sunnuntai 20. marraskuun 2016

Kolmas kerta toden sanoo?

MOIKKAMOI,

ja terkkusia melkein Turkkusesta. Lähdettiin pakoon asuntoesittelyä tuonne miehen syntymäkaupunkiin. Juu, meillä on tällainen Turku-Tampere vastakkainasettelu 😉 Eipä toinen ehtinyt Turussa kuin kaksi viikkoa elämästään asua, mutta juuri sen verran, että saan siitä hiukan kiusotella. koti-2-of-7
Jälleen kerran on sateinen ja varsin rospuutto marraskuinen päivä. Kuten kahdella aiemmalla kerralla, kun meillä on ollut asuntonäyttö. Ne kaksi kotiamme, jotka olemme tätä ennen myyneet ovat menneet ensiesittelyssä kaupaksi. Marraskuisina sunnuntaina, jolloin on ollut pimeää ja sateista. Ne kaksi kotia olemme myyneet ilman välittäjää. Aamulla olemme paistaneet pullia, jotta kodin on täyttänyt pullantuoksu. Taustalla on soinut klassinen musiikki ja kynttilät ovat tuoneet tunnelmaa pimeyden keskelle. Tällä kerralla meillä on apuna superpro-kiinteistönvälittäjä, johon luotamme täysin. koti-5-of-7

Eilen puunasimme kodin jälleen lattiasta kattoon. Illalla kympin jälkeen lopettaessamme olo oli kuin joulusiivouksen jäljiltä. Ainoa mikä erotti joulusiivouksista oli se, että kuusta ei oltu kannettu yöksi sisään sulamaan eikä viime yönä tarvinnut valvoa uunissa olevaa kinkkua. Mutta sen voin sanoa, että tänä jouluna meidän joulusiivoukset on nyt tässä. Toivotaan, että myös asuntoesittelyitä varten tehtävät siivoukset ovat nyt tässä. Vaikkei meillä mikään kiire kotia olekaan myydä, niin kauhulla odotan että jos joka lauantai tästä monta viikkoa eteenpäin on vastaava siivousproggis edessä 😀 Kolmas kerta toden sanoo, toivottavasti tässäkin tapauksessa saamme siis kotimme nopsaa myytyä. Ihan jo vain tuon siivousjutunkin takia.koti-6-of-7

Mutta nyt kommenttien pariin. Niin kauan tuo koiruli nukkuu tyytyväisenä häkissään. Tämä reissu onkin hyvää treeniä Tobylle tulevaa Pyhän matkaa varten. Yleensä ollaan heitetty Pyhän reissu noin yhden pysähdyksen taktiikalla, mutta vastedes pysähdellään koirulin tarpeiden mukaan. Ollaan Tobya ajelutettu aika paljon lyhyitä matkoja ja on tottunut autoiluun. Tykkää autoilusta kyllä, mutta aina aluksi vähän itkee ja vinkuu. Kunnes muistaa, mikä homman nimi on.

Nyt vaan peukut pystyyn, että koti menee kaupaksi. Vaikkei sitä pullantuoksua, kynttilöitä tai klassista musiikkia tällä kertaa olekaan 🙂

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

alle


perjantai 18. marraskuun 2016

Fredagsmys, oh yes!

SHALOM IHANAT

ja hei kiitos ♥ Kiitos ihanista viesteistänne eiliseen postaukseen (ja kaikkiin postauksiin ikinä), sillä kuten olen täällä aiemminkin maininnut, niin te olette myös suuri osa tätä surutyötä ja paranemisprosessia. Oma perhe, läheiset, ystävät (luen teidät tähän joukkoon) ja tämä blogi on ollut niitä, jotka ovat pitäneet elämänsyrjässä kiinni, silloinkin kun ei jaksaisi. Silloin kun hengityskin tuntuu liian vaivalloiselta. Silloin olen tullut tänne ja antanut sormien näpytellä. Paennut pahaa oloa vastaamalla kommentteihinne. Tekemällä postauksen. Saanut muuta ajateltavaa ja hei nauttinut siitä ihan suunnattomasti! Palaan kommentteihinne viikonlopun aikana, mutta niitä on tullut luettua monen monta kertaa viimeisen 24 h:n aikana. Saan niistä älyttömän paljon voimia!

