sunnuntai 09. lokakuun 2016

Höstmys ☆☆☆

2

sunday-13-of-15sunday-14-of-15 sunday-12-of-15 sunday-15-of-15

MOIKKAMOI IHANAT!

Toivottavasti siellä vietellään sunnuntaita mukavissa merkeissä. Täällä on perusihana sunnuntai-ilta meneillään. Pyykinpesukone rullaa, keittiöstä tulee tuoreiden sämpylöiden tuoksu ja kynttilänliekit lepattavat. Yksi pikkuinen näkee ilmeisesti kovasti unia, sillä meidän sängystä kuuluu vikinää ja murinaa vuorotellen. Hei, tiesittekö muuten että tänään vietetään auringonpäivää? Juu, sain tuossa juuri tietää, että sunnuntai, Sunday on ollut jo muinaisten egyptiläisten mukaan juhlapäivä auringolle. Ja paistoihan se aurinko tänään loppujen lopuksi! Maanantai, Monday, taasen on ollut oodi kuulle. Ihanaa nippelinappelitietoa. I’m full of useless information ;D

Tein sämpylätaikinaa tuplasatsin, jotta sitä riittää myös viikolle. Ties vaikka huomenna aamulla ehtisi paistaa sämpylät ennen töihin lähtöä. Muutenkin tämä höstmys on aivan sangen kivaa aikaa. Kynttilänvaloa ja mausteisia sävyjä. Kaivoin pitkästä aikaa myös tuon luumunvärisen tuikkukiponkin esille ja se värinä miellyttää silmääni erittäin paljon. Näin syksyllä myös tuo tummanharmaa (tai vaaleanmusta, miten sen ottaa) ruokatilan seinä tuo sitä kaivattua kotoisuutta. Tekee ruokatilasta himpun verran pienemmän oloisen. Olenkin kovin miettinyt tuota uutta kotia ja sitä, sopiiko sinne tummaa seinää mihinkään. Näillä näkymin tumma seinä on tulossa keittiön u-sakaran päätyyn. Sinne missä on liesikin. Lisäksi rappukäytävän päätyseinä tullee tummaksi. Sopii hienosti tuon puulle jätettävän sormipaneelikaton seuraksi. Ehkä lukunurkkaukseen takkatulen ääreen tulee myös tummaa seinää. Tiedä häntä, pitää makustella, että mitä mieltä tuo talovanhus sellaisista olisi.

En ole yleensä teen juoja, mutta näin syksyllä alkaa aina teehammastakin kolottamaan. Arlandasta Emilian esimerkkiä seuraten ostin Kusmi teetä. Oi pojat, se tuoksu ja se maku! Ja hei, se saapuu sieltä salakavalasti. Se, minkä nimeä ei vielä saa sanoa. Mutta sen kunniaksi lämmitettiin jo yksi ilta glögitkin 🙂 Ai että, josko tämä joulu (oho, sorry…sanoin sen sittenkin ääneen) olisi enemmän onnekkaampi kuin viimeiset viisi joulua (klik). Oli miten oli, niin ihan pikkuisen tunnen jo sellaisen lämmön ja kutkutuksen tuolla jossain syvällä sisimmässä. Siellä missä ne nisset ja nasset saavat vielä vähän ottaa lepoa.

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

alle


lauantai 08. lokakuun 2016

Myrskyluodon Maijan mökkiterkut!

4

lauantai-1-of-18 lauantai-2-of-18lauantai-16-of-18 lauantai-4-of-18lauantai-17-of-18lauantai-12-of-18 lauantai-5-of-18lauantai-14-of-18 lauantai-8-of-18 lauantai-9-of-18 lauantai-10-of-18 lauantai-13-of-18 lauantai-18-of-18 lauantai-15-of-18lauantai-11-of-18

MOIKKAMOI!

Oktoberfest-teemalla piti mennä tänä viikonloppuna. Mennään kuitenkin fiestateemalla. Lounas nimittäin. Eikä sitä oktoberfestiä kyllä iltaruokapöydästäkään löydy. Mutta tuosta lounaasta; bataattiranut ovat ehkä maailman haastavimmat valmistaa. Joka toinen kerta niistä tulee ihanan rapsakoita ja joka toinen kerta sellaisia lötköjä. Niin kuin tänään. Syytän sitä talouspaperin puutetta. Kotona kuivaan yleensä bataattiranskalaiset talouspaperiin huolella ennen paistamista, mutta nyt sitä en tehnyt. Yhtäkaikki, hyviltä nuo maistuivat.

