torstai 30. heinäkuun 2015

Torsdagsmys / ruokavinkki viikonlopulle

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA
TORSTAI-ILTAA IHANAT!

Meidän oli alunperin tarkoitus tulla mökille vasta tänä aamuna, mutta eilen, kun raskaantyön raataja palasi työreissusta monta sataa kilometriä ajaneena päätimmekin lähteä siltä istumalta möksälle. Just päästiin saareen ennen pimeän tuloa. Tänä aamuna oli ihana herätä möksältä. Kaupungissa kun sitä herää kaiken maailman ääniin ja valoon. Täällä pimennysverhojen avulla unet jatkuvat liki sinne puoleen päivään.

Nyt kuulkaas huutaa (taas) jokainen lihas hoosiannaa. Se huoneiden vaihtorumba plus tämän päivän ex tempore terassinlaajennusprojekti tekivät niin hyvää. Fyysinen rasitus on se, jota olen lomalla kaivannut. Terdeä laajennettiin sen verran, että saatiin se kiinni tuohon meidän ulkotulipaikkaan. Eli kahteen kaivonrenkaaseen, jotka laitoimme vanhan maakuopan päälle. Tuossa kuopassa on ennen vanhaan säilytetty niitä jääkaappitavaroita. Kaivonrenkaat käsittelimme puuöljyllä mustaksi. Niistä tuli aika fiksunnäköiset. Voin laittaa kuvia tuosta meidän projektista huomenna!

Projektin valmistumista kruunasimme lasillisilla punaista sekä ihan superhyvillä täytetyillä bataateilla. Tätä nykyä surffailen ruokakuvia instagramin puolella, josta inspiraation näihinkin sain. Reseptiä en välttämättä muistanut oikein, mutta ei haittaa – hyvin upposi ja varmasti löytyvät meidän perheen ruokalistalta jatkossakin! Täyttäviä ja niin halutessaan nämä voi tehdä perin terveellisen kaavan mukaan.

TÄYTETYT UUNIBATAATIT
4:lle

2 bataattia

täyte
1 kesäsipuli varsineen
1 rasia babypinaattia
2 rkl kevytkermaviiliä
2 rkl tuorejuustoa (voi jättää pois)
1,5 dl kikherneitä
mozzarellaraastetta (tai jotain kevyempää juustoa)
suolaa & pippuria
– pese bataatit ja kypsennä niitä 200 asteisessa uunissa noin 45-60 minuuttia, kunnes kypsiä
– leikkaa puoliksi ja jäähdytä hieman
– sillä aikaa kuullota pilkottu sipuli ja kunnes sipuli hieman pehmennyt lisää pinaatti
– koverra bataatit, mutta älä täysin jätä kuoria ilman bataatin ”lihaa”
– muusaa kovertamasi bataatti kermaviilin ja tuorejuuston kanssa
– lisää kikherneet, pinaattisipulisekoitus sekä mausteet
– laita bataatin kuoret uuniin viideksi minuutiksi (200 astetta)
– täytä kuoret täytteellä ja koristele mozzarellaraasteella
– paista uunissa noin 10-15 minuuttia, kunnes juusto on kauniin ruskeaa

*************************************************

Tuosta kuulkas sitten vaikka viikonlopun herkuttelupöytään! Tälläiset herkut on mun mielestä ihan ässiä; ei aina tarvitse olla uppopaistettuja ja kermalla kuorrutettuja ruokia. Kevyemmällä kaavalla muuten jatketaan elokuukin. Tammikuiseen tapaan taitaa korkki napsahtaa kiinni, lisäksi arki alkaa herkuttomana. Viikonloppuisin kyllä saa herkutella. Kiitos ihanaiset makkarikommenteistanne, palaan niihin huomenna. Nyt tulee uni silmään; ihan koko päivän kun on ulkona, niin ei tee vaikeuksia nukahtaa. Ollakin, että on herännyt vasta 12 tuntia sitten 😀

KAUNIITA UNIA &
SUPERIHANAA VIIKONLOPUN ODOTUSTA,

alle


tiistai 28. heinäkuun 2015

ごちそう さま ご馳走 様

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA…sorry kuvatulvasta 🙂

MOIKKAMOI!

