kananmuniakaan tarvitse. Soveltaminen keittiöpuuhissa on ihan parasta!

Pannarit ja vohvelit meillä syötiin rahkajugurtin, hedelmien ja siemenien kanssa. Tehosekoittimessa valmistui hetkessä smoothie mustikoista, mansikoista ja banaanista. Tummapaahtoinen kahvi kauramaidolla kruunasi aamiksen. Tästä on hyvä jatkaa kohti sunnuntaipuuhia. Juoksulenkkiä (pitkästä aikaa!), pyykkisulkeisia ja illan suussa kahvittelua. Vain pari työviikkoa ennen talvilomaa. Tuntuu kyllä, että ei ole itse vielä millään muotoa loman tarpeessa. Mutta kyllähän tuollainen loma nyt vastaanotetaan, kun sellainen tarjotaan :) Onko tämä alkuvuosi mennyt nopeasti vai kuvittelenko mä vain?

SULOISTA SUNNUNTAIN JATKOA,

 


Kommentoi