Kelpaiskos ruokavinkki viikonlopulle? Aina siitä lähtien, kun katsoimme eilen Tomi Björckin Huippukokki landella on mieleni tehnyt ihan älyttömästi kimchiä. Sitten jotain hieman makeaa ja täyteläistä kastiketta. Marinoituja punasipuleita. Tulisen makeaa lihaa ja avotulella paistettuja leipiä. Pitkän kaavan mukaan Marian keittiössä ei kimchiä tehty eikä leipiä paistettu avotulella, mutta hit the spot. Kovin odottelin koko päivän, josko reseptit eiliseen ohjelmaan olisi tullut eetteriin, mutta eivät tulleet. Joten sovelsin. Senpä takia mulla ei ole valitettavasti antaa teille tarkkoja mittoja ja määriä, vaan homman nimi meni tänään näin:fredagsmys-17-of-17 fredagsmys-16-of-17fredagsmys-11-of-17fredagsmys-7-of-17 fredagsmys-3-of-17fredagsmys-12-of-17 fredagsmys-8-of-17 IDfredagsmys-13-of-17

Klo 11.00 Ota 800 g naudanjauhelihaa huoneenlämpöön (tai jos löytyy lampaan tai hirven jauhelihaa niin aina parempi).
Klo 11.30 Surauta jauheliha sauvasekoittimella sileäksi. Mausta pippurilla ja suolalla. Pienistele sekaan tuoretta minttua. Muotoile jauhelihasta pari pötköä ja kiedo pötköt tiiviisti folioon. Paista 100 asteessa 4,5 tuntia.

Tässä välissä istu sohvannurkassa ja mieti, miten luotiin silmukoita puikoille. Jep, tästä lisää maanantaina 😀 Kun saat silmukat luotua niin pura ne kolme kertaa vain ihan varmuuden varalta. Lopulta ala kutomaan kaksi oikein kaksi nurin joustinneuletta. Kunnes tulee aika vaihtaa langansävyä ja mietit, että miten se nyt tehtiinkään. Tässä vaiheessa huomaat myös että se takka, joka aiemmin toi niin paljon tunnelmaa tuntuu nyt tuskaisen kuumalta. Taistele, taistele. Ja loppujen lopuksi ole onnellinen, että sait pariin tuntiin kudottua noin 20 cm joustinneulosta.

Klo 15.30 Suikaloi kaali ohuiksi siivuiksi. Lisää kulhoon. Lorauta päälle valkoviinietikkaa, srirachaa, hunajaa, kalakastiketta ja lopuksi murskaa mukaan yksi solovalkosipuli. Ai niin ja ripsottele reilusti mukaan chilirouhetta. Sekoita hyvin ja anna tekeytyä huoneenlämmössä.
Klo 15.40 Pienistele yksi punasipuli ja lorauta sekaan omenaviinietikkaa ja hunajaa. Jätä sipulisuikalekaverukset tekeytymään.
Klo 15.45 Sekoita 200 g ranskankermaa, loraus soijaa sekä hunajaa. Laita tekeytymään jääkaappiin.
Klo 16.00 Ota jauhelihapötköt viilentymään huoneenlämpöön.fredagsmys-5-of-17fredagsmys-9-of-17fredagsmys-6-of-17fredagsmys-14-of-17fredagsmys-2-of-17

Tässä vaiheessa voisit käydä vaihtamassa juoksuvaatteet, sillä mikään ei uhmaa paremmin marraskuun kökköä ja sateista iltaa kuin kunnon Volbeat ja volat kaakkoon lenkki. Mieti etukäteen jo juoksulenkkisi ja valitse sellainen lenkki, jossa on mahdollisimman paljon ylämäkiä. Tsemppaa itseäsi ja vaimenna jo edeltä se ääni olkapäältäsi. Se, joka kuiskii vienolla äänellä ”kävele, kävele, et jaksa juosta, kävele”. 

Klo 16.45 Sekoita kulhossa vehnäjauhoja, kuivahiivaa, kädenlämpöistä vettä, suolaa, hunajaa ja öljyä, kunnes sinulla on sellainen pitsataikinaa muistuttava pohja. Anna tekeytyä huoneenlämmössä siihen asti kun palaat lenkiltä. Mutta ennen lenkille lähtemistä laita viilenneet jauhelihapötköt viilentymään vielä lisää pakastimeen.

