perjantai 21. marraskuun 2014

Lasten puolesta

MOIKKELIS

ja terkkuja ruokatunnilta! Piti ihan alunperin postata pieleen menneestä mekkoviikosta (flunssa, kylmä ja seliseli) ja tuosta parin euron Saint Tropez kirpparipaitalöydöstäni, mutta taas tuli jotain akuutimpaa, jota sanoa. Yhtäkkiä taas nuo materialistiset jutut tuntuu taas niin turhilta. Tiedättekö, mulla on ollut eilisestä asti sellainen mötti tuossa rinnassa. Pieni ahdistuksen poikanen. Luin tarkemmin tuosta ”Anna lapselle raitis  joulu” -kampanjasta ja nyt olen taas ottanut kaikkien niiden lasten, joille ei suoda joulun iloa, tuskan omille harteilleni. Huh, sydäntä riistää.

Pistää vihaksi, kun miettii, että mikä oikeus meillä aikuisilla on viedä ilo lapselle tärkeästä juhlasta (tai ylipäätään alkoholin käytöllämme tehdä lapsen elämästä jotain muuta kuin mitä sen kuuluisi olla ihan normi arjessakin)? Voi olla, että sohaisen ampiaispesään väittäessäni, että tässä tapauksessa näin käyttäytyvät aikuiset ovat ihan siellä itsekkyyden toisessa päässä. Pahimmassa päässä. Tiedän, että alkoholismi on sairaus, mutta tajuntaani ei sovi se, että miksi me äiteinä tai isinä emme ota vastuuta käytöksestämme. Jos meille on sellainen onni suotu, että tuollainen luojan luoma pienokainen on saatu aikaiseksi, niin miksi sitä ei sitten tehdä kaikkemme, jotta tuolla lapsella olisi hyvä olla?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Oikeasti sydän melkein särkyy, kun miettii että tänä joulunakin tuolla on liian monta lasta, joille ei suoda joulun iloa. Jotka joutuvat katsomaan känniläistä äitiä ja/tai iskää. Tuntevat ehkä turvattomuutta. Joutuvat huolehtimaan pienimmistä sisaruksistaan, kun vanhemmat eivät pysty. Nostamaan äidin humalaisen hoipparoinnin tuloksena kaatuneen joulukuusen. Syömään jouluaattonakin sitä samaa mikrossa lämmitettävää lihaperunasoselaatikkoa kuin vuoden jokaisena muunakin päivänä. Vain haaveilemaan edes yhdestä pienestä lahjasta. Ihan oikeasti on kamala ajatella, mutta jossain kodeissa tilanne on tämä.

Onneni on ollut, että mulle ja veljelleni on suotu joulun ilo. Kiitollinen olen siitä, etten ole ikinä nähnyt omia vanhempiani sen kummemmin alkoholin vaikutuksen alaisena. Toki meilläkin saatetaan juoda ruoan kanssa lasi viiniä tai saunaolut/siideri, mutta kyllä sellaiset bilejuomingit tapahtuu sitten, kun lapset ovat jossain muualla kuin kotona. Harvoin kuitenkaan enää sellaisia tekee edes mieli ottaa 🙂 Mun mielestä on ihan hyvä, että lapset näkevät kotona sen, että alkoholia voi nauttia kohtuudella. Paino sanalla kohtuudella. Voi olla, että olen ihan toinen ääripää (ja ihan nuttura kireällä), mutta ajattelen niin, että jommankumman vanhemman tulee olla ajokunnossa, sillä mitäs jos yhtäkkiä yöllä sattuisi jotain (esim. lapsen akuutti ja kivulias korvatulehdus, johon ei mikään lääke auta), että pitäisi lähteä päivystykseen. Voin sanoa, että siinä vaiheessa kun pitäisi tilata taksi sinne päivystykseen vain sen takia, että on tullut nautittua vähän ilolientä eikä pysty ajamaan, olisi loppuelämän morkkis taattu. Olenko ainoa, joka ajattelee näin tiukkapipoisesti? 🙂

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mä tiedän, että otan taas koko maailman murheet harteelleni ja vaivaan ajatuksia niillä. Jos voisin, ottaisin nuo kaikki kaltoinkohdellut lapset meille jouluksi. Mutta en voi. Joten tänä iltana sulkeudun omien pikkuisten ja miehen kanssa siihen onnen kuplaan ja pidän leffaillan. Anneli ja Onneli, vaaleanpunaista hattaraa, popparia ja jätskiannokset. Juomaksi muumilimppaa. Leffan jälkeen suukottelen lapset yöunille ja kiitän siitä, että meille on kaksi tuollaista kullannuppua suotu ♥

Näihin ajatuksin, toivottelen mitä ihaninta alkavaa viikonloppua. Pitäkäähän lapsistanne huolta!

