lauantai 24. elokuu 2019

Pullantuoksuinen äiti

ILTAA IHANAT!

Kuulkaas, näyttää ihan heinäkuun helleillalta, kun katsoo ruokatilan ikkunasta ulos järvelle. Tuuli on tyyntynyt ja järvenpinta hohkaa oranssina. Varvikko alkaa olemaan jo ruskan väreissä, mutta muuten ilmassa on vahvasti kesää.

Tänä aamuna puolet perheestä heräsi kaktus kurkussa ja yksi on viettänyt yöppärissä koko päivän. Hän, jolla ei ole edes ollut kaktusta kurkussa. Sille yhdelle kipuiselle ollaan keitelty kuumaa kaakaota pitkin päivää. Yhdessä tuumin tuumattiin, kuinka hyvä on nyt olla täällä mökillä äiskän ja iskän kanssa. Eikä kaupungissa kaverilla, niin kuin eilen vielä suunnittelivat.

Vaikka nuo lapset ovat jo niin isoja, niin ovat kuitenkin vielä omalla tavallaan kovin pieniä. Sellaisia, että kampeavat ihan kylkeen kiinni. Varsinkin se yöppäripöksyinen. Haluaa vielä välillä syliinkin, mikä on niin kovin ihanaa. 

En ole koskaan ollut sellainen perinteinen pullantuoksuinen äiti. Joskus muinoin arastelin sanoa ääneen, että mieluusti lähdin tekemään osa-aikaista viikkoa töihin kuopuksen ollessa kymmenen kuukautta. Tytöt saivat tuolloin laatuaikaa mummujen kanssa, jotka tulivat meille heitä hoitamaan. Itse olin niinä kahtena kotiäitipäivänä viikossa paljon parempi äiti, kun olin saanut välissä tehdä aikuisten juttuja. Olla töissä.

Silloin kun lasten kanssa kotona olin, nautin toki täysin rinnoin hiekkalaatikon reunalla istumisesta. Käytiin muskarit ja seurakunnan kerhot. Leikkitreffeillä kavereilla. Muovailtiin, askarreltiin ja lätsyteltiin lätäköissä kumppareilla. Leivottiin perjantaisin pullaa ja antauduin täysin olemaan se pullantuoksuinen äiti.

Niin kuin tänäänkin. Sillä erotuksella, että tänään mun leivontakamuina oli kaksi auttavaa kättä. Taikinaa eksyi suuhun siinä missä silloin reilut kymmenen vuotta sittenkin, mutta enää taikinaa ei puristellu ne pikkuiset pulleat kuolasta kosteat sormet :) ID

Mökkikuplassa on hyvä olla. Kaupungissa kaikki suhaavat usein omilla teillään. Lapsilla on tärkeämpää tekemistä kuin meidän vanhempien kanssa hengailu. Mikä on täysin ymmärrettävää ja ihanaa! Sen takia nautin vielä tästä pullantuoksuisesta äitiydestä siihen asti, kun auto kaartaa huomenna kotipihaan. Sitten olen taas viikon se ehkä vähän nolokin äiti. Se joka pakottaa tulemaan ajoissa kotiin ja kyselee onko läksyt tehty.

Se, joka onneksi vielä illalla saa peitellä nukkumaan ja suikata poskelle hyvänyön suukon 

LEPPOISAA LAUANTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,


Kommentoi