perjantai 12. heinäkuun 2013

Tonnikalawrapit ja pari Donna Hayta

Moikat täältä ruokatunnilta!

Perhosia vatsanpohjassa ja jalat pilvissä – viimoisia työtunteja elellään ennen kesälomaa. Ihanaa ja kutkuttavaa! Illaksi suunnitteilla kunnon sisäfilepihvit uunikasvisten ja tietenkin sen punaviinilasillisen kera. Ja hei, jos oikein onni lykästää niin loman kunniaksi nostetaan kuoharilasit huulille heti kun rantaudutaan saareen.
Eilen illalla siinä pakkailujen lomassa tein tosi ripeästi tonnikalawrappeja. Innostuttiin niin niistä kanaceasarwrapeista, että päätettiin kokeilla näitä myös tonnikalalla. Vaikka mä en muuten edes tonnikalaa purkista syö niin myönnetköön, että maistuivat kyllä hyviltä (lue: ei liian tonnikalamaisilta).
Tonnikalawrapit
6 isoa tortillalättyä
2 prk tonnikalaa vedessä
200 g tuorejuustoa (meillä oli käytössä Lidlin paprikachilituorejuusto)
jäävuorisalaattia
kurkkua
herneenversoa
Sekoita tonnikala ja tuorejuusto. Levitä tortillan päälle. 
Asettele tähän päälle salaatinlehdet, kurkkuviipaleet ja herneenversot. 
Rullaa rullalle ja leikkaa vinottain kahdeksi palaksi. Nauti!
************************************
Eli erittäin nopea herkku. Tarvittaessa tätäkin pystyisi keventämään esimerkiksi vaihtamalla tuorejuuston rasvattomaan kermaviiliin, johon sitten tarpeen mukaan voi ripsotella suolaa, pippuria ja yrttejä.
Muistattekos, kun kerroin tilanneeni yhden raakaruokakirjan kesälukemiseksi? No siinä samassa tilauksessa tuli myös Olga Temosen keittokirja sekä kaksi Donna Hayn kirjaa. Donna Hayn reseptejä olen kuolaillut Lumon blogissa. Erittäin helppoja ja puhtaista raaka-aineista tehtyjä, jopa terveelliseltä vaikuttavia ruokia näissä kirjoissa. Kuvatkin ovat tälläiselle ”kuvankyylääjälle” mannaa silmille. Möksälle otan nämä mukaani, joten loman aikana ehkä reseptejä by Donna Hay á la Maria!
Enää viimeiset työjutut pois alta, kirjeenvaihtoa veljen vaimolle 
ja tuoreiden kukkien keräämistä työpöydälle. Toivotaan, ettei nuupahda ennen maanantaita!
Siinä tämän perjantain agenda. Ja illalla siis nokka kohti kesälaitumia 🙂
Iloista ja ihanaa 
perjantaita toivotellen,

torstai 11. heinäkuun 2013

I’m sailing, I’m sailing…

”I am sailing, I am sailing,
Home again cross the sea.

I am sailing, stormy waters,

To be near you, to be free.

I am flying, I am flying,

Like a bird cross the sky.

I am flying, passing high clouds,

To be with you, to be free.

Can you hear me, can you hear me

Thro the dark night, far away,

I am dying, forever trying,

To be with you, who can say.

We are sailing, we are sailing,

Home again cross the sea.