Mies tosin totesi syötyään, että koska se pääruoka tarjoillaan. Söi tyttöjen grillimakkaran loput 😉 Joten se siitä lihattomasta lokakuusta sitten. Tuo fiestaplatter oli ihan älyttömän hyvä. Bataattiranskalaisia, lehtikaalta (sitä ruukkulehtikaalia), punasipulia, mustapapuja, tomaattia, avokadoa, ranskankermaa ja korianteria. Namskis! Kuohuvaa on koko viikon tehnyt mieleni, joten lasillinen sitä ja I was in heaven.

Mökkikausi taitaa lähennellä loppuaan, hirmuisesti ei vastarannan mökeillä näy elämää. Saaressa on naapurit laittamassa mökkiä talviteloille. Kovin tyhjää on muuten. Me saunottiin jo päivällä, jotta nyt illan saa istua telkkarin äärellä. Tapparan peliä, Possea ja Miljoonajahtia. Karvainen kaveri on jälleen kerran ihan onnensa kukkuloilla mökillä. Likainen on kuin mikä, onneksi huomenna on pesupäivä.

Tajusin just, että me ollaan viikon päästä Bostonissa. Ihan hullua edes ajatella! Pikkuhiljaa alkaa matkakuume nousta tuolta jostain. Eikä vähiten sen takia, että Bostoniin on luvattu liki 20 astetta lämmintä. Kuten myös sitten New Yorkiinkin. Ollaan mietitty ostoslistaa ja arvatkaas, mikä siellä keikkuu ykkösenä? Bounce sheets – eli ne kuivausrumpuun laitettavat paperinkappaleet, joiden ansiosta pyykistä tulee ihan älyttömän hyväntuoksuista ja pehmeää. Niitä jos jotain tuolta rapakon takaa on ollut ikävä 😀

Saareen paistaa tällä hetkellä ihana ilta-aurinko. Maisema on kauniin oranssinvärinen. Pohjoisesta tuleva tuuli tuo mukanaan vaahtopäitä niemen nokkaan, mutta saaren edustalla olevalla lahdella on tyyntä. Joutsenetkin ovat kerääntyneet lahdelle, lähtenevät tuota pikaa kohti etelää ja lämpöä. Lucky them ♥

IHANAA LAUANTAI-ILTAA,

alle


perjantai 07. lokakuun 2016

Perjantai ♡

15

perjantai-1-of-1perjantai-4-of-10perjantai-6-of-10perjantai-1-of-10 perjantai-3-of-10perjantai-10-of-10 perjantai-5-of-10 perjantai-7-of-10 perjantai-8-of-10 HELLUREI

ja hellät tunteet! Tänä perjantaina on monta syytä heittää kannat kattoon. Syitä, jotka saattavat jonkun korvaan kuulostaa ihan ylimalkaisen tavallisille. Pikkujuttuja monelle, mutta mulle just tällä hetkellä tosi tärkeitä. Ihan ensinnäkin tämä perjantai tuo miehen takaisin kotiin työreissusta. Onkin ollut ikävä! Tämä perjantai oli pitkästä aikaa ensimmäinen kokonainen työpäiväni. Teki hyvää käydä välillä töissä vaihtamassa kuulumisia ja saada tiedot miten maalikauppa makaa ajan tasalle. Tuli hoidettua siinä sivussa yksi tuikitärkeä palaverikin. Maanantaina vielä toinen kokonainen työpäivä. Heh, älkäähän käsittäkö väärin; kyllä mä töitä teen kotonakin, mutta puhun tuosta töissäkäymisestä, kun lähden töihin sinne maalitehtaaseen paikan päälle. Perjantai tiesi myös älyttömän hyvää lounaspitsaa hyvässä seurassa. Pitsaa, jonka jälkeen on turha haaveilla sen kummemmin mistään ruokaan liittyvästä fredagsmysistä 😉 Ähky on aikamoinen. Perjantain viimeiset minuutit töissä oli tulipalokiireisiä, sitä sai venyttää itsensä taas vähän tehokkaammaksi. Sekin oli kivaa pitkästä aikaa!

