HEIPPATIRALLAA!
Toivottavasti siellä on vietetty mukavat juhannukset! Arvatkaas mitä mä tänä vuonna näin juhannuksen aikaan totesin? No että ei tämä juhannus ole lainkaan hassumpi juhla. Aiempina vuosina jotenkin juhannus on ollut sellainen ”No vietetään aikaa uusien perunoiden ja kalan äärellä, koska niin kuuluu tehdä.” -juhla. Ilman sen kummempia juhannusfiiliksiä. Tähän asti se on ollut joulu ja pääsiäinen, jotka ovat olleet allekirjoittaneen lempijuhlapyhiä. Tänä juhannuksena kyllä tuntui, että juhannus kiilasi tuohon joulun ja pääsiäisen väliin.
Vaikkei ilma ollut niin kesäinen kuin ehkä olisi toivonut. Mutta kaikki muu sitten natsasikin ihan täysillä. Monta tuntia korttien lätkintää, ruokaa vähän joka välissä, hullun pitkiä yöunia, saunomista. Neljä päivää meikittä ja mökkivaatteissa. Tuloksena onnellinen ja virkeä ex-väsynyt bloggaaja. Juhannusloma tuli tarpeeseen. Saatiin muuten vähän lisäaikaa muuton suhteen, sillä tuo kellarikerros ei valmistu kuun loppuun mennessä. Kaksi ylimmäistä kerrosta olisi muuttovalmiina, mikäli joku tulisi ja kävisi olkkariin säilötyt tavarat vielä läpi sillä silmällä.
Tai vastaavasti löytäisi niille hyvän säilytyspaikan 🙂 Mutta odotellaan, että kellari on valmis ja sitten muutetaan vasta.
Kuten muutkin juhlapyhät, niin juhannuskin on aika ruokavoittoinen 😉 Juhannusaattona saatiin saareen maailman paras anoppi ja appiukko. Toivat vielä mukanaan niin herkullisia ruokiakin, että oksat pois. Yleensä ollaan laitettu nieriä savustuspönttöön, mutta nyt appiukko oli graavannut sen. Niin hirmuinen himotus tuli graavinieriään, että sitä on pakko tehdä pian uudelleen. Lisäksi juhannuspöydästä löytyi uusien perunoiden ja graavinieriän lisäksi savustettua lohta ja ribsejä. Muutamaa eri dippiä ja salaattia. Illalla paistettiin vielä muurinpohjalettuja ja nukkumaan käytiin varsin kylläisten vatsojen viereen.
Juhannuspäiväiltana saatiin saareen hyvät ystävät, naapurimme. Hätsynpikaisesti tein pavlovan markenkipohjan, joka sitten otti ja ruskistui. Ei edes irronnut leivinpaperista. Tuloksena supertrendikäs kulhojälkkäri pavlova bowl. Toimi aika hyvin kuulkaa niinkin. Marenkia, mascarponekermavaahtoa, mansikoita ja kinuskikastiketta. Ystävien kaksi tyttöä jäivät meille yökylään ja tänä aamuna heräiltiin uuteen päivään yhdentoista maissa. En edes muista, koska olen niin myöhään nukkunut! Jopa tuo karvakorva koisasi komeusuniansa niin pitkään ja olisi varmasti nukkunut pidempäänkin.
Siinä, missä keskiviikkona mökille suunnattiin hieman ylivirittäytyneessä tilassa arjen kiireistä, niin tänään palattiin kotiin rentoutuneena ja naureskellen. Siinä missä keskiviikkona saareen suuntasi pieni ja valkoinen koirasuloisuus, palasi tänään kotiin yksi iso huovuttunut takkupallo, jota joskus koiraksi kutsuttiin 😀 Nyt tuumasta toimeen ja suihkun kautta takkujen selvitykseen!
SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA,
Alunperin oli tarkoitukseni pitää etätoimistoa kesähuoneessa, mutta koska pilkkihaalaria ei ollut saatavilla eikä hanskoja käden ulottuvilla, niin päätin siirtää toimistoni suosiolla tänne vierasmökkiin. Patteri päällä ja villasukat jalassa on hyvä olla. Kuuma kahvikuppi kädessä. Kun sataa on koleaa, mutta aurinko lämmittää kovin. Saari on vielä kohtuullisen tyhjä, mutta veikkaan että huomenna iltapäivällä mökkiläiset alkavat tulla juhannuksen viettoon.
Mies pitää etätoimistoa saunamökissä ja vähän aika sitten meillä oli päämökissä lounastreffit. Koska lounastreffien aikaan alkoi ihan armoton raekuuro, niin päiväruoka tehtiin uunissa grillin sijaan. Muuten kyllä mökillä grilli on se ykkösvaihtoehto ruoanvalmistuksessa. Lapset jäivät katsomaan Lasse-Maijan etsivätoimistoja ja karvainen kaveri taisi mennä komeusunilleen.
Bloggaajan työpäivään kuuluu monenlaista kivaa tekemistä. Tänään erityisesti; sain testiin uuden OM-D kameran (kiitos Olympus ♥) ja olen siihen vähän tutustunut. Arvatkaas mikä on mun mielestä valokuvaamisessa ihaninta? No se ääni, joka kuuluu otettaessa kuvaa. Se kliksahdus. Ilosointu korville.
Katsokaa kuinka kaunis tuo paketti on! Rusetin avattuani ja kannen nostettuani näin ensinnäkin kivan saatekirjeen Hennalta. Luin sen hymyssä suin ja mietin, että tämä on sitä personoitua palvelua, josta olen valmis maksamaan. Saatekirjeen alta paljastui kaunista mustaa silkkipaperia, johon minulle huolella valitut tuotteet oli pakattu. Täytyy sanoa, että olin jo myyty koko ideasta ennen kuin edes näin tuotteet, joita minulle oli valittu 🙂 Paketti sisältää aina 4-5 tuotetta, joiden mukana tulee tuotekohtaiset käyttöohjeet. Tuotteista voi valita haluamansa ja loput voi palauttaa ilmaiseksi Glamlinille. Helppoa, eikö?
Varsinaista primeria en ole käyttänyt, mutta ihohuokosten peittämiseen olen parin vuoden ajan käyttänyt Cliniquen pore minimizeria. Itse asiassa ostoslistalla oli seuraavana tuo Smashbox Photo Finish Primer, joten hienosti kauneuskonsulttini minut oppi lyhyen keskustelumme aikana tuntemaan. Se on pohjustustuote, joka auttaa meikkiä pysymään kasvoilla pidempään ja hillitsee kiiltoa. Ihosta tulee mattainen, pehmeä ja sileä. Bonuksena tuote sisältää ihoa hoitavia vitamiineja (A- ja E-vitamiiniä) sekä ihoa puhdistavaa vihreää teetä. Aivan täydellinen tuote!
Poskipunan kohdalla ajattelin, että apua – mihinkäs kohtaan tätä kuuluikaan levittää. Kunnes luin Hennan ohjeistuksen. Sieltähän se poskipunankin paikka ja muoto selvisi 🙂 MAC Mineralize Blush -mineraaliposkipuna sävyssä gentle on kauniin vadelmainen, kultavivahteella. Sopii tähän päivettyneeseen ihooni, mutta uskon, että menee myös talvella vaaleammalle iholle. Sen valoa heijastavat pigmentit antavat helmiäishohdon ja tuovat hehkua ja kuulautta iholle.
Tykätään kutsua vieraita saareen ja aina kun minulta kysytään, että mitä voimme tuoda vastaan, että itsenne. Tiedän, ihan hölmösti vastattu, sillä aika monet haluavat kuitenkin jotain tuoda. Sisustusesineet ovat kiva juttu, mikäli se sisustusesineen tuoja tuntee teidät niin hyvin, että sisustusesine tulee varmasti käyttöön eikä joudu kaapin perukoille. Listasin alle 5 x mökkituliainen, joita itse arvostaisin. Jos ylipäätään siis vieras haluaa jotain tuoda. Kuten sanottua, niin meille ne vieraat ihan itsessään ovat jo paras mökkituliainen.