We are sailing stormy waters,

To be near you, to be free.”
Heipsankeipsan,
postauksen kuvasaldo viime perjantailta, kun vietimme huisin hauskan päivän Turun saaristossa purjehtien…tai no purjeita ei kyllä koko reissulla nostettu, mutta hauskaa oli! Vietimme sympaattisen, pienen yrityksemme 10-vuotisjuhlaa maailman parhaalla työporukalla risteillen Airistolle ja takaisin. Ilma oli mitä suotuisin ja päätin, että saaristoon pitää päästä toistekin. Maisemat ovat purjeveneestä ihan eri luokkaa kuin Silja Europen kannelta 😉
Kuvissa vilahtelee allekirjoittaneen lisäksi veljen vaimo ja veli. Muista en uskaltanut kuvia tänne laittaa…mutta koska veli vaimoineen tuskin näitä laittaa pahakseen, niin otin riskin! Purjevene, jolla purjehdimme oli aivan mieletön; pituutta oli liki 17 metriä ja sieltä löytyi ihan kaikki mukavuudet. Veneen kapteenilla on yritys, joka liippaa meidän businesta eli on asiakkaamme. 
Hetken aikaa innostuin purjehtimisesta (lue: auringon ottamisesta purjeveneen kannella) niin paljon, että jopa Atlantin ylitys 19 päivässä ei tuntunut pahalta. Seuraavan kerran tämä paatti lähtee Atlantin ylitykseen parin vuoden päästä. Mutta miettikääs olla tuo 19 vuorokautta ilman minkäänlaista havaintoa mantereesta tai muista laivoista/veneistä. Kyllä siinä jonkun verran pääkopalta vaaditaan. 
Airistolle voisin lähteä toisenkin kerran, mutta ainakin ravintola sisältä oli pienen ”upgreidauksen” tarpeessa. Ruoka tosin maistui taivaalliselle, liekö meri-ilman syy 🙂 Minigolfkisassa mulla oli putti parhaiten hallussa. Aina silloin tällöin tulee ihan hirmuinen himo golfkentälle; aikoinaan tuli pelattua paljonkin, mutta esimerkiksi viime vuonna ei tullut yhtään kierrosta. Tänä vuonna en enää maksanut jäsenmaksua. Ehkä, jos tytsytkin innostuisivat niin sitten olisi toinen asia. Siihen asti tuo meidän perheen mies saa hoitaa draivit ja putit.
Nyt (kommentteihin vastaamisen jälkeen that is) valmistautumaan huomiseen viimoiseen 
työpäivään ennen lomaa. Wuhuu 🙂 
Huomenissa luvassa tonnikalawrappeja, niiden taannoisten kanaceasarwrappien sukulaisia!
Torstaiterkuin,


tiistai 09. heinäkuun 2013

Terveellisiä kesäjuomia (& katsaus biksukuntoon)

Moikkamoi ihanat

ja ihan mielettömän paljon kiitos kommenteistanne edelliseen postaukseen  Palailen vastailemaan myöhemmin. Mummu ottaa päivän kerrallaan; välillä huonommin ja välillä paremmin. Vielä ei ihan tiedä, mitä tuleman pitää, mutta odotellaan rauhassa… Tosiasiahan on, että jos liki 90-vuotiaalla tulee ensin keuhkokuume ja sen jälkeen laaja sydäninfarkti niin selviämisprosentit eivät ole pilvissä. Mutta päivä kerrallaan siis mennään! 🙂

Smoothieista vouhotin taannoin ja lupailin katsausta näihin mun ruokavalio- ja liikuntajuttuihin. Joten nyt niitä pitkästä aikaa. Niitä te olette toivoneet useinkin, mutta sisustus sun muut hömpät ovat menneet aina ohitse 🙂 
Ensinnäkin liikunnasta; niin hyvään kuntoon kun mä itseni viime syksynä sainkin, niin liikunta on kesän aikana jäänyt vähemmälle. Syystä että oikea olkapääni kipeytyy aina juoksulenkkien jälkeen. Niin ettei pysty edes nukkumaan kunnolla. Aluksi luulin, että tämä johtui liian raskaista kahvakuulatreeneistä, mutta lopulta päädyin tulokseen, että juoksulenkithän sen olkapään kipeyttää. Ja mä kun oon luullut, että juoksijan polvi on juoksijoiden vaiva. Juoksijan olkapäästä kuullutkaan 🙂 Kunnes netistä luin, että vaiva on jokseenkin yleinen. 
Olkapääkivusta johtuen juoksulenkit ovat olleet sykleissä; parina päivänä peräkkäin lenkit sitten viikon tauko (tulehduskipulääkkeiden kera). Eilen kävin taas juoksemassa ja ainakaan vielä olkapää ei ole kipeytynyt. Jännä juttu, miten tuo peruskunto kuitenkin on ja pysyy taustalla. Tietyssä vauhdissa juokseminen onnistuu vieläkin pitkän aikaa. Myös sauvakävelyä on tullut harrastettua kesällä. Sauvakävelyssä pyrin pitämään sykkeen siellä 140 paremmalla puolella eli kovaa mennään 🙂 Mutta kerran kun on tottunut juoksemaan niin jalat haluaisivat koko ajan juosta. Ja onhan se juoksemisesta tuleva endorfiini ihan eri luokkaa kuin kävelystä saatava endorfiini. Ainakin omalla kohdallani. Lisätietoja uusille lukijoille kuntoiluistani löytyy täältä.
Juoksemisessa tapahtui kevään aikana sellainen ilmiö, että mulle ei enää riittäneet ne vajaan tunnin  / alle 10 kilometrin lenkit. Hyvin äkkiä huomasin kuitenkin, että aina ei ole aikaa juosta noinkin pitkiä lenkkejä. Luksukselta tuntuivat ne parituntiset / puolikkaan maratonin pituiset lenkit, jotka oikeastaan menivät heittämällä ja ilman tuskia. Mutta sitten ajauduin tilanteeseen, että jos en ehtinyt juosta sitä vähintään tuntia niin jätin juoksun kokonaan välistä. Nyt kesällä pääosin olen juossut vajaan tunnin lenkkejä. Jopa puolituntisetkin tuntuu taas ihan kivoilta ja jää aikaa muihinkin kesäjuttuihin 🙂 
Kesällähän kuuluu herkutella eiks niin? Joten ruokailut ovat olleet maltillisia herkutteluita. Paljon herkutteluja terveellisillä smoothieilla. Oon ihan hurahtanut smoothiehin. Kaikki sai alkunsa, kun kävimme tytsyjen kanssa ihanien Kirsin ja Susannan (terkkuja 🙂 salaattibaarissa Kauppahallissa ja siellä oli ko.päivänä  Heikki Harju tarjoilemassa smoothiehörppyjä. Mun aamupalasuosikiksi on noussut tuo silloin testaamamme smoothie:
Mustikka-avokadosmoothie