Perjantain kunniaksi kotiin tullessani sain tuplamäärän määrän suukkoja karvaiselta kaverilta verrattuna normikotiinpaluuseen. Myös kaksi kullannuppua ovat olleet kaulassa kiinni tämän tästä. Jännä juttu muuten, että niin kauan kuin oli työvaatteet päällä, kukaan noista kolmesta ei rauhoittunut. Nyt kun on työvaatteet vaihtuneet risoihin farkkuihin ja college-paitaan uskalsi koirakin ummistaa silmänsä jalkojeni juureen. Tytsytkin puuhailevat rauhassa omiaan. Tähän väliin ajattelin ottaa puolen tunnin tehosiivouksen. Tää on se kohta ”kannat kattoon” by me 😉 Kuvissa näkyvä näkymä onkin ainoa, jossa ei vallitse kaaos. Sitten voisi käydä kaupassa ja tehdä raksulle ruokaa. Suunnata kohti lentokenttää ja aloittaa viikonloppu koko perheen voimin. Ja hei, kommentteihinkin kyllä ajattelin tässä tämän illan aikana palata.

Huomen aamulla suuntamme pitkästä aikaa mökille! Vähiin alkavat mökkiviikonloput käymään ennen talven tuloa, joten pitää nauttia näistä viimeisistä. Muistutan jälleen teitä tuosta Instasta ja Snäpistä (atmarias), johon päivittyy fiiliksiä reaaliajassa…blogiin sitten seuraavan kerran ehkä sunnuntaina tai huomenna, mikäli jaksan avata mökillä tietokoneen 🙂

SUPERIHANAA PERJANTAI-ILTAA,

alle

PS. missä vaiheessa tuon karvaisen kaverin karvoja voi vähän itse leikata? Eihän tuo reppana näe mitään tuolta karvakasan alta 😀


torstai 06. lokakuun 2016

Koska sydän sanoo niin

16

ILTAA IHANAT!

Voi, harvoin sitä tulee laitettua kahta postausta eetteriin päivässä, mutta nyt tuli taas asiaa. Asiaa, joka ei ehkä olisi ollut enää akuutti huomenna. Ihan ensinnäkin kiitos tuhannesti kommenteistanne eiliseen bloggausta käsittelevään postaukseen. Alkuun ajattelin, että kiinnostaakohan tuo aihe ketään, mutta kiinnosti. Hyvä niin, kiitos vielä 🙂 Blogipostauksienkin suhteen menen todella paljon tunnepohjalla. Se päivän fiilis kertoo sen, minkälaista juttua blogiin haluaa kyseisenä päivänä laittaa. Sen takia tuo suunnitelmallisuus (olkoon se kuinka tuloksellisuuden kannalta tärkeää) on vaikeaa. Tänään sydän sanoi, että tämä teksti on pakko saada ulos.tampere-8-of-10tampere-9-of-10tampere-1-of-10 tampere-2-of-10 tampere-7-of-10 tampere-5-of-10 Olen henkeen ja vereen tunnepuolen ihminen. Onneksi jaan arkeni, juhlani ja elämäni järkipuolen ihmisen kanssa (jolla on kyllä maailman isoin sydän). Joskus aikoinani häpesin tuota seikkaa, että teen melkein aina kuten sydän sanoo. Tuli hieman hömppä olo ja ehkä vähän sinisilmäinenkin olo niinä hetkinä, kun tiesin että kapasiteettia olisi vaikka mihin, mutta sydän pyysi tekemään toisin. Harmittelin opiskeluaikana, että pitäisi olla enemmän draivia ja kunnianhimoa. Järkeä tähdätä johtotehtäviin ja hyviin kuukausiansioihin. Saada mallikelpoinen CV. Mutta hei, sydän sanoi, että piinkova businessmaailma on vain se sivutuote elämässäni ja se hetki, jossa elän sydän mukana on se pääjuttu. Hienostihan mä näin jälkikäteen olen tuolla sydämen kuuntelulla pärjännyt. Ainakin tähän asti.

Se, että aikoinaan sattuman kautta eksyttiin nykyiseen kotiimme asuntoesittelyyn taisi olla myös sydämen äänen kuuntelun tulos. Vaikka F1-lähtö oli juuri alkamassa telkkarissa, niin sain miehen ylipuhuttua ”nopeasti vain katsomaan, ei mitenkään ostomielessä” asuntoesittelyyn. Jossain sydämen sopukoissa teimme aivan oikean ratkaisun muuttaessamme äiskän ja iskän naapuriin. Saatiin viimeiset kymmenen vuotta laatuaikaa – puolin ja toisin. Apua puolin ja toisin. Vaikka veri on vetänyt ulkomaille useasti, niin silti ollaan jämähdetty Suomeen. Sydän sykkii Tampereelle enkä voisi kuvitella asuvani muualla Suomessa (kokemusta tästäkin molemmilla kyllä on). Kuvat puhukoon puolestaan, nuo ovat liki tuosta meidän takapihalta tänään iltapäivälenkillä räpsäistyjä. Gotta love Tampere.tampere-4-of-10tampere-3-of-10tampere-6-of-10tampere-10-of-10