PERJANTAITERKKUSIN,

alle

PS. Niin, noista joulutortuista piti sanomani; leivoin aamulla työkavereilleni joulutorttuja, sillä ajattelin että saamme tällä tavalla lisää kuvia tuonne Joulun tähti -kilpailuun
Instagramiin #perinteinenluumu -tägin alle. Mutta hei, enhän mä muistanut, että ei kaikilla ole Instagramia. Saatikka edes kännykkää. Joten joimme aamukahvit kera lämpimien torttujen. Hyvässä hengessä, ilman kilpailua 😉


16 Responses to “Lasten puolesta”

  1. Eve sanoo:

    Täällä toinen joka ajattelee juurikin näin. Kiitos tekstistä:)

    • Maria sanoo:

      Olehan hyvä Eve!

      Voi kun meitä näin ajattelevia olisi kaikki äidit ja iskät tässä maassa <3

      Suloista sunnuntaita 🙂

  2. -kata- sanoo:

    Muuten olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi, tuosta autolla ajosta en.
    Mielestäni taksilla voisi ihan hyvin ajaa päivystykseen, jos sellainen tilanne tulisi, en kokisi asiasta minkäänlaista morkkista. Tähän liittyy toki se tiukkapipoisuus, ettei meillä mennä auton rattiin edes sen yhden viiniannoksen jälkeen ja saman arvomaailman haluamme välittää lapsille. Eli jos ruuan kanssa ottaa sen lasillisen punkkua, niin sen jälkeen ei ratin taakse enää mennä.

    Meillä tosiaan alkoholia käytetään kohtuudella, lähinnä viiniä ruuan kanssa tai lasi kuplivaa juhlatilanteessa. Humalassa (tai edes hiprakassa) emme ole koskaan olleet lasten ollessa kotona/läsnä.

    Humalassa olen tainnut viimeksi olla joskus vuosia sitten, en edes muista enää 🙂

    • Maria sanoo:

      Kiitti Kata!

      Juu, selvennyksenä että mä en suostu edes ajaan yhden saunasiiderin jälkeen. Ja vähät viisaan siitä ajatuksesta, että autolla liikenteessä ollessani voisin yhden viinilasin juoda. Huh, tuntuu nääs että sekin saa olon ihan huteraksi. Senpä takia meillä on aika usein tuo mies sillä nollatoleranssilla 🙂

      Näin vanhemmiten tosiaan arvostaa sitä seuraavan päivän hyvää oloa niin paljon, että ei paljoa kankkusia kaipaa. Kun ei se yksi päivä yleensä riitä potemiseen, sillä väsymyksessä menee monta päivää!

      Suloista sunnuntaita <3

  3. Riikka sanoo:

    Tärkeän asian otit esille <3 Työssäni niin monenlaista alkoholinkäytön osalta näkevänä, omat asenteeni ovat tämän asian suhteen tiukentuneet. Vinkkaan vielä lastenseurassa.fi-sivustosta, jota ihan jokaisen olisi hyvä joskus vilkaista.

    • Maria sanoo:

      Moikkelis Riikka!
      Ja kiitos linkkivinkistä, täytyy käydä katsomassa <3
      Niin surullista, ettei me kaikki vanhemmat tajuta käyttäytyä kuin aikuset :/

      Suloista sunnuntaita 🙂

  4. Voi että.. en osaa edes sanoiksi pukea niitä tunteita mitkä tulevat pintaan kun ajattelen niitä perheitä. Enkä lähde sitä enempää siis kommentoimaan. Samaa mieltä kanssasi kuitenkin!

    Juuri eilen puhuttiin ystävän kanssa tuosta alkoholin käytöstä lasten edessä. Mielestäni on ihan tervettä, että lapset näkevät normaalia alkoholin käyttöä kuten ruualla viinin juonti. Enemmän tuntuisi kurjalta, jos sitä tarkoituksella joisi piilossa lapsiltaan. Ihan varmasti lapset ja nuoret oppivat siitäkin, salaa juomisen. Ja koska lapset pistävät merkille pienetkin asiat, voisi se tuoda hämmennystä ja kysymyksiä lapsen mieleen. Mieluummin avoimesti ja samalla vastuunsa kantaen!

    • Maria sanoo:

      Moi Jaana <3
      Totta, sydäntä riipaisee, jos alkaa liikaa miettimään näitä...

      Sehän se on, että ei lapsia voi kuplassa kasvattaa tuon alkoholin käytönkään suhteen. Joten parempi niin, että oppivat mallin kotona 🙂

      Suloista sunnuntaita sinne!

