perjantai 07. helmikuun 2020

Hyvinvointityökirjoihin hurahtanut

HEISSUN!

Se olisi työviikko taputeltu ja viikon paras hetki käsillä 🙂 Ihanaa! Perjantaimyyssitunnelmat liittyvät tänä perjantaina vahvasti hyvinvointiin. Olen ollut matkalla kohti parempaa minää jo pari vuotta. Tiedän, että nyt tuon jälkeen kuuluisi sanoa, että minä riitän itselleni just tällaisena. Ja niin teenkin, mutta se ei poissulje sitä mahdollisuutta, että voisin kehittyä ihmisenä. Tutustua itseeni vielä paremmin. Se, että mulle on tullut viime aikoina ihan järjetön tarve oppia lisää itsestäni on saanut mut täyttelemään työkirjoja jos jonkinlaisia.

Tiedättekö, että en olisi vielä viime kesänä kuvitellutkaan, että nauttisin työkirjojen täyttämisestä. Sellaisten työkirjojen, joiden täyttäminen selkiyttää omaa ajatusmaailmaa ja elämääni sekä parantavat hyvinvointia tätä kautta. Opiskeluiden alettua olen täyttänyt työkirjaa säännöllisesti. Aluksi vähän varoen…mitäs jos joku näkee? Pikkuhiljaa avannut sydämeni ja välillä vuodattanut hikeä, kyyneliä ja verta (no en tätä jälkimmäistä oikeasti) katsoessani pinnan alle. Itsessäni. Kouluun liittyvät työkirjat tulen kantamaan mukanani koko elämäni. Niihin on joskus ihana palata.

Kun viime kerralla treffasin koulukaverini ja minulle esiteltiin Sanna Sporrongin Onnellisuuskalenteri, tiesin sen olevan menoa. Heti tapaamisen jälkeen ponkaisin vastapäiseen kirjakauppaan. Poistuin kaupasta, en vain Onnellisuuskalenterin kanssa vaan myös Karita Tykän Hyvä elämä -työkirjan kanssa. Koska tuo ihanan ja upean Karitan kirja on yksi parhaimista, mitä olen vähän aikaan lukenut. Olen jo nyt kuukauden aikana palannut tuohon kirjaan monesti. Työkirjan avulla olen jäsentänyt lukemaani. Kohdannut itseni sellaisena kuin olen. Asettanut tavoitteita ja himskatti vie nyökytellyt jälleen sitä, että kuinka voi olla jonkun ihmisen kanssa samalla aaltopituudella asioista.

Näissä kahdessa työkirjassa on hiukan päällekkäisyyksiä tavoiteosioiden suhteen, mutta muuten ne eroavat toisistaan. Onnellisuuskalenteri on enemmänkin kalenterimainen, jossa on joka päivälle varattu yksi sivu. Onnellisuuskalenterissa puhutaan lisäksi rutiinien luomisesta ja niiden tärkeydestä. Kirjan avulla oppii myös priorisoimaan ja mikä ihaninta tällaiselle listaihmiselle kuin minä; alitajuntaa kuormittavat ajatukset saa uuden järjestyksen listojen avulla. Kalenterin lopussa on myös tapaseuranta, jota voi käyttää esim. säästämiseen tai liikuntasuoritusten merkkaamiseen.

Karitan työkirja keskittyy mieleen ja itsensä hyväksymiseen. Kiitollisuuteen ja pelkojen tunnistamiseen. Mukavien tunteiden luomiseen. Hyvän elämän ajatteluun. Mikä on sun suurin tavoite ja miten saat sen todeksi? Miten teet vahvistavan kehoskannauksen ja mitä kirjoittaisit unipäiväkirjaan. Kirjassa keskitytään sisäiseen kauneuteen ja siihen, että oltaisiin itsellemme armollisempia. Osattaisiin antaa itsellemme anteeksi. Lisäksi kirjassa kuunnellaan, mitä keho tarvitsee. Tiivistettynä voisin todeta, että kirjan avulla ihan varmasti oppii rakastamaan itseään…tai ainakin tykkäämään itsestään. Saamaan oikeasti paremman elämän.