Tarkista heijastinvarustelusi ja laita Spotifysta soittolista päälle. Huikkaa lapsille moikat ja lähde uhmaamaan ulkoilmaa. Kotiin saaavuttuasi juokse suoraan suihkuun ja heitä likomärät vaatteet päältäsi. Ota kuuma suihku, mutta ei liian kuuma, sillä keittiössä on ihan älyttömän kuuma. Kiitos uunin, joka on pauhannut koko päivän.

Klo 18.20 Ota toinen jauhelihapötkö pakkasesta, kuori se foliosta ja raasta juustohöylällä lihasuikaleita. Asettele ne leivinpaperin päälle ja laita 200 asteeseen vartiksi.
Klo 18.30 Muotoile taikinasta noin 20 cm halkaisijaltaan olevia ohuita ”lättyjä” ja paista ne molemmin puolin valurautapannulla runsaassa öljyssä. Paiston aikana voit kattaa kimchin, sipulin ja kastikkeen tarjoiluastioihin. Kun liha on valmis voit asetella senkin nätisti kulhoon ja sprayata päälle vähän oliiviöljyä.

TARJOILU: aseta täytteet leivän päälle, taita leipä kahtia ja syö käsin. Hyvä seura ja lasi punaviiniä kruunaavat ruokakokemuksen. Sekä se, että on viikonloppuilta.fredagsmys-1-of-17

Pidempään mukana olleet lukijat ehkä muistavatkin sen parin vuoden takaisen kotona tekemäni kebabin. Tämä muistutti etäisesti sitä, mutta tykkäsin, että nämä tekemäni leivät ja tuo kovin himoitsemani kimchi veivät voiton yksi nolla. Mutta nyt taitaa takkahuoneen sohva viedä voiton. Maailman paras tunne on se, kun tietää että huomen aamulla saa nukkua. Ennen kuin härdelli taas alkaa. Sunnuntaista näyttöä varten täytyy taas puunata. En tiedä kuka täällä sotkee, mutta ei tietoakaan siitä siisteystasosta, joka vielä alkuviikosta vallitsi kuvaajan käydessä 😀

TUNNELMALLISTA PERJANTAI-ILTAA,

alle


torstai 17. marraskuun 2016

Tasan vuosi sitten

HEIPPA IHANUUDET!

Vuosi sitten tänään en vielä tiennyt, että tulevasta vuodesta tulee elämäni raskain. Että tasan vuoden päästä osaan kunnioittaa elämää rutkasti enemmän ja että suhtautumiseni asioihin on kokenut totaalisen muutoksen. Vuosi sitten tänään en myöskään tiennyt, että edessäni tulee olemaan ajanjakso, joka painaa hartioilla vielä pitkään. Ajanjakso, jossa huolta ja murhetta riittää 218 päivän ajan. Ajanjakso, josta löytyy myös naurua ja ilonpilkahduksia. Toivoakin. Taistelua ja lopulta sen ymmärtämistä, että on pakko luovuttaa ja nostaa kädet ylös. Rakkaudesta, jotta toinen pääsisi tuskistaan.
talvi-1-of-4

Tasan vuosi sitten tänään heräsin tuskaisen kuumeisena. Edellispäivänä lääkäri oli antanut ukaasin, että ellen lepää kotona on oikea paikka sairaala. Pitkittynyt flunssa oli keuhkokuumeen rajoilla. Hevoslääkekuuri tainnutti pakostakin vuoteen pohjalle. Tasan vuosi sitten tänään soitin äidille puoli yhdentoista maissa ja mietin, miksei äiti vastaa puhelimeen. Kunnes muistin, että oli hurmurikummipojan kanssa seurakunnan kerhossa. Iltapäivällä heräilin unestani ja mietin, että onpas kumma kun äiti ei soita takaisin. Puoli viiden maissa heräsin, kun joku koitti kylmällä kädellä tulikuumaa poskeani. Äiti oli tullut käymään ja oli kovin huolissaan voinnistani. Kysyi tarvitsenko kaupasta tai apteekista mitään. Siinä samalla panin merkille, että äiti näytti poikkeuksellisen väsyneelle ja harmaalle.talvi-4-of-4