1/2 avokado
2 dl jäisiä mustikoita
tammenlehtisalaattia
2 dl vettä
ripaus hunajaa
(ripaus hyvänlaatuista suolaa)
Em. aineet sekoitetaan sauvasekoittimella sekaisin ja nautitaan!

Iltaisin/lenkin jälkeen kroppa huutaa proteiinia, joten aika usein (varsinkin nyt mansikka-aikana) tulee tehtyä seuraavanlainen mansikkasmoothie:
Mansikkasmoothie
1 dl luonnonjugurttia
1 dl rasvatonta maitoa
2 dl mansikoita
ripaus hunajaa
(ripaus hyvänlaatuista suolaa)
Välillä, varsinkin helteisenä päivänä, sitä kaipaa raikkautta smoothieen. Silloin toimii seuraava hedelmäsmoothie:
Hedelmäsmoothie
1 banaani (joskus pakastan paloina ja käytän jäisenä)
1 omena
1 prk ananaspaloja
1 dl vettä
(ripaus hyvänlaatuista suolaa)
Smoothieissahan voi käyttää ihan omaa mielikuvitusta; mulla niissä aika usein on avokadoa, johtuen siitä, että avokadohimo jatkuu. Tammenlehtisalaatti on ihan tämän kesän uusi tuttavuus mulle, mutta toimii smoothieissa loistavasti ja ravintoarvoltaan on ihan toista luokkaa kuin esimerkiksi jäävuorisalaatti.
Smoothien lisäksi aamulla en tarvitse edes niitä paria kahvikupposta, kahvin juon vasta töissä. Aamukahvilla saatan napostella myös muutaman cashew-pähkinän. Lounaaksi valikoituu aika usein näin kesäaikaan kalaa/kanaa sekä salaattia. Tai ihan vain parsakaalia ja avokadoa tuon lohen seuraksi. Ja yksi ehdoton kesäherkku on kaalisoppa. Sitä voisin syödä päivästä toiseen. Ja paranee kuulkaas vaan kattilassa, mitä useammin lämmitetään!
Iltaisin tulee grillailtua ja välillä syötyä uusia perunoitakin grilliherkkujen kanssa. Useimmiten kuitenkin menemme salaattilinjalla, jota myös onneksi lapsetkin ovat tottuneet syömään. Hirveästi stressiä en ruokailuista ota, vaikka liikuntakin on vähän niin ja näin. Kesällä on lupa herkutella myös viikolla. Ja hei, vaakaan en ole astunut sitten mies muistiin, mutta niin kauan kuin housut eivät purista ja kehtaa itseään peilistä kattoa niin ei taida olla hätää 😀
Huomaan, että avokadon himosta on ollut se hyöty, että kynnet, iho ja hiukset voivat paremmin. Aiemmin kynnet liuskottuivat ja kynsinauhat kuivuivat helposti, mutta nyt kynnet kasvavat ilman liuskoittumisia ja kynsinauhat pysyvät siisteinä. Suosittelen siis kokeilemaan avokadoa ja tietty noita pähkinöitäkin 🙂 Mä olen vähän ääripäiden ihminen; kun johonkin tykästyn niin sitä sitten syödään. Se aiempi parsakaalihimotus kyllä sai aikaan sen, että enää parsakaalia ei kärsi syödä kuin muutamana päivänä viikossa. Samoin turkkilainen jugurtti on saanut väistyä mun ruokavaliosta, sitä tuli syötyä yhteen aikaan yli tarpeen 🙂
Jotenkin tämän vuoden aikana on tullut sellainen olo, että ei tuo tällä hetkellä kovin pinnalla oleva raakaruoka-ajattelu ihan tuulesta temmattu ole. Tilasinkin kesälukemiseksi yhden kirjan aiheesta. Kokonaan en raakaruokaan pystyisi siirtymään, mutta jokin tuossa prosessoimattomassa ruokavaliossa viehättää. Jos nyt kuitenkin pitäytyisin aluksi siinä, että einekset sun muut turhan paljon e-koodeja sisältävät ruoat häviäisivät vähitellen ruokavaliosta. Yksi kakku, jota ajattelin kesälomalla kokeilla on raakaruokakakku, jonka pohja koostuu pähkinöistä ja taateleista, väliin tulee banaania ja avokadoa ja pinnalle mustaherukkamoussea. Tuota herkullista kakkua tarjoillaan aina naapurin juhlissa ja mä voisin syödä sitä ihan mielin määrin. Edes aiempi heikkouteni mutakakku ei vedä tälle vertoja. Reseptiä mulla ei vielä tähän raakaruokakakkuun ole, mutta äkkiähän sellainen kehitellään 😉
Nyt sitten syömään epäterveellisesti ja viettämään kesäiltaa ihanien ystävien luokse.
(tuntuu vähän ironiselta näiden paasausteni jälkeen, I know) 
Mutta kerrankos sitä  🙂 Kesä  Ystävät 
Tiistaiterkuin,
PS. hei kuulkaas, olen aivan unohtanut muistuttaa teitä tuosta Iittala-arvonnastani täällä
Vielä on aikaa osallistua 🙂