Tunnepuolen ihmisiä oli myös tuo rakas isäni, jonka sydän sanoi itsensä aivan liian nuorena irti. Otti ja pysähtyi. Vaikka hänkin oli yrittäjä viimeiset vuosikymmenet, niin silti yritysmaailma ei päässyt kovettamaan. Mentiin sydän edellä.  Isin tyttö olen siis tuossakin mielessä. Toivotaan, että oma sydämeni vain jaksaa porskuttaa pidemmälle, vaikka se onkin koko ajan täystyöllistetty. Mitä enemmän olemme tuolla lapsuudenkodissani nyt viettäneet aikaa tyhjäyspuuhissa, niin sitä enemmän sydän on sanonut, että talovanhus ei halua laajennusta. Se haluaa näyttää ulos niin kauniilta, ylväältä ja sympaattiselta kuin se nyt näyttää. Sydän on kyseenalaistanut laajennuksen myös siltä kantilta, että mitä se äiti ja iskä olisivat tehneet vastaavassa tilanteessa. Sydän sanoo, että ei ainakaan laajennusta. Se järkipuoli yrittää huutaa, että hohoi – ehkä tätäkin olisi kannattanut miettiä ennen rakennusarkkitehdin palkkaamista ja laajennuspiirrustuksia. Sydän huutaa takaisin, että niinpä niin, mutta näillä mennään. Voitte vaan kuvitella, millaista taistelua mun pään sisällä käydään. Päivästä toiseen. Sydän sanoo yhtä ja järki koittaa kumota sen. Ei ole aina helppoa olla minä! 🙂

Onko siellä muita tunteellisia hömppiä? Kyllähän se välillä on raskasta mennä sydän edellä, sitä en kiellä. Mutta se on taas ne arvot, moraali, vaisto ja kultaiset käytöstavat, jotka tätä elämääni määräävät. Ja ne tulevat suoraan sydämestä. Niin kauan kun toimin, kuten sydän sanoo, niin tunnen tekeväni oikein. Ei kai siihen hyvään elämään muuta tarvita ♥

TORSTAI-ILTATERKUIN,

alle

PS. Ai niin, meinasi unohtua; jos sydämesi sanoo, että haluat äänestää blogiani Inspiration Blog Awards -kilpailussa, niin voit sen tehdä täällä. Blogini kilpailee lifie-sarjassa. Jos sydämesi sanoo, että äänestä jotain muuta upeaa blogia, niin sekin on ihan ookoo 🙂 Äänestäneiden kesken arvotaan 5 kpl kahden hengen lippupaketteja 5.11. järjestettävään Inspiration Blog Awards -gaalaan.


torstai 06. lokakuun 2016

Laatuhetkiä – yhdessä ja yksin

2

HEIHEI IHANAT!

Laatuhetkiä – yhdessä ja yksin, sitä vuorossa seuraavaksi. Crowmoorin yhteistyökampanjan myötä pääsin fiilistelemään hyvän juoman, seuran ja ruoan äärellä. Tässä postauksessa keskityn näistä kahteen ensimmäiseen, myöhemmin palataan tuohon ruokapuoleen. Vielä pari vuotta sitten en osannut yhdistää laatuaikaa yksinoloon. Viimeisen vuoden aikana olen oppinut siitä nauttimaan. Takkatulen äärellä, hyvä kirja kädessä, villasukat jalassa. Olen oppinut nauttimaan ihan vain omasta seurastani. Voiko olla ihanampaa tapaa nauttia elämästä? Vielä jos tähän lisätään ulkona pauhaava syysmyrsky, niin yhtälö on täydellinen. Syksyisen koleaan lauantaipäivään takkatulen lämmittäessä sopi myös Crowmoorin uutuussiideri Crowmoor Hazy & Sour.  Kypsä, itsenäinen ja positiivisen introvertti. Ehkä hieman salaperäinenkin tuo kaverini lasissa. Kuiva omenasiideri on yksi lempijuomistani, kun haluan nautiskella lasillisen. Tämä uuden country cider -siiderisarjan ensimmäinen tuote vastaa kasvussa olevaan käsityöläissiideritrendiin. Sen korkea omenamehu-pitoisuus (36% lisättyä omenamehua) luo tuotteeseen aidon, vastapuristetun omenan makua. Osa käytetystä omenamehusta on suodattamatonta. 