Tuumasta toimeen; niin kuin eilen sanoin, niin päivät menevät hukille, kun heräilee puolen päivän tienoilla. Tänä aamuna oli kello soittamassa ja lenkkivaatteet odottamassa keittiön tuolilla. Ihan älyttömän yllättynyt olen, että sain itsestäni tuon aamulenkin verran aikaiseksi. Yleensä mussa herää aamulenkkien alla selkärangaton ameeba, joka valitsee sittenkin helpoimman vaihtoehdon. Tästä on kuulkaas hyvä jatkaa päivää! Jatketaan sitä vähän ruokajutuilla taas…

Parasta matkustelussa on (seikkailufiiliksen lisäksi 😉 ruokailut. Se, kun mietitään, että mihin mentäisiin syömään. Uusien kokemusten karttuminen, ruokalistojen lukeminen. Ravintolan sisustuksen ihasteleminen. Tiedättekö, kun ruokaillessa tulee sellainen tunne, että ”I’m in heaven”? Miljöö, seura, ruoka. Kaikki kohdillaan. Mun tähän astisen elämäni ehkä yksi parhaimmista ruokakokemuksista oli Kööpenhaminassa. Sattumoisin juurikin meidän hääpäivänä. Mies oli aiemmin työreissullaan käynyt sushipaikassa hieman syrjemmällä, sivukadulla. Ja sitä lähdimme metsästämään. Löysimme tuon pienen japanilaisen ravintolan yhtenä iltana klo 21.00 jälkeen ja yllätyimme, kun saimme pöydän, sillä ainakin TripAdvisorin mukaan pöytävaraus kannattaa tehdä. Itse asiassa tuo paikka taisi olla liki tyhjä meidän siellä ollessamme. Kauniin karu japanilainen sisustus viehätti ensi näkemältä. Eläkeiän jo reippaasti ylittänyt harmaahapsinen japanilainen mies nyökkää huomaamattomasti meille tervetuloa, yokosoようこそ. Ohjaa meidät pöytään ja antaa nuoremmalle sukupolvelle ohjat. Tässä vaiheessa saamme kuulla, että ravintola ei tarjoa enää sushia, mutta sashimia ja muita japanilaisia herkkuja. Noh, tämähän kävi meille. Sushia kun saa helposti Suomestakin. Saimme pöytään lämpimät pyyhkeet, soijapapuja sekä teetä samalla kun silmäilimme ruokalistaa. 

Lapsille tilasimme tori teriyaki -annoksen eli kanaa teriyakikastikkeella. Ja eih, ei todellakaan sellaista, mihin Thaimaassa olemme tottuneet vaan kanaa japanilaisittain. Kera misokeiton ja japanilaisen salaatin. Lisukkeena riisiä. Meille tarjoilija suositteli sashimisekoituksen raa’asta kalasta. Tähän myös tuli lisäksi riisiä, misokeittoa, japanilaista salaattia sekä marjoja. Tilasimme myös kaksi ippiniä; gyoza eli kananyyttejä sekä ebi furai eli friteerattuja katkaravun pyrstöjä. Molempiin kuului ihan taivaalliset kastikkeet. Pieni kumarrus ja nauttikaa ruoasta -toivotus, douzo meshiagare どうぞめしあがれ.

Juomaksi lapsille kolaa, heh ja aikuisille valkoviiniä. Palan painikkeeksi pienet maistiaiset lämmintä sakea eli riisiviinaa. Japanilaiset oluet jäivät tällä kertaa kokeilematta. Niin, mikä tämä taivaallinen ravintola on? Ravintola Bento, Kööpenhaminassa. Kivenheiton päässä rautatieasemalta. Suosittelen lämpimästi, jos käytte Kööpenhaminassa ja olette hyvää ruokapaikkaa vailla. Ja tykkäätte japanilaisesta ruoasta. Meillä on kyllä sinänsä helppo tuon miehen ja lasten kanssa mennä syömään, kun aika pitkälti kaikki meistä on tänä päivänä kaikkiruokaisia.