Vaikka mä koen eläväni jälleen elämäni parasta aikaa, niin aina on kuulkaa varaa vähän petrata itsensä tuntemisen ja itsensä rakastamisen kanssa. Lähinnä näin kiireisen työviikon jälkeen voisin sanoa, että on varaa petrata nimenomaan tuon jälkimmäisen kanssa. Huomaan, että olen monta kertaa viikon aikana asettanut työt oman terveyteni edelle. Tänä viikonloppuna omistan aikaa näiden työkirjojen täyttämiselle. Puolivillaisen olon keskellä päätin, että nyt on pakko levätä, että tauti talttuu. Aion sulkeutua sohvan nurkkaan Karitan ja Sannan kanssa. Tehdä pientä matkaa itseeni ja sulkea silmät kun siltä tuntuu. Nauttia ajatuksesta, että kukaan ei vaadi multa mitään tai mun ei ole pakko tehdä mitään. Ja toivottavasti sunnuntaina pääsisi jo lenkille. Nimim. pää hajoaa part sata…täytyykin katsoa onko noista kirjoista tähän jotain apua ;D

IHANAA VIIKONLOPPUA

PS. esikoisen selatessa näitä työkirjoja sohvalla tuli mieleeni, että ei muuten olisi yhtään hassumpi lahja teini-ikäiselle tytöllekään jompikumpi näistä kirjoista….

 


6 Responses to “Hyvinvointityökirjoihin hurahtanut”

  1. Jonna / Palasia arjestani sanoo:

    Kiitos tästä tekstistä! Kävin juuri eilen ostamassa itselleni Karita Tykän kirjan. Aion lueskella kirjan ja hankkia myös työkirjan, ehkä onnellisuuskalenterinkin. Karitan kirjassa oli jo ensi vilkaisulla todella paljon hyvää asiaa ja juttuja, joita olen pyöritellyt omassa päässäni. Joskus ne asiat vaan täytyy kuulla jonkun toisen suusta ennen kuin itse ymmärtää 🙂

    • Maria sanoo:

      Heippa Jonna

      ja voi olehan hyvä ♥

      Toivottavasti pidät Karitan kirjasta, itse koin sen erittäin opettavaisena. Tai lähinnä muistutuksena siitä, että ei siihen hyvään elämään suuria tarvita 🙂
      Just näin, jonkun muun sanomana asiat usein menevät perille (itselleni siis, olen vähän kovapäinen välillä ;D).

      Suloista sunnuntaita ♥

  2. Anna sanoo:

    Kahdeksan vuotta sitten halusin opppia olemaan taas onnellinen. Lainasin aiheeseen liittyviä kirjoja ja projekti onnistui. Viime vuosina on tullut kaikenlaisia vastoinkäymisiä enkä ole enää samalla tavalla onnellinen ja kiitollinen. Pitää kuitenkin yrittää ja lainata aiheeseen liittyvää kirjallisuutta kirjastosta. Rentouttavaa viikonloppua ☺️

    • Maria sanoo:

      Moikka Anna

      ja hei ihanaa, että sä silloin kahdeksan vuotta sitten otit projektin työn alle ja onnistuit ♥

      Se on juurikin niin, että välillä elämässä tulee niitä stoppeja, että on pakko tehdä töitä sen ajatusmaailman kääntämiseksi taas kohti oikeaa polkua. Mutta mä näen, että on ihan älyttömän hyvä asia, että tunnistaa, koska sen aika on.

      Kiitos ja ihanaa sunnuntaita sinne ♥

  3. mirvaannamarian sanoo:

    Mä oon kans ihan koukussa näihin. Ja onpa muuten silmiä avaavaa palata näiden sisältöihin vuoden jälkeen, välillä piti ihan miettiä että oonko mä oikeasti ajatellut näin.

    Sulla on muuten varmasti maailman kaunein käsiala 😀 <3

    • Maria sanoo:

      Moi Mirva

      ja hei ihan ekaksi pakko myöntää, että tuo kuva on onnellisuuskalenterin valmiiksi täytetystä esimerkkisivusta 😀 Mun harakanvarpaista ei kukaan saa selvää 😉

      Noiden myötä huomaa sen huikean kasvun itsessään. Ei tunnista välttämättä sitä ”minää”, joka joskus oli.

      Ihanaa tiistaita ♥

Kommentoi