crowmoor-22-of-37crowmoor-24-of-37 crowmoor-31-of-37crowmoor-25-of-37crowmoor-33-of-37crowmoor-20-of-37
Vaikka rakastankin laatuhetkiä yksin, niin silti voiton vievät laatuhetket sen rakkaimman kanssa. Todellista laatuaikaa, sitä saan viettää tuon rakkaan aviomieheni kanssa päivittäin. Välillä ennalta sovitusti, mutta myös täysin spontaanisti. Ne arkiset askareet, jotka saa jakaa toisen kanssa – ne on niitä korvaamattomia laatuhetkiä. Mökillä yhdessä tehty puusavotta, saunan lämmitys, saunominen, kylpeminen. Laatuhetki voi olla hiljainen hetki saunan kuistilla vilvotellessa. Samalla kuistin edessä olevaa riippakoivua tuijotellen. Lähestyvän syysmyrskyn alla. Se voi olla äänetön sielujen keskustelu klapikoneen pitäessä meteliä taustalla. Ääneen sanomaton samanaikainen tarve tauolle kesken työpuhteiden. Janojuomana puoliksi juotu laadukas kuiva omenasiideri, Crowmoor Extra Dry. Ja kuten laatuhetkenkin, niin senkin sain jakaa tuon elämäni rakkauden kanssa.

crowmoor-17-of-37 crowmoor-15-of-37 crowmoor-9-of-37 crowmoor-10-of-37crowmoor-19-of-37 crowmoor-7-of-37 crowmoor-14-of-37 crowmoor-8-of-37 crowmoor-12-of-37

Illaksi syysmyrsky tyyntyi ja maisema oli kovin seesteinen. Laatuhetkiä ovat myös ne ex tempore elävän tulen ääressä vietetyt hetket kaksistaan. Ne hetket, kun lapset ovat uppoutuneet elokuvaan ja saadaan yhtäkkiä päähämme mennä parantamaan maailmaa terassille. Taljojen päälle ja shaalien alle. Ne hetket, kun syksyinen ilta alkaa hämärtymään ja järvi on peilityyni. Kirpeän syysilman lempeästi puraistessa nenän päätä. Vaikka maailmaa parannetaankin, niin myös hiljaisuus on sallittua. Sitä voi tuossa lepotuolilla toisen vieressä maatessa päästä hetkiseksi toisen pään sisälle ja ajatuksen juoksuun kiinni. Hiljaa nyökytellä, että samoilla linjoilla ollaan. Saada vahvistusta omalle näkemykselleen ja tarvittaessa uutta näkökulmaa, jota ei olisi uskaltanut edes itse ajatella. Kuulla lähestyvän joutsenen laulun jostain kaukaa ja todistaa joutsenpariskunnan näyttävää laskeutumista lahdelle. Miettiä, että siinä on kaikki ainekset onneen; läpi elämän kestävä onnellinen liitto. Yhteen hitsautuminen, vastatuuleen lentämisen vaikeus ja myötätuulen lentämisen kepeys.

crowmoor-4-of-37 crowmoor-34-of-37 crowmoor-2-of-37 crowmoor-35-of-37 crowmoor-36-of-37 crowmoor-1-of-37 crowmoor-6-of-37 crowmoor-37-of-37

Kiitos Crowmoorin, laatuhetkemme maistuivat vieläkin laadukkaammille! Crowmoor -siiderit ovat raikkaita ja englantilaistyyppisiä kuivia siidereitä. Mielestäni sopivat juurikin meille vähän varttuneemmille, kuivemman siiderin ystäville. Miksei myös nuoremmillekin, mikäli pitää kuivemmasta siideristä! Esanssin makua näistä siidereistä saa hakea, näissä maistuu oikea punaposkinen ja kirpeä omena! En malta odottaa, että pääsen kertomaan teille siiderin ja ruoan pyhästä liitosta. Siideri ruokajuomana on ehkä monelle vielä hieman tuntemattomampi käsite, joten seuraavalla kerralla lähdetään tutustumaan siiderin ja ruoan liittoon.

Vietetäänkö siellä ruudun toisella puolella samankaltaisia laatuhetkiä vai millainen on teidän laatuhetkenne? Mikähän siinä muuten on, että ainakin allekirjoittaneella laatuhetkeen liittyy kovin usein joko takkatuli tai sitten kynttilät? Ehkä se on se elävän tulen voima, joka rauhoittaa näin ruuhkavuosien keskellä ♥

TUNNELMALLISIN TORSTAITERKUIN,

alle

YHTEISTYÖSSÄ: CROWMOOR

indiedays-ja-brm-yhteislogo


« Vanhemmat
Uudemmat »