Hassu yksityiskohta oli se, että kun kerroimme tarjoilijapojalle, mistä päin olimme, hän vastasi meille kummarruksella ja sanomalla kiitos. Juu, ihan suomeksi. Heidän suvustaan joku oli nainut suomalaisen, joten tämän takia osasivat pari suomenkielistä sanaa 🙂 ごちそう さま ご馳走 様 – kiitos ruoasta! We’ll be back!

Onko teillä jotain mieleenpainuvaa ruokakokemusta? Meillä tuolla reissulla oli yksi toinenkin mieleenpainuva ruokakokemus. Ja vielä huvipuiston ravintolassa, voitteko kuvitella 🙂 Siitä lisää tivolipostauksessa. Tai postauksissa. Voi olla, että joudun jakamaan tuon aiheen kahteen eri postaukseen, sillä kuvia ja juttua on niiiiiin paljon!

AURINKOISIN TIISTAITERKUIN,

alle


maanantai 27. heinäkuun 2015

Mmm…mustikkakukko!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAMOIMOI!

Home sweet home -tunnelmissa ollaan. Tosin tuo sana sweet ei tällä hetkellä ihan pidä paikkansa (ks. kuva instasta ;). No mutta, heti kun saan siivousmoodin jälleen päälle, niin eiköhän kotikin ala tuntumaan kodilta. Päätettiin tulla tänään pariksi yöksi kotiin. Mies käy heittämässä huomenna yön yli työkeikan pohjoisemmassa ja me tyttöjen kanssa laitetaan tyttöjen huoneet valmiiksi koulua varten. Kaksi viikkoa tasan aikaa koulujen alkuun. Mihin se lasten kesäloma hurahti? Tosin täytyy sanoa, että jotenkin tämä kesä on tuntunut poikkeuksellisen rentouttavalta. Varsinkin nuo kolme kesälomaviikkoa, jotka on takanapäin. Eilen tuli jo pieni ahdistus, että hetkinen – onko mulla vielä viikko lomaa jäljellä vai ei. Joutui laskemaan kalenterista 😀

Sateinen sunnuntai mökillä kääntyi aurinkoiseksi illaksi ja käytiin tyttöjen kanssa poimimassa litran verran mustikoita. Kesän eka mustikkakukko tai -kukot tuli leivottua parisen viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna ja kolme viikkoa myöhemmin kuin edellisvuonna. Kertonee jotain kesän keleistä. Osa mustikoista on vieläkin raakileita, joten käsipelillä täytyy poimia. Räksät ovat hiffanneet myös marjojen kypsymisen, joten meillä onkin mökkipiha nyt täynnä sellaisia foliosta tehtyjä ”joulukoristeita”, jotka roikkuvat puussa. Saas nähdä pysyykö räksät pois mustikoista. Toivottavasti, sillä vaikka alkuun näytti, ettei mustikoita juuri tule, niin onhan niitä. Ihan siihen toissavuotiseen 20 litraan ei ehkä päästä, mutta lähelle. Moooonta aamua talven varalle pelastettu, kun syön mustikoita jugurtin/puuron päällä 🙂

Mustikkakukko, ruiskuori ja päälle vaniljakastiketta. Parempaa saa hakea. Viime vuonna tein mustikkakukon isoon vuokaan, mutta tänä vuonna tein taas pikkuisia kukkosia. Superhyviä!

MUSTIKKAKUKOT

Taikina
200 gr voita sulatettuna
1,5 dl sokeria
4,5 dl täysjyväruisjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte
6 dl mustikoita
1 dl sokeria
0,5 dl perunajauhoja

1. Valmista taikina; sulata rasva kattilassa.
2. Anna rasvan hieman jäähtyä ja lisää siihen sokeri
3. Sekoita leivinjauhe ruisjauhoihin ja lisää rasvasokeriseokseen.
4. Siirrä taikinasta 1/4 odottamaan kansien valmistusta ja painele 3/4 taikinaa
voideltujen annosvuokien pohjalle ja reunoille.
5. Sekoita täytteen ainekset keskenään ja annostele vuokiin.
6. Tee lopuista taikinasta kannet marjojen päälle niin,että täyte peittyy.
7. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 30 minuuttia.
***********************************************

