perjantai 02. lokakuun 2020

Iloa, haikeutta, naurua ja elettyä elämää

ILTAA IHANAT!

Syyskuu vaihtui lokakuuhun sellaisen viikon merkeissä, että huhhuh. Tähän viikkoon on mahtunut paljon naurua, vatsanpohjasta kouristavaa jännitystä, iloa pienistä jutuista, vähän haikeutta, kerran pari kyyneltä silmäkulmassa  ja sen verran töitä, että yöunet ovat jääneet aivan liian lyhyiksi. Viikon päällimmäiset alla.

♥ Yhden ison päätöksen ääneen alas kirjoittaminen sinetöi jotain, mitä olen jo vähän aikaan pohtinut. Se teki kipeää ja kuitenkin samalla kevensi oloa. Ajatus siitä, että elämä on tarina, johon kuuluu myös kipeitä asioita ja kehittymistä, helpotti. Eteenpäin, sano mummo lumessa!

♥ Ihka eka instaliveni jännitti koko alkuviikon. Yhtäkkiä torstai-iltana h-hetken alla mut valtasi rauha. Tilalle tuli ihan älytön tsemppi ja innostus. Ja täytyy myöntää, että tuo innostus jäi päälle. Suunnittelen jo seuraavaa instaliveä. Mietin, että jos leivottais omenaruusuja? Mutta vielä uupuu idea siitä, mitä ohjelmaa keksitään sille aikaa, kun omppuruusut on uunissa :)

♥ Olin pitkästä aikaa jotenkin tosi väsynyt alkuviikon. Yölliset narskuttelut palasivat ja sen myötä päänsärky, silmäpussit ja kuuma peruna suussa -tunne (tietäjät tietää). Nyt jo onneksi parempi.

♥ Näin pitkästä aikaa rakasta ystävää (kolme kuukauttakin on pitkä aika) pikaisten lounastreffien merkeissä ja tuon puolen tunnin treffien jälkeen olin loppupäivän yhtä hymyä.

♥ Jälleen kerran tulin taas siihen tulokseen, että mun ympärillä on maailman parhaimmat ihmiset. Niin perheen, ystävien kuin työ- ja opiskelukavereidenkin muodossa. Kiitos teille kaikille

♥ Opiskelin yhtenä iltana neljä tuntia putkeen niin, että unohdin totaalisesti juttelevani tietokoneen ruudun välityksellä. Kummasti sitä vuorovaikutus toimii noinkin, kun näkee livekuvan vastapuolista. Maailma on todellakin muuttunut, eikä lainkaan välttämättä huonompaan.

♥ Ysiluokkalaisen vanhempainillassa mulle selvisi, että en olisi päässyt kuin yhteen Tampereen lukioon, mikäli tuolloin lukuaineiden keskiarvo olisi ollut yhtä korkealla kuin nyt. Huimia lukuja, jos miettii, että 8,45 keskiarvolla ei Tampereella päässyt keväällä 2020 kuin pariin lukioon. Esikoisen ykköstoive edellytti keväällä lukuaineiden keskiarvoa 9,44. Onneksi on äitään fiksumpi tyttö. Ja onneksi on muitakin vaihtoehtoja.

♥ Menneellä viikolla olen kaivannut ulkomaille  enemmän kuin koskaan. Niin paljon, että aloin kyynelehtimään liikennevaloissa, kun kuvittelin sen hetken, kun seuraavan kerran pääsee lentokentälle ja lentoon. Mä rakastan matkustelua, siitä ei pääse mihinkään. Mutta hyvää tämä tauko tekee kaikin tavoin. Edelleen katson monta kertaa viikossa Momondon lentohintoja. Vaikka tiedän, että nyt ei hötkyillä minnekään.

♥ Tänään iltapäivällä töissä huomasin kahvitauolla nettailevani joulukoristeita. Kyllä, joulukoristeita. Sanoin sen ääneen eikä siinä ole mitään pahaa, jos on jouluhullu :D Jostain haluaisin sellaisen vähän isomman pähkinäsärkijäfiguurin. New Yorkin yhdessä kaupassa niitä myytiin. Täytyy etsiä lähempää.

…ja kuten kuvista näkyy, niin sillä jouluhullulla lähti mopo vähän käsistä ja se on fiilistellyt hieman parin vuoden takaisissa pikkujoulutunnelmissa. Tekisi mieli kutsua ystävät koolle marras-joulukuussa, mutta näinköhän on että tuossa vaiheessa moinen on järkevää. Voishan sitä laittaa päivän kalenteriin, ellei muuta :)

Kaiken kaikkiaan viikko oli yksi kiireisimmistä ikinä. Mutta samalla ihan valtavan täynnä kaikkea kivaa. Täysillä elettyä elämää. Jos jotain jäin kaipaamaan, niin liikuntaa, iltojen sohvalöffäilyjä ja pitkiä yöunia. Mutta hei, seuraavat kaksi päivää keskityn täysin näihin kolmeen. Alkaen tästä hetkestä, kun lasissa on jääkylmää Cola Zeroa, karkkikipossa muutama suklaakonvehti ja shaali jalkojen päällä lämmittämässä. Kun mun kaksi elämäni miestä makaa tuossa viereisellä sohvalla ja telkkarista kuuluu pitkästä aikaa lätkäpelin ääniä ♥ 

OIKEIN IHANAA VIIKONLOPPUA TOIVOTELLEN,


4 Responses to “Iloa, haikeutta, naurua ja elettyä elämää”

  1. Avatar Sanna sanoo:

    Kaunista siellä:) Upean terassin olette rakentaneet!!Katoppas:kelohonkamökki tenojoen varrella/meillä kotona,sisustus on ihana!
    Ja onnea uusiin kuviohin.
    Olen tässä lukenut postauksia läpi:)

    • Maria Maria sanoo:

      Heips Sanna ja kiitos paljon!

      Ja hei, voi että – kiitos vinkistä, tuo kelohonkamökki on täy-del-li-nen 🙏🏼😍

      Kivaa sunnuntaita sinne ❤️

  2. Avatar Riina sanoo:

    Huh, kirjoitat kuin olisitte ystävinä hyvässä hengessä eroamassa miehesi kanssa. Ehkei, vaikkei ero usein huono ja dramaattinen ratkaisu olekaan.

    Kivoja tarjoiluja taasen! 💜

    • Maria Maria sanoo:

      Moi Riina!

      Voi ei, ei missään nimessä ❤️😅 Haikeus liittyy työkuvioiden järkeistämiseen, luopumista jostain mutta toisaalta tilalle tulee jotain uutta ja ihanaa 🥰

      Kiitos ja suloista sunnuntaita sinne!

Kommentoi