keskiviikko 04. syyskuun 2019

Lähimmäisenrakkaudesta

HEIPPA!

Mun piti tänään laittaa teille yhtä ruokaohjetta, mutta tuli taas jotain akuutimpaa. Aamulla ajoin tuohon ihan lähikauppaan hakeakseni kauraryynejä ja huomasin naisihmisen tonkivan roskista. Koira vierellään. Nousin autosta ja tyttö kesämekossaan kysyi kohteliaasti, että ”Anteeksi, mutta eihän sulla sattuis olemaan muutamaa ylimääräistä kolikkoa. Meidän on kova nälkä.” Kaivelin taskun pohjiani ja jouduin toteamaan, että yhtään käteistä ei ole.

Mulle tuli niin paha mieli, kun en voinut auttaa. Sillä sekunnilla päätin, että ostan parivaljakolle kaupasta jotain pientä. Silläkin uhalla, että ovat lähteneet kaupan edestä jatkamaan matkaansa. Ostin koiralle naksupussin ja tytölle karjalanpiirakoita sekä kivennäisvettä. Kassalla mulle tuli mieleen, että teenkö ihan hölmösti. Astuin kaupasta ulos ja tyttö istui koiransa kanssa onneksi vielä siinä paikoillaan. Kysyin, että kelpaisiko nämä ja esittelin ostokseni. En unohda ikinä tytön kiitollista katsetta. Kauniita kasvoja, joissa oli ainakin sata ihanaa pisamaa.

Koira hyökkäsi suinpäin hamuamaan naksupussia ja kun ajoin kaupan pihasta pois näin tytön syöttävän nyrkistään koiralle naksuja. Vilkutettiin toisillemme ja näin tytön iloisilla kasvoilla pienen häivähdyksen toivosta.

Itsekkäästi ajateltuna moni voisi olla sitä mieltä, että itsepäs on saanut itsensä tollaiseen jamaan. Mutta me ei voida koskaan tietää, mitä taustalla on. Lähimmäisenrakkaus ei mun mielestä rajoitu vaan ihan lähipiiriin, vaan sen pitäisi koskea kaikkia kohtaamisia. Luonnon omista välittäminen pitäisi olla meidän kaikkien velvollisuus. Tulla selkärangasta. Ei niin, että käännetään selkämme vaan kysytään, miten voidaan auttaa. Me, joilla siihen on mahdollisuus.

Näin jälkikäteen harmittaa se, etten pyytänyt tyttöä ja koiraa odottamaan hiukkasen. Olisin hurauttanut kotiin ja hakenut molemmille jotain lämmintä vaatetta. Kirpparille menevistä kasseista, kun olisi hienosti liiennyt niitäkin. Ehkä laitan varmuuden varalta autonperään pussillisen. Jos satun parivaljakkoon vielä törmäämään.

Muistakaa välittää 

KESKIVIIKKOTERKUIN,


6 Responses to “Lähimmäisenrakkaudesta”

  1. Nina sanoo:

    Ihanasti tehty ❤️

  2. Rida sanoo:

    Sinulla on suuri❤️

  3. Sanna sanoo:

    Ihana Maria!itse olisin toiminut samoin.Koskaan ei ole väärin auttaa.
    Me emme ikinä tiedä mitkä syyt on johtaneet siihen että ihminen huonossa jamassa.
    Koskaan ei pitäisi tuomita toista❤

    • Maria sanoo:

      Moikka Sanna

      ja hei kiitos ❤️❤️❤️
      Se on just näin, että kun me ei voida koskaan tietää. Sen takia on hyvä toimia niin kuin sydän sanoo 🙂

      Ihanaa sunnuntai-iltaa ❤️

Kommentoi