sunnuntai 07. heinäkuun 2013

Iloa ja surua

Moikkamoi ihanat 

Blogimaailma on nyt jäänyt kiireiden, ilon ja surun jalkoihin. Pahoitteluni siitä. Välillä sitä tulee sellaisia aikoja, jolloin tuntee, että pinnalliset hömpötykset (blogi) on jätettävä taka-alalle. Ajanjaksoja, jolloin harmoninen sisustus ja kauniit ruokakuvat eivät ole päälimmäisiä mielessä. Mummu on voinut jo parin viikon ajan huonosti ja tällä hetkellä makaa sairaalassa laajan sydäninfarktin kokeneena ja lisäksi keuhkokuumeeseen sairastuneena. Ennuste on sieltä huonoimmasta päästä. Mutta koska kyse on vanhasta, jo elämänsä täysillä eläneestä ihmisestä, niin suru on siedettävissä olevaa. Luonnollista surua ja haikeutta. Huomenna odotamme mummun pääsevän kotiin lepäilemään.
Iloisia tapahtumiakin on onneksi ollut kaiken tämän epätietoisuuden ja surun keskellä; perjantainen risteily Turusta Airistolle ja takaisin ihanien työkavereiden kanssa sekä perjantaina yömyöhään mökille saapuminen. Ei kuulkaas haitanneet sateet sun muut, kun möksälle oli pakko päästä taas yöksi. Eilen siellä huokailimme ja ihastelimme koko päivän. Löysin kauniin lasipurkin, joka tästä edes toimittaa kynttilähurrikaanin virkaa. Tänä aamuna ja päivänä iloitsimme kummipoikamme ripillepääsyn johdosta. Harvemmin sitä tulee sunnuntaiaamuisin klo 10 mentyä jumalanpalvelukseen. Kirkon päälle vielä kunnon kestitykset naapurissa ja huhheijaa. Terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta postaaminen ei ihan sopinut tälle päivälle, joten niitä smoothiereseptejä sitten myöhemmin.
Iloa tuottaa myös se, että viiden aamun ja työpäivän kuluttua koittaa l o m a! Jo sitä on odotettukin. Odotan sitä, että saan kääntää kolmen viikon postin tuonne kesäpaikkaamme. Sitä, että tietää aamulla, että illalla saa painaa päänsä pehmeään ja viileään tyynyyn. Ja herätä seuraavana aamuna linnun lauluun. Huomasin muuten eilen, että mustikat ovat kypsiä. Toivottavasti linnut eivät kerkiä niitä kaikkia napostelemaan ennen ensi viikonloppua. Noukkuri kauniiseen käteen ja mustikat talteen talven varalle. Tuosta mökin pihapiiristä on tullut parhaimmillaan 40 litraa mustikoita. Se on paljon se! Joten luultavammin ihan superpaljon mustikkaleivonnaisten reseptejä luvassa 😀
Mutta hei, sydämellisesti tervetuloa uusille lukijoille ja kiitos ihanat jälleen runsaista kommenteistanne. Ja tosiaankin – pahoitteluni, että kommenteihin vastaamiset sun muut ovat nyt kestäneet. Eiköhän tämä bloggailukin tästä taas palaudu vanhoihin tuttuihin uomiinsa. Hoidetaan vaan ensin nämä tärkeimmät asiat kuntoon 
Ihanaisia ja helteisiä 
heinäkuun päiviä toivottelee,