Jossain vaiheessa kuulin makuuhuoneeseen, että lapset lähtivät mummulaan ja ajattelin, että hyvä niin, mutta toivottavasti antavat mummun levätä. Seitsemältä ulko-oveemme koputettiin ja siitä lähti käyntiin tapahtumasarja, jollaista en olisi ikinä uskonut kokevani. Hätäkeskukseen soitto, ambulanssin tulo, matelevat minuutit. Epävarmuus. Unettomat yöt ja pienet toivon pilkahdukset. Jalkojen alta vedettiin matto pois liki yhtä monta kertaa kuin annettiin toivoakin. Henkisesti ihan äärettömän raskasta aikaa. Yhdessä silmänräpäyksessä en ollutkaan enää se heikompi osapuoli, hoidettava. Vaan se vahvempi, terveempi osapuoli, joka huolehtii ja hoitaa. Tasan vuosi sitten näin äidin viimeisen kerran omanlaisenaan. Seuraavien 218 päivän aikana oli muutamia kertoja, että äidin ääni vaikutti siltä samalta kuin ennen sairautta. Kun nauru hersyi entisenlaisenaan ja ilmeet olivat ne samat vanhat. Mutta muuten tuntui, että olimme jo menettäneet sen, joka meille oli niin rakas ja tuttu.talvi-3-of-4

Tasan vuosi sitten tänään en olisi voinut kuvitellakaan selviäväni tapahtumarumbasta selväjärkisenä. Vaikka välillä tuon 218 tuskaisen päivän aikana tuntui kuin olisin ollut linkoavassa pesukoneessa, niin on tuo ollut koko elämäni opettavaisin jakso. Elämänkoulu, jollaista en kuitenkaan soisi kenellekään. Syöpä on ”one son of a bitch” ja sen tekemän tuhotyön seuraaminen läheltä on pysähdyttävää. Niin kaikkivaltiaita aina kuin kuvittelemme olevamme, niin emme ole. Sen tajuaminen on toisaalta kovin helpottavaa. Koskaan ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan. Senpä takia hetkessä eläminen ja pysähtyminen on tärkeää. Kokeminen, näkeminen ja haaveiden todeksi muuttaminen. Toisten ihmisten kunnioittaminen ja se, että ollaan ystävällisiä. Ikinä ei tiedä, mitä vastapuoli käy läpi. Nauravan katseen takana saattaa olla rutkasti surua ja huolta. Siellä saatetaan olla parhaillaan linkousvaiheen kohdassa, jossa kierrokset ovat kovimmillaan.talvi-2-of-4

Vuosi sitten tänään illalla en vielä tiennyt, että vuoden päästä olo on näinkin levollinen. Että jostain sisältä kumpuaa kaiken tapahtuneen jälkeen kuitenkin ilo ja onni. Luotto elämään ja siihen, että elämä kantaa on vahvempi kuin koskaan. Tiedän, että siellä ruudun toisella puolella on lukijoita, jotka elävät tällä hetkellä sitä painajaista, jota me elimme 218 päivän ajan. Tiedän, että en osaa teitä lohduttaa eikä mitkään sanat riitä tsemppaamaan tarpeeksi. Mutta sen haluan sanoa, että vielä elämä voittaa 

TORSTAITERKKUSIN,

alle

PS. ja ei, meillä ei ole noin talvista kuin kuvissa. Mutta hei, nelisen vuotta sitten joulukuun alussa oli! Sitä samaa odotellessa 🙂


keskiviikko 16. marraskuun 2016

Muistojen aarreaitta ♥

HEISSULIVEI,

ja pahoitteluni postaustulvasta tälle päivälle. Tiedostan, että kaksi postausta per päivä on vähän liikaa 😉 Kuten olen aiemminkin kertonut, niin suurin osa postauksista tulee tehtyä fiilispohjalta. Ja nyt tuli fiilis, että on pakko päästä kertomaan tämän päivän ajankohtaisimmat. Mä katsokaas tajusin, että mitä enemmän me tuolla mummulassa tien toisella puolella myllätään, niin sitä vakuuttuneempi olen siitä, että mummula on kuin aarreaitta. Katsokaahan noita messinkisiä kynttiläjalkoja. Täydelliset, eikö? Hitaana hämäläisenä olen nyt vasta syttynyt kultaan ja messinkiin. Better late than never. Sillä tuolla mummulassa on aika paljon kultaisia juttuja ja jonkin verran näitä messinkisiä. Hopeanvärisiä / hopeisia sisustustavaroita löytyy myös.candle-holders-2-of-6 candle-holders-4-of-6candle-holders-3-of-6