Tuliko muille noista kuvista syksyinen fiilis? Koko päivän käynyt puhuri oli tiputtanut oksia ja lehtiä puista, jotka kotoisasti näkyvät kuvissakin 😉 Yölläkin oli vissiin käynyt aikamoinen puhuri, sillä toinen meidän lepotuoleista laiturilla oli lähtenyt lentoon ja järveen! Mies ja esikoinen kävivät aamulla veneilemässä ja löysivät onneksi karkulaisen kellumasta noin puolen kilometrin päässä. Nyt tosiaan pari päivää riittää ohjelmaa kotosalla ja loppuviikosta kevyesti ajateltiin tehdä mökillä terassin laajennus ulkotakkapaikan ympärille. Lisäksi yksi vierasmökki pitäisi sutia valkoiseksi sisältä ja laituri käsitellä puuöljyllä. Juu, ei mitään paineita – onhan tässä vielä lomaa jäljellä jokunen päivä 😀 Ai vitsit, ja lapsille luvattiin vielä yksi Seitsemisen keikka. Suottaapi olla, että täytyy aikaistaa aamuja; klo 11.00 kun herää, niin päivät hurahtaa silmissä!

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,

alle

PS. huomenna sitten lisää Tanska-kuulumisia 🙂


maanantai 20. heinäkuun 2015

(dramaattinen) Lounas laiturin nokassa

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAHEISSAN!

Hih, no ei nyt niin dramaattinen. Ainakaan tuo lounas. Päivästä puhumattakaan, ihana kesäpäivä. Mutta innostuin ottamaan muutamat räpsyt kamerani  yhdellä taidesuodattimella. Maisemasta tuli kovin dramaattinen. Pilvistä sen näköisiä, kun niistä jyrisisi ja kovaa. Laiturista sen näköinen, kun se olisi parhaimmat päivänsä nähnyt. Lounaasta, no siitä tuli yhtä herkullisia kuvia kuin mitä se olikin 🙂

Kesällä jää usein lounas väliin; aamupala kun syödään puolilta päivin, niin seuraava ateria on iltaruoka. Se päivän pääateria. Tänään kuitenkin aamiainen tuli vedettyä kevyesti ja nälkä iski lounasaikaan. Ollaan täällä mökillä tehty pikkuisen kuntopiiriä ja sen myötä on taas palannut into terveellisempään ruokavalioon. Ei kesällä todellakaan olla niuhoja ruoan suhteen, mutta olo on niin paljon parempi, kun pääosin syö terveellisesti. Ruisnappeja, avokadoa, omppua ja kaunis kesäpäivä. Niistä oli tämän päivän lounas tehty.

AVOKADORUISNAPIT
(1:lle kovin nälkäiselle syöjälle)

n. 10 ruisnappia
1 avokado
1 rkl sitruunan mehua
pala punaista chiliä
suolaa ja pippuria

-kuori avokado ja murskaa se haarukalla
-lisää sitruunan mehu ja mausteet
-koristele chilillä
-nauti hyvän kirjan ja kahvikupposen kera

***********************************************

Tämän kesän yksi projekti oli laiturin käsittely. Ärsyttää vain ihan hirmuisesti, että kun laiturin päätyosa purettiin talvella ja kansilaudat kasattiin kulkusillalle, niin ne ovat jättäneet jälkensä puuhun. Sehän tarkoittaa sitä, että kun tuon laiturin öljyää, niin sävyeron huomaa. Ellei öljyä sitten tarpeeksi tummalla sävyllä. Pohdinkin tässä, että vaihtaako sen kelonvärisen laiturihaaveen hiilenmustaan. Täytynee leikkiä kuvankäsittelyohjelmalla ja katsoa, miten tuo laitska mustana sopisi maastoon.