keskiviikko 03. heinäkuun 2013

Kanaceasarwrapit

Long time no see lovelies! 
Onko teillä muilla kesäisin kiire vai mahdanko mä olla ainoa? 🙂 Kiire voipi olla itse aiheutettua, mutta niin kiirus on, että ei iltaisin ehdi koneelle edes istahtaa. Töissäkin ruokis on typistynyt kymmeneen minuuttiin. Mutta en valita, ihana ainakin töiden osalta, että on kiire! Ja hyvin jaksaa, kun tietää että pian alkaa l o m a! Kiitos mökkionnitteluista ihanat, mulla on parin viime postauksen kommentit vielä vastaamatta, mutta ei syytä huoleen – otan ne kyllä työn alle tässä ihan lähitulevaisuudessa 🙂
Lupailin postata juhannuksen kanaceasarwrappien reseptiä, mutta koska veljenvaimo lomailee (terkkuja! :), niin tein nuo wrapit toisella ohjeella. Hyviä tuli näistäkin:
Kanaceasarwrapit
350 gr broilerin filepihvejä
8 tortillaa
100 gr cashew-pähkinöitä
1 jäävuorisalaatti
3 valkosipulinkynttä
2 dl majoneesiä
1,5 rkl worchestershire kastiketta
pippuria
parmesania raastettuna
1. Ruskista broitsut ja anna jäähtyä. Revi palasiksi.
2. Sekoita muut ainekset kipossa (paitsi tortillat :). Lisää kananpalat.
3. Täytä tortillat, rullaa ja leikkaa vinottain puoliksi.
4. Enjoy heti tai jääkaappikylminä.
**************************************
Tämä oli tälläinen herkullinen pikaversio, mutta musta tuntuu, että tällä salaattikastikkeella tulee vielä maukkaampaa. Sitä kokeilen itse seuraavan kerran! Mökkitupareita vietellään vielä heinäkuulla, joten näitä wrappeja ajattelin tarjota yhtenä suolaisena. Tosin ovat niin valkosipulisia, että taidetaan sen jälkeen haista kaikki valkosipulille 🙂 
Tässä kesän mittaan on tullut herkuteltua smoothieilla – eikä millään perussmoothieilla vaan sellaisilla superterveellisillä. Aamut alkaa yleensä mustikka-avokadotammenlehtisalaattismoothiella. Voi kuulostaa kamalalta, mutta ah niin hyvää ja terveellistä. Kiinnostaiskos teitä arvon lukijaraati seuraavaksi kuulla vähän terveysjuttuja; liikunnasta ja ruokavaliosta lähinnä, ajattelisin? 

Perjantaina lähdemme koko työporukka risteilemään Airistolle maalitehtaamme 10-vuotisristeilylle. 
Ihanaa, kameralle lienee tuolloin käyttöä! Voipi olla, että risteilytunnelmia päivittyy ennen varsinaista postausta tuonne Instagramin puolelle klik. 
Aurinkoisia heinäkuun päiviä 
toivottelee,