Vintit ovat nyt vihdosta viimein tyhjät ja oikeastaan ainoat tyhjennettävät ovat keittiö (huh, sitä kattilamäärää!) ja lastenhuone. Veljen vaimon kanssa vietimme tuolla tänään muutaman tehokkaan tunnin ja kävimme läpi joulukoristeita. Oih, osasta tuli mieleen lapsuudenjoulut. Ne sellaiset kuin pakkanen paukkui ja kettu juoksi Oriveden mummulan pihapiirin läpi. Kun ikkunasta pystyi katsomaan kauriita, jotka söivät puuhun kiinni jäätyneitä omenia. Osa koristeista on sellaisia, joita en voisi kuvitellakaan laittavani tänne nykyiseen kotiin. Mutta tuonne vanhaan puutaloon, jossa lattia narisee ja seinistä käy huiku, ne sopivat kuin nenä päähän. Voipi olla, että vuoden päästä jouluna lähtee vähän laukalle joulukoristeiden suhteen ja meillä on esillä kaikki lasten tekemistä koristeista tuohisiin koristeisiin, enkelilasipalloja ja Mailegin tonttuja unohtamatta. Ai että, sitä odotellessa 😀candle-holders-6-of-6 candle-holders-1-of-6 candle-holders-5-of-6

Mietin tuossa myös sitä, että mikä onni on, että äidillä oli älyttömän hyvä maku sisustusesineidenkin suhteen. Tai toisaalta, jos ei olisi ollut, tavarasta olisi helpompi luopua. Nyt jokaisen esineen kohdalla tulee mietittyä, että josko tuota vielä joskus käyttäisi. Mutta se sotii sitä karsinta-ajattelua vastaan aikas pahasti. Osa tavaroista on kyllä pakko laittaa myyntiin ja mitä pikemmin sen parempi. Mietin kirppispöytää ja blogikirppistäkin, mutta ehkä Huutiksessa kuitenkin on suurempi kysyntä. Mitenkään blogini lukijamääriä aliarvioimatta. Linkkaan tuon Huutiksen tai Tori.fi:n tänne heti, kun saan tuotteet sinne laitettua.

Tuossa siivousoperaation jälkeen oli pakko vetäistä taas päikkärit. Huomaan, että kun on vähänkään henkisesti raskaampaa hommaa, niin uni on ihana pakokeino. Jätin vielä pienen karvaisen kaverin nukkumaan, sillä enhän mä malttanut varttia pidempää pötkötellä. Ajateltiin tämä ilta ottaa löysin rantein. Ei siivota yhtään vaatekaappia tai heitetä ainuttakaan kaatopaikkakuormaa. Otetaan elämästä ilo irti ja käydään ajamassa uusi rantatien tunneli läpi. Lupasin tarjota koko perheelle myös siivet, joten ruokahuoltokin on hoidettu. Arki-iltojen luksusta 

KESKIVIIKKOILTATERKUIN,

alle


keskiviikko 16. marraskuun 2016

Täydellinen hotelliviikonloppu!

MOIMOI!

Pako Helsinkiin. Kaksin miehen kanssa. Liki 10 tunnin yöunet pehmeissä lakanoissa. Hymyilevä hotellihenkilökunta. Ihana ilta, ihanassa seurassa. Luksusta joka aistille. Sitä meille tarjoiltiin yhteistyössä Restelin kanssa Helsingin Crowne Plaza -hotellissa pari viikonloppua takaperin. Tuon viikonlopun avulla jaksaa kaiken maailman remonttirumbat sun muut. Hengähdyshetki tuli kyllä tarpeeseen. Crowne Plaza Helsinkiin oli helppo löytää, sillä se sijaitsee Mannerheimintien varrella melkein Finlandia-taloa vastapäätä. Keskustan palvelut ovat ihan kivenheiton päässä. Auto majoittui vierailumme ajan turvallisesti hotellin yhteydessä sijaitsevassa parkkihallissa.