Palataan kommenttiboksin puolella myöhemmin, mä kipaisen nyt hetkeksi vielä tuonne laiturin nokkaan. Josko saisi kahlattua kolmannen Pancolin tänään läpi. Meille tulee myöhemmin tänään vieraita, joten mustikoitakin pitäisi kerätä pavlovan päälle. Jep, osa on jo kypsynyt, mutta suurin osa on raakileita. Hmmm….tuon mustikkahommanhan voisi ulkoistaa lapsille? 😉

AURINKOISIN MAANANTAITERKUIN,

alle


perjantai 17. heinäkuun 2015

Ruokavinkki viikonlopulle

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAaka försenad måndagsmys 🙂

HEISSULIVEI!

Jälleen pimeitä kuvia. Mutta tiedättekös mitä hiffasin? Vaikka päivät olisivat harmaita ja sateisia, niin yöaikaan näyttää kokolailla samanlaiselta. Hämärältä 😀 En ajatellut sanoa tätä ääneen, mutta vienolla äänellä takavasemmalta kuiskaan, että syksyn tuntua on ilmassa. No ei kai vielä…illat tosin ovat pimenemään päin. Meillä sytytetään illalla saareen ulkovalot. Tuntuu, että mökkeröinen näkyy varmaan avaruuteen asti, sillä ympärillä on pelkkää pimeyttä. Vastarannalla harvoin näkyy valoja yöllä.

Nyt on uusi ihana päivä alkamassa, eikä pimeydestä tietoakaan. Sääennuste varoittelee rankkasateista ja ukkosesta, mutta mitä vielä. Linnut laulaa, arska pilkistelee pilvenraosta ja järvi on peilityyni. Mies lähti jo kukonlaulun aikaan golfaamaan ja itsekin heräsin tuolloin. Lapset vielä nukkuvat. Ajattelin tuossa, että josko jatkossa laittaisi aamuisin kellon herättämään. Ne päivät, kun aamupala kuitataan puolen päivän maissa, tuntuu niin kovin lyhyiltä. Ja sehän tarkoittaa myös sitä, että iltapala/ruoka usein nautitaan puolen yön maissa. Kuten ylläolevissa kuvissa.

En ollut koskaan aiemmin valmistanut kvinoasta mitään. Kvinoapurkki kuitenkin päätyi mökille loman alussa kotoa kuivamuonavarastosta. Valion sivuilta löysin herkullisen kvinoasalaattiohjeen, jota sitten vähän sovelsin olemassa olevien aineiden mukaan. Veikkaanpa, että meillä syödään jatkossakin tätä salaattia.

KVINOASALAATTI & KANELIJOGURTTI
(4:lle)

2 dl kvinoaa huuhdeltuna ja keitettynä pakkauksen ohjeen mukaan
2 rkl oliiviöljyä
1 punasipuli pilkottuna
5 luumutomaattia pilkottuna
5 kuivattua viikunaa pilkottuna
1 kevätsipulin varsi pilkottuna
1 rkl sitruunamehua
-sekoita em aineet keskenään

KANELIJOGURTTI
2 dl turkkilaista jogurttia
1 tl kanelia
loraus hunajaa
-sekoita keskenään ja tarjoile salaatin kanssa

Mä tein niin, että sekoitin jogurtin salaatiin ja laitoin salaatin tekeytymään jääkaappiin noin 6 tunniksi. Oli aivan mielettömän hyvää ja mehevää. Maukasta. Alkuperäisessä ohjeessa tomaatti oli korvattu aurinkokuivatulla tomaatilla. Seuraavaksi täytyy kokeilla sitä, sen verran hyvältä kuulostaa! Lisäksi pestoleipiä eli esipaistettu ciabatta halkaistaan, levitetään päälle punaista pestoa ja juuston siivuja. Käytin Arlan mustaa Kloster-juustoa. Uuniin 225 asteeseen, kunnes juusto kauniisti sulanut.

Jep, nyt vielä kuppi kuumaa kahvia ennen kuin lapset heräilevät! Tänään ohjelmassa ei ole sen kummempaa. Matoja mennään kaivamaan mantereen puolelta, jotta päästään mato-ongelle. Allekirjoittanut sai eilen virvelin siiman sellaiseen solmuun, että pitäytyy jatkossa matarissa 🙂

SUPERIHANAA PERJANTAITA,

alle