  5. Pia sanoo:

    Olen niin sinun kanssasi samaa mieltä. Minulla on myös aina ollut sama periaate, ettei lasten nähden olla humalassa, toki meilläkin juodaan saunasiideri tai viiniä ja eilen jopa lorautin tilkan kirkasta glögin sekaan.:)
    Asetan ehkä turhankin usein lapset etusijalle kaikissa asioissa, esim tänään olisi ollut kiva tyttöjen pikkujouluilta, mutta peruin menon, koska meidän kuopus täyttää 16v ja hän itse ehdotti, että mentäisiin yhdessä syömään. Vielä kun saan pikkuisen yhdessä jonnekkin niin se vie kaikesta muista menoista voiton <3
    Mukavaa viikonloppua!

    • Maria sanoo:

      Moikka Pia
      ja voi miten kuulostitkaan ihan sielunsisarelta <3

      Niin monista omista menoista on tullut kieltäydyttyä lasten takia. Ehtiihän sitä sitten, kun lapset ovat isompia. Ihana tuo teidän 16-vuotias, monet sen ikäiset olisivat mielummin hillumassa kaupungilla kavereidensa kanssa. Voi, kunpa meidänkin tytsyt ko.iässä haluaisivat äiskän ja iskän kanssa syömään 🙂

      Suloiset sunnuntain jatkot sinne!

  6. Meillä lapsuudenkodissa vanhemmat joivat ruoan kanssa lasit viiniä, ja saunaoluet kuuluivat viikonloppuun. Joskus sukutilalla juhannusjuhlissa aistin ”lievää” iloisuutta, mutta vasta kun olimme reilusti yli kymmenen vanhoja. Ja silloinkin meno oli hyvin maltillista, humalassa en ole heitä ikinä nähnyt. Toki ovat varmasti olleet, mutta ne juhlat on juhlittu aikuisten kesken.

    Vaikkei aikuisista tulisi agressiivisia juodessaan, niin silti lapset hätääntyvät kovasti, koska aikuisten käytös muuttuu. Vaikka sitten olisi se iloisesti hekottava äiti tai isä, niin erilainen kuitenkin. Kyllä lapsi sen huomaa. Ja se luo turvattomuutta. Sanoin tämän siksi, kun olen kuullut puolustelua , ”ettei meistä tule agressiivisia, eli ei huolta, vaikka juomme lasten nähden…”. En kuitenkaan tuttavapiirissä, vaan yleisesti ottaen olen kuullut.

    No, oli miten oli, joskus on hyvä nollata, ja ottaa enemmän kuin pari lasia, aikuisten juhlissa.

    • Maria sanoo:

      Moiksis ihana <3

      Just niin, kyllä lapset vaistoaa. Ja vaikkei aikuisista aggressiivisia tulisikaan, niin arviointikyky yms. helposti humalassa pettää. Sitä kun yrittää pitää lapset mahdollisimman turvassa kaikelta, niin en ymmärrä miksi pitäisi toisille huolta alkoholin takia antaa.

      Juu, välillä kunnon juhlinta ilman lapsia on ihan ok 😀 Tosin sitä (tai niitä) dagen efteriä (monikossa) en kestä 😉

      Suloista sunnuntaita (palaan sun fb-viestiin illemmalla :)!

  7. Suvi sanoo:

    Täällä yksi vieläkin nipompi! Mä en hyväksy edes niitä viinilasillisia lasten seurassa. En jotenkin ymmärrä, että miten se on hyväksytympää juoda viiniä kuin esimerkiksi kaljaa tai koskenkorvaa? Ulkomaillahan viini ruokajuomana on hyvin yleistä, mutta silti… Ehkä nutturani tiukkuuteen vaikuttaa se, että lapsuudenperheessäni oli reipasta alkoholinkäyttöä, eikä se tuntunut silloin mukavalta, vaikka me lapset emme koskaan mitenkään heitteillä olleetkaan. Käytän kyllä itsekin joskus, ehkä n. 1-2 kertaa vuodessa alkoholia, mutta tulisin vallan hyvin toimeen kokonaan ilmankin. Oikeastaan toivoisin, ettei koko ainetta olisi olemassakaan, mielestäni se on myrkkyä elimistölle, kertoohan sen jo juomista seuraavan päivän olotilakin! Siinä minun jyrkkä mielipide. Tähän loppuun kaunis kiitos ihanasta blogistasi.
    Terveisin, myös yksi maailman lasten murheita hartioillaan kantava…

    • Maria sanoo:

      Moikka Suvi!
      Sehän se, että sama alkoholihan tuossa viinissä on kuin kaljassa ja kossussakin.

      Ilman alkoholia tulisi totta tosiaan toimeen, onneksi 🙂

      Kiitos sinulle <3

Kommentoi