Itse yllätyin jo hotellin aulaan astuessani, sillä kiinnitin heti huomiota tunnelmaan, jonkalaista en ollut ennen suomalaisissa hotelleissa aistinut. Siinä oli ripaus aasialaista luksushotellia ja toisaalta jotain hyvin amerikkalaista ja näyttävää. Ihan kuin olisi hurauttanut aikakoneella ulkomaille. Crowne Plaza Helsinki on palkittu useana vuotena kansainvälisesti, mm. Luxury Business Hotel of the Year -palkinnolla, enkä ihmettele yhtään. Sisäänkirjautuessamme panin merkille ihan älyttömän ystävällisen ja ammattitaitoisen henkilökunnan. Jotka taisivat small talkinkin salat. Tässä vaiheessa itse suuntasin Emilian kanssa Bloggers’ Inspiration Day:iin, mutta mies hurautti hissillä ylös huoneeseemme ja lähetti viestin ”Ei voi olla todellista, saimme juniorisviitin.” 🙂

crowne-plaza-42-of-43crowne-plaza-38-of-43 crowne-plaza-41-of-43 crowne-plaza-36-of-43

Ihan loppuun asti en malttanut päivätapahtumassa olla, sillä sormet syyhysivät näkemään tuon huoneemme. Sama laadukas linja, joka alkoi hotellin aulassa, jatkui hississä, käytävillä ja huoneen oven avattuani en voinut muuta kuin pyöriä hetken ihan hiljaa ja ihastella. Olinko todella Suomessa? Hotellihuone oli aivan ihana ja viihtyisä! Siinä oli erotettu makuutila oleskelutilasta senkillä, jonka päällä oli käännettävä televisio. Mies käänteli telkkaria sen mukaan kuin kuvailin ja jatkoi jääkiekkopelin katsomista milloin mukavalta sohvalta, milloin sängyltä. Kylpyhuone oli tilava ja varustettu kahdella altaalla. Kaksi allasta onkin ihan must tänä päivänä, sen verran kauan tuon miehenkin ”komistusrutiinit” vievät aikaa 😉 Mies oli käyttänyt oman aikansa hotellin kuntosalilla, minun ollessa työtapahtumassa. Kehui tuota Forever Kuntoklubia hotellin alakerrassa. Ehkä ensi kerralla myös itse ehdin myös kuntoilemaan.

Hotellihuoneen työpisteestä oli näkymät Helsingin kattojen ylle, aina Linnanmäelle saakka. Jokaisessa hotellihuoneessa on maksuton langaton internet yhteys, ilmastointi, suihku/kylpyamme, tee/ kahvinkeittomahdollisuus, silitysvälineet, kylpytakit sekä Sleep Advantage –uniohjelman lisätuotteet ja -palvelut. Täyttä puuvillaa olevat lakanat, pehmeät ja muhkeat vuodevaatteet, herätystakuu sekä hiljainen vyöhyke. Niin kovasti kuin olisinkin halunnut mennä samantien lepuuttamaan jalkojani kylpyammeeseen, niin tuo muhkea kylpytakki sai vielä hetken odottaa, sillä meille oli varattu neljäksi pöytä hotellin aulan yhteydessä sijaitsevasta ravintola Macusta.

crowne-plaza-4-of-43crowne-plaza-9-of-43 crowne-plaza-8-of-43 crowne-plaza-10-of-43crowne-plaza-work crowne-plaza-11-of-43 crowne-plaza-6-of-43 crowne-plaza-huone

Ravintola Macun sisustus oli myös piste iin päälle. Tummaa, luksusta, lasia, tunnelmallisia istuinryhmiä, tulisija. Sama ystävällinen palvelu jatkui myös ravintolan puolella. Sillä aikaa kun selasimme ruokalistaa, maistelimme suussa sulavaa kuohuvaa. Olipa ihana päästä pitkästä aikaa kaksin ravintolaan! ”Ruokalista henkii tätä päivää rennolla otteella ja viinilistalta löytyy valikoima annoksiin sopivaa temperamenttia.” Allekirjoitan tämän täysin. Alkupalaksi otimme suussa sulavaa kermaista rapukeittoa sekä valkosipuli-rosmariinifocacciaa. Jaoimme annokset, kuten tapanamme on. Pääruoaksi valitsimme molemmat naudansisäfilettä, bataattipyreetä ja portviinikastiketta. Kysyimme henkilökunnalta viinisuositusta ja saimmekin tuon pihvin seuraksi lasilliset niin sopivasti täyteläistä punaviiniä, että hetken olin jo sekaisin, että kumpi täydensi kumpaa; viini ruokaa vai ruoka viiniä 🙂 Kuten aina silloin kun harvoin kaksin olemme reissussa, niin nytkin se valtasi yhtäkkiä. Ikävä lapsia. Jostain kuului iloinen lasten kikatus ja ilokseni huomasimme, että vaikka ravintola oli huipputyylikäs, niin se palveli myös lapsiperheitä loistavasti.

crowne-plaza-3-of-43crowne-plaza-37-of-43 crowne-plaza-macu crowne-plaza-26-of-43 crowne-plaza-28-of-43crowne-plaza-25-of-43 crowne-plaza-24-of-43 crowne-plaza-20-of-43

Ravintolassa olisi voinut istua pidempäänkin, mutta koska olin koko viikon haaveillut vaahtokylvystä, niin syötyämme suuntasimme takaisin huoneeseemme. Kylpyhuoneen valikoimista löytyikin runsaasti saniteettitarvikkeita sekä kylpysuolaa. Koska meillä ei ole kotona kylpyammetta, niin nämä hotellihuoneet, joiden kylppäristä sellainen löytyy ovat ihan meidän perheen suosikkeja. Yleensä ulkomaillakin tällaisen huoneen saatuamme suuntaamme ensimmäisenä ostamaan kylpyvaahtoa, mikä hotellista sitä ei löydy 🙂 Parikymmentä minuuttia rentoutusta kylvyssä ja olin jälleen valmis kohti uusia seikkailuja. Lue; miehen kauluspaidan silitysoperaatiota. Olimme laskeneet sen varaan, että hotellihuoneestamme löytyy silitysrauta ja -lauta ja niinhän sieltä löytyikin. Vielä silityspuuhissakin pohdin omaa illan asuani ja sitä, että kuinka helpolla miehet näissä juhlatilaisuuksissa pääsevätkään. Lopulta tulin tulokseen, että on ihanaa olla nainen, sillä on valinnanvaraa enemmän. Positiivisesti ajateltuna. Nopeasti vielä hiuksiin muutama kihara ja kulmiin kimalletta. Olimme tehneet Emilian ja Emilian miehen kanssa treffit ravintola Macun aulabaarin puolelle ja siitä suuntasimme yhdessä kohti Inspiration Blog Awardseja.

crowne-plaza-1-of-1crowne-plaza crowne-plaza-32-of-43crowne-plaza-34-of-43

Onneksi ikä on tuonut mukanaan myös sen mukavuudenhaluisuuden; hotellin muhkeisiin vuodevaatteisiin sujahdimme jo hyvissä ajoin ja aamulla heräsimme ilman herätyskelloa. Ihanat ystävämme olivat tulossa meidän kanssamme aamiaiselle hotellille. Ennen ystävien tapaamista ajoimme hissillä katsomaan Club-kerroksen Club Loungea, jossa kerroksen asiakkaat voivat mm. hoitaa sisään- ja uloskirjautumisen sekä nauttia syötävää ja juotavaa. Jälleen erittäin kansainvälinen ja viihtyisä tunnelma. Lämmin ja viihtyisä tunnelma oli myös hotellin aamiaishuoneessa. Niin viihtyisä, että en raaskinut juuri kuvia tuota yhtä kuvaa lukuunottamatta ottaa. Aika kului kuin siivillä kuulumisia vaihtaen.

crowne-plaza-18-of-43crowne-plaza-15-of-43 crowne-plaza-16-of-43 crowne-plaza-17-of-43
crowne-plaza-43-of-43crowne-plaza-aula

Juoksuharrastukseen juuri uudelleen hurahtaneena ihastelin uloskirjautuessamme tuota aulassa sijaitsevaa pistettä. Siitä sai virkistäviä juomia sekä hedelmiä ja pystyi tsekkaamaan lähialueen juoksureitit. Ihan mielettömän hyvä palvelu, yleensä kun sitä juoksee vieraassa kaupungissa summa mutikassa. Google mapsin avulla 🙂 Sen verran ihastuin Crowne Plaza Helsinkiin, että eipä tarvitse ensi kesänä perheen perinteiselle Helsinki-reissulle lähtiessä enää pohtia hotellivalintaa. Tykkään, että hotelliloma saa tuoda luksusta kaikille aisteille.

Miltä kuulostaisi miniloma kahdelle näissä mielettömän hienoissa puitteissa? Hei, Crowne Plaza Helsingin FB-sivuilta löytyy kilpailu, jossa voi voittaa miniloman kahdelle. Käykäähän osallistumassa ennen 24.11.2016! Myös Crowne Plaza Helsingin kotisivuilta löytyy kivoja pikkujoulutarjouksia, jotka kannattaa tsekata.

ILOISIN KESKIVIIKKOTERKUIN,

alle

YHTEISTYÖSSÄ: